Onko erilaisuus tarve, taakka vai hyve?

05 maaliskuu, 2021
Mitä mieltä olet erilaisuudesta? Haluatko mieluummin olla huomaamaton ihmisjoukossa? Muistatko, että erilaisuudesta olisi joskus ollut sinulle tai läheisillesi haittaa?

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen; kukaan ei ole samanlainen kuin joku toinen. Meillä kaikilla on eri tapamme tuntea, toimia, ajatella ja tehdä päätöksiä. Persoonallisuuden määrittävät muun muassa perintö- ja ympäristötekijät, menneisyys, kokemukset ja olosuhteet. Mitä erilaisuus sinulle tarkoittaa? Onko erilaisuus tarve, taakka vai hyve?

Elämänvaiheesta ja kehitysvaiheesta riippuen erilaisuus voi olla joko myönteinen tai kielteinen asia.

Vaikka olemme ja tulemme aina olemaankin täysin ainutlaatuisia yksilöitä, elämässä on hetkiä, jolloin yritämme olla mahdollisimman samanlaisia kuin muut ihmiset. Toisinaan taas erottuminen joukosta on tärkeää normaalin kognitiivisen kehityksemme kannalta. Miltä erilaisuus sinusta juuri nyt tuntuu? Pidätkö itseäsi erilaisena? Millä tavoin? Nautitko erilaisuudesta? Onko se sinulle tärkeää?

Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, onko erilaisuus tarve, taakka vai hyve.

Erilaisuus on inhimillinen tarve

Psykologi Margaret Mahler keksi ihmisen kehitysvaiheita kuvaavan mallin. Symbioosivaiheen jälkeen, jossa lapsi ei vielä kykene näkemään itseään erillisenä äidistään, tulee erillistymis-yksilöitymisvaihe. Tämä vaihe vaikuttaa merkittävällä tavalla persoonallisuuden muovautumiseen ja siihen, että ihminen alkaa pitää itseään ainutlaatuisena yksilönä.

Tässä vaiheessa tapahtuu kaksi prosessia. Erillistyminen on prosessi, jonka kautta lapsi ymmärtää itsensä erilliseksi äidistään. Yksilöityminen taas on prosessi, jonka kautta lapsi on tietoinen olemassaolostaan ja hänelle alkaa kehittyä omia yksilöllisiä piirteitä.

Rene Spitz pani merkille kolme ydinperiaatetta lapsen psykologiassa: hymyvaste, tuntemattomien pelko ja “ei”. Tuo uhmaiän kuuluisa “ei”. Niin ärsyttävää kuin tuo jatkuva vastustelu onkin, se on tärkeä vaihe lapsen kehityksessä.

Tämä jatkuva kieltäytymisreaktio johtuu siitä, että lapsi on alkanut tunnistaa itsensä erilaiseksi ja itsenäiseksi. Se on välttämätön vaihe, jotta lapsi tiedostaisi oman yksilöllisyytensä. Tätä tapahtuu jossain määrin myös nuorilla.

“Emme saa antaa muiden ihmisten rajoittuneiden näkemysten rajoittaa itseämme.”

-Virginia Satir-

Teini-ikäisillä erilaisuus voi olla taakka

Nuoruus on vaihe, jonka keskiössä on joukkoon kuuluminen ja se, että on kuten muut. Teinit ovat jatkuvasti huolissaan siitä, että heitä syrjitään sellaisen erilaisuuden vuoksi, joka ei ole “hyväksyttävää”. Joukkoon kuuluminen on teini-ikäisten ensisijainen motivaatio. Sillä on tämän seurauksena merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi heidän itsekäsityksensä muodostuu.

Mielenkiintoista kyllä, teinit uskovat olevansa ainutlaatuisia. David Elkind kutsui tätä ilmiötä “henkilökohtaiseksi saduksi”. Vaikka teinit haluavat kuulua joukkoon ja olla kuten muut, he myös uskovat, että heidän ajatuksensa ja tunteensa eroavat kaikkien muiden ajatuksista ja tunteista.

Elkind kuvaa toistakin ilmiötä, joka joskus liittyy erilaisuuden merkitykseen tai joukkoon kuulumiseen nuorilla. Hän puhuu kuvitteellisesta yleisöstä, joka on voimakasta huolta siitä, millaista kuvaa ihminen antaa itsestään muille ja mitä muut hänestä ajattelevat. Teinit yleensä ajattelevat, että muut ihmiset heidän ympärillään tarkkailevat heitä jatkuvasti.

Tämä tunne jatkuvasta tarkkailun alaisena olemisesta saa jotkut teinit, erityisesti ne joilla on heikko itsetunto, tekemään mitä tahansa sulautuakseen joukkoon. He yrittävät olla näkymättömiä ja erottumatta muista, koska erilaisuutta pidetään kielteisenä asiana ja se voi johtaa ikätovereiden syrjintään.

“Aina kun huomaat olevasi enemmistön puolella, on aika pysähtyä ajattelemaan.”

-Mark Twain-

Elämänvaiheesta riippuen erilaisuus voi olla tarve tai taakka

Erilaisuus ei ole tarve eikä taakka – se on hyve!

Nuorilla on toisinaan tarve olla myös erilaisia, erottua joukosta. Siinä ei ole mitään pahaa! Yksi upeimmista lahjoista, jonka voit itsellesi ja muille antaa, on näyttää tuon muovautumassa olevan osan omasta identiteetistäsi, koska se on vilpittömin ja rehellisin osa sinua. Se parantaa myös luovuutta ja helpottaa päätöksentekoa.

Erilaisuus saa sinut arvostamaan enemmän monimuotoisuutta ja sopeutumaan siihen paremmin. Se tekee sinusta joustavamman ja avarakatseisemman.

Omien ajatusten puolustaminen, vaikka ne eroaisivatkin kaikkien muiden ajatuksista, sallii sinun kasvaa ja kehittyä pysyen uskollisena omille periaatteillesi. Se auttaa myös rakentamaan itsetuntoasi ja itseluottamustasi. Erilaisuus on lahja, joten sitä on tärkeää oppia arvostamaan. Se on yksi mahtavimmista hyveistä, joka ihmisellä voi olla.

“Nainen, joka seuraa joukkoa, ei yleensä etene joukkoa pidemmälle. Nainen, joka kävelee yksin, löytää itsensä todennäköisesti paikoista, joissa kukaan ei ole koskaan aiemmin ollut.”

-Albert Einstein-