Onko kyky suoriutua paremmin paineen alla hyvä vai huono asia?

Jos sinusta tuntuu, että suoriudut paremmin paineen alla, saatat hukata potentiaaliasi. Ota selvää, missä tilanteissa tämä voi olla etu ja missä haitta.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Olitko sinä yksi niistä opiskelijoista, jotka opiskelivat vasta koetta edeltävänä iltana? Vai tarvitsitko jatkuvaa valvontaa tehtäviesi suorittamiseen? Onko sinulla aikuisena tapana lykätä töiden ja projektien valmistelemista viime hetkeen? Ehkä sinusta tuntuu, että lisäjännitys ja stressi motivoivat sinua ja tekevät sinusta tehokkaan? Tässä artikkelissa pohdimme, onko kyky suoriutua paremmin paineen alla hyvä vaiko huono asia.

Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä se riippuu eri tekijöistä. Lapsina meitä kannustettiin suhtautumaan hankkeisiimme ja tavoitteisiimme rauhallisesti ja ottamaan runsaasti aikaa niiden toteuttamiseen. Monet ihmiset ovat kuitenkin sittemmin havainneet, että ilman lisästimulaatiota he eivät pysty keskittymään ja suorittamaan tehtäviään. Jos olet yksi heistä, sinua saattaa kiinnostaa tietää, miksi näin on ja mitkä ovat sen seuraukset.

Kyvyllä suoriutua paremmin paineen alla on etunsa

Ensinnäkin on painotettava, että se ei ole vain mielikuvitustasi, ja varmasti suoriudutkin paremmin tietyn paineen alla. Se voi johtua ajan puutteesta, esimiehen valvonnasta tai siitä, kuinka paljon riskiä toimintaan tai projektiin sisältyy.

Tämä on hyvin tunnettu ja vastakkainen todellisuus psykologian alalla. Se näkyy kuuluisassa Yerkes-Dodsonin laissa. Nämä kirjoittajat kehittivät teoriansa 1900-luvun alussa. He totesivat, että ahdistuksen ja suorituskyvyn välinen suhde on käänteisen U:n muoto. Eli tietynasteinen aktivointi (fyysinen tai henkinen) on hyödyllistä. Jos sitä taas on liikaa, siitä tulee haitallista.

Itse asiassa paineen elementti motivoi ja auttaa sinua keskittymään enemmän käsillä olevaan tehtävään ja olemaan varovaisempi ja huolellisempi. Ilman sitä saatat tuntea olosi apaattiseksi ja lähestyä työtäsi vastahakoisesti ja epätarkasti. Toisaalta, jos paine on liian suuri, tunnet olosi ylikuormittuneeksi ja halvaantuneeksi ja suoriudut huonosti.

Optimaalisen suorituskyvyn edellyttämän tarkan aktivointiasteen laskeminen ei ole helppoa, sillä kuten sanottu, se riippuu eri muuttujista, kuten jokaisen yksilön persoonallisuudesta tai tehtävän ominaisuuksista. Yksinkertaisen toiminnan ollessa kyseessä, sellaisen jonka tunnet ja osaat tehdä todella hyvin, paine voi toimia piristeenä. Päinvastoin, kun kohtaat monimutkaisen, ennalta tuntemattoman työn, jossa et ole erityisen taitava, suuri ahdistus voi saada sinut epäonnistumaan.

Tarve tälle kyvylle

On myös ihmisiä, jotka järjestelmällisesti tarvitsevat ja aiheuttavat jännitteitä tehtäviä tehdessään. Yleensä he jättävät kaiken viimeiseen hetkeen ja aloittavat toiminnan, kun siihen ei juuri enää ole aikaa. Tämä viivyttelynä tunnettu taipumus kätkee usein pelon siitä, ettei tehtävää pystytä suorittamaan.

Paradoksaalista kyllä, viivyttely on tyypillistä perfektionisteille, koska heidän itselleen asettamansa vaatimuksen määrä saa tehtävän näyttämään ylivoimaiselta. Tästä syystä he välttävät kohtaamasta sitä ja lykkäävät aloitushetkeä loputtomiin. Sen sijaan he sotkeutuvat muihin merkityksettömiin asioihin ja tehtäviin, kunnes heillä ei lopulta ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdata juuri se, mitä he ovat välttäneet.

Nämä ihmiset saattavat tuntea suoriutuvansa paremmin paineen alla. Todellisuudessa heillä on kuitenkin vaikeuksia hallita negatiivisia tunteita, joita kyseinen projekti tai toiminta heissä herättää.

Kyvyllä suoriutua paremmin paineen alla on hyvät ja huonot puolensa

Kuten aiemmin totesimme, persoonallisuutesi on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat eniten siihen, kuinka kestät ennen kuin suorituskykysi heikkenee. Juuri tästä syystä jotkut ihmiset osaavat toimia paremmin paineen alla kuin toiset.

Tänä päivänä yritykset arvostavat tätä ominaisuutta. Rekrytoijat yleensä keskittyvät tähän henkilöstön valintaprosesseissa. Se vakuuttaa työnantajan hakijan kyvystä toteuttaa projekti nopeasti ja tehokkaasti stresaavissa tilanteissa ilman, että hän tuntee itsensä ylikuormitukseksi tai halvaantuneeksi.

Yksi asia on kuitenkin tietää, kuinka toimia paineen alaisena, ja kokonaan toinen asia on se, että painetta tarvitaan toimimiseen. Jos siis odotat aina viime hetkeen hoitaaksesi vireillä olevat tehtäväsi ja teet näin koska tarvitset painetta motivoimaan sinua, teet virheen.

Tällaisessa tilanteessa teet todennäköisesti keskinkertaista tulosta tai ainakin selvästi alle sen, mitä olisit voinut tehdä muissa olosuhteissa. Näissä tapauksissa paine ei enää pakota sinua työskentelemään jotta “voittaisit”, vaan jotta “et häviäisi”. Et voi enää kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin ja arvioida tai lisätä uusia ideoita, sinun on tyytyminen yksinkertaisesti noudattamiseen.

Tästä syystä, jos sinulla on taipumus viivytellä etkä pysty motivoimaan itseäsi ilman ylimääräistä painetta, saatat joutua tarkistamaan dynamiikkasi, pelkosi ja tunteiden hallintasi. Näin toimimalla pääset lähemmäksi kykyäsi todella hyödyntää potentiaaliasi.