Onko sinulla kokemuksellinen välttämishäiriö?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas
Kokemuksellisesta välttämishäiriöstä on olemassa monia esimerkkejä. Se tapahtuu usein tilanteissa, jotka tämän häiriön omaava henkilö näkee epätoivottavana. Joten he yrittävät olla joutumatta käsittelemään tilannetta välttelemällä sitä tai karkaamalla pois.
Mutta epämukavuuden käsittelemisen välttely tai halu juosta sitä karkuun hyväksymisen sijaan, ei ole häiriö. Se on oikeastaan vain normaali vastaus, jota näemme kaikentyyppisissä eläimissä. Häiriö tapahtuu, kun jollakin on joustamattomia ajatuksia, kuten:
“Minun täytyy tuntea oloni hyväksi tehdäkseni asioita”,
“Työni tekee minut onnettomaksi”
“En voi olla hermostunut, tämän täytyy loppua.”
Nämä kaikki ovat epämukavuuden lähteitä, jotka eivät anna taukoja.
Mistä tiedät onko sinulla kokemuksellinen välttämishäiriö?
Asiat, jotka määrittävät onko sinulla kokemuksellinen välttämishäiriö, ovat seuraavat:
- Jatkuvasti tulvivia ajatuksia ja tunteita, jotka kiertävät seuraavien ajatusten ympärillä: “huono tunne”, ”surullinen olo” tai ”kamppailen, jotta tuntuu hyvältä.”
- Mielesi pommittaa jatkuvasti ajatuksilla, jotka taistelevat epämukavuutta, epävarmuutta tai epäilyksiä vastaan.
- Kulutat paljon päivittäistä aikaa kontrolloidaksesi näitä ajatuksia.
- Jokapäiväinen elämäsi pyörii “epämukavuuden poistamisen” ympärillä, ennen kuin saat elämäsi takaisin. Alat tuntea, ettet voi tehdä mitään. Tämä tunne kasvaa suuremmaksi, kunnes nämä ajatukset katoavat.
- Odotat, että tunnet olosi hyväksi ennen kuin teet asioita joita arvostat ja joista pidät (menet puistoon lasten kanssa, viettää aikaa ystävien kanssa tai kävelet rannalla).
Mistä tulee kokemuksellinen välttämishäiriö tulee?
Kokemuksellisen välttämishäiriön juuret ovat psykologisen joustamattomia, kun käsitellään epämukavuutta. Olipa se sitten välttämistä tai sitä karkuun juoksemista. Tämä kyvyttömyys sopeutua on se, mikä aiheuttaa kokemuksellista välttämishäiriötä. Kenen tahansa siitä kärsivän elämä pyörii tuskallisten tunteiden tai ajatusten välttelyn ympärillä.
Psykologisesti jäykkä tarkoittaa sitä, että henkilö sulkee pois itseltään tuskalliset ajatukset, tunteet tai muistot. He eivät ole joustavia ja jatkavat päivittäistä toimintaa, jonka tarkoituksena on tuoda heille hyvinvointia. Heillä on sellainen olo, että heidän täytyy tuntea olonsa hyväksi ennen kuin he voivat nauttia mistään.
Kun jollakin on ennestään psykologinen ongelma, kuten ahdistuneisuus tai masennus, tämä joustamattomuus vaikuttaa niihin kielteisesti. Jos ei hyväksy ahdistuneisuuden tai masennuksen epämukavuutta, ja yrittää päästä eroon niistä voidakseen elää enemmän, sillä on kaksi seurausta:
- Elämän perustaminen epämukavuuden ympärille ja yritys hallita sitä vain pahentaa tilannetta. Meidän on muistettava, että mielemme ei lakkaa koskaan muuttumasta. Se on kuin pata lieden päällä, joka on päällä. Jos yrität lakata ajattelemasta surua ja ahdistusta, päädyt käyttämään tätä ajatusta entistä enemmän lieden polttoaineena.
- Päivittäisen elämän käyttäminen epämukavuuden torjumiseen vähentää vahvistuksia tai palkintoja, joihin pyritään. Sinulla on vähemmän aktiviteetteja, jotka tuovat sinulle hyvinvointia. Lisäksi jätät huomiotta ihmissuhteet ja eristät itsesi epämukavuuteen.
Hyvänolon tunteen ansa
Elämme yhteiskunnassa, joka edistää hyvinvointia ja nautintoa pitäen kärsimyksen niin kaukana kuin mahdollista. Vältämme itkemistä, surua ja ahdistusta. Joten kun koet näitä tunteita, taistelet niitä vastaan.
Mitä enemmän “hyvänolon tunne” muuttuu elämäsi tärkeimmäksi, keskeiseksi osaksi, sitä syvemmin lankeat sen ansaan. Täydellisen hyvänolon tunteen etsiminen tekee sinusta tarkkaavaisen. Keskityt negatiivisiin tunteisiin, jotka ovat oikeastaan normaaleja ja joilla on mukautuvia tarkoituksia.
Kun olet huolissasi siitä, tuntuuko sinusta hyvältä vai huonolta, päädyt poimimaan jokaisen epämiellyttävän psykologisen kokemuksen. Teet niistä tärkeitä. Yrittämällä luopua negatiivisista psykologisista kokemuksista (ajatuksista ja tunteista), teet niistä vahvempia.
Kokemuksellisen välttämishäiriön seuraukset
Sosiaalisella tasolla kokemuksellisen välttämishäiriön seuraukset ovat erittäin tärkeitä. Odotat tunteaksesi olosi hyväksi ennen kuin menet elokuviin, vietät aikaa ystävien kanssa, osallistut koulun toimintaan, menet treffeille ja loputtomiin muihin asioihin. Kehität tapoja yrittää välttää epämiellyttäviä psykologisia kokemuksia. Kuluu kuukausia ja vuosia, kun elämäsi pyörii kokonaan välttelemisen ympärillä.
Näin muutut lopulta todelliseksi asiantuntijaksi sen suhteen, mitä et halua. Määrittelet yksinomaan halusi ja toiveesi pysyä poissa sen luota, mitä yrität välttää. Identiteettisi ja tulevaisuuden ennusteet ovat lopulta hyvin heikkoja.
Kokemuksellinen välttäminen pahentaa epämukavuuteen liittyviä oireita ja pahentaa emotionaalista elämääsi. Siksi hyväksymis- ja sitoutumishoito (kehitetty kokemuksellisen välttämisen häiriön voittamiseksi) keskittyy epämukavuuden hyväksymiseen. Kyse on myös henkilökohtaisiin arvoihin perustuvien tavoitteiden asettamisesta.
Kokemuksellisen välttämishäiriön hoito
Ensinnäkin voit löytää ratkaisun tähän häiriöön hyväksynnästä. Tämä tarkoittaa ehdottomia, ei-tuomitsevia psyykkisiä kokemuksiasi, kuten ajatuksia ja tunteita. Hyväksymis- ja sitoutumishoito käyttää erilaisia strategioita, kuten mindfulnessia ja terapeuttisia metaforia.
Toiseksi, kokemuksellisen välttämishäiriön hoito palauttaa tunteiden henkilökohtaisten arvojen merkityksen. Silloin sana “sitoutuminen” tulee mukaan hoitoon. Se yrittää saada sinut sitoutumaan arvoihisi riippumatta siitä mitä tapahtuu. Se yrittää hävittää taistelun epämukavuuden torjumiseksi.
Tämän häiriön torjuminen on vaikeaa ja rankkaa. Mutta se on jotain, joka sinun täytyy tehdä poistaaksesi ajatusten ansoja ja jäykkiä uskomuksia. Ne ovat asioita, joita käytät yrittäessäsi tuntea olosi hyväksi, mutta ne saavat olosi vain pahemmaksi. Elämäsi keskittäminen henkilökohtaisten arvojen ympärille ja elämän epämukavuuden hyväksyminen saavat olosi tuntumaan vapaammaksi ja onnellisemmaksi.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.