Ongelmanratkaisuterapia: päätöksenteon tieteellinen metodi

Mitä on ongelmanratkaisuterapia?

Ristiriidat ovat osa elämää ja me kaikki kärsimme niistä. Ihmisolentoina olemme luonnollisia ongelmanratkaisijoita, vaikka jotkut meistä ovatkin parempia tämän “luonnollisen lahjan” kanssa. Mitä voimme ymmärtää tästä? Se on taito, jota voidaan kehittää. Siksi D’Zurilla ja Golfried esittivät idean ongelmanratkaisuterapiasta vuonna 1971.

Tämä tekniikka helpottaa ongelmien ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tunnistamista, sekä auttaa valitsemaan tehokkaimman vastauksen. Tällä tavoin meillä on yksi työkalu lisää, jolla voimme hallita erilaisia esteistä syntyviä negatiivisia tunteita.

Tästä syystä meidän tulee noudattaa metodin viittä vaihetta, jotka selitämme yksityiskohtaisesti alla. Se on pitkä prosessi, mutta jokaisen minuutin arvoinen, jos laitat sen käyttöön huomattavan ongelmallisissa tilanteissa. Vaiheet, joita sinun tulee noudattaa, ovat:

• Näkemyksemme ongelmasta
• Määrittely ja ongelman muotoileminen
• Vaihtoehtoisten ratkaisujen luominen
• Päätöksenteko
• Toteutus ja vahvistaminen

Vaihe 1: Näkemyksemme ongelmasta

Ensimmäinen askel ongelmanratkaisussa on suhtautua konfliktiin ja omaamiimme kykyihin myönteisesti, jotta voisimme kohdata sen onnistuneesti. Meidän on uskottava itseemme, siihen että pystymme ratkaisemaan ongelman ja tunnistamaan rasitteet, kuten epävarmuuden, joista koitamme päästä eroon.

On tärkeää muuttaa näkemystämme ongelmasta. Sen sijaan että ajattelisimme siitä negatiivisesti, mikä vaikeuttaa meitä löytämään ratkaisun, meidän on tarkasteltava sitä haasteena, joka auttaa henkilökohtaista kasvuamme ja parantaa kykyjämme.

Tämän lisäksi meidän tulee ajatella ennen toimimista, jotta voimme suorittaa prosessin ensimmäisen vaiheen. Jos toimimme impulsiivisella tavalla, teemme virheitä yrittäessämme ratkaista ongelmaa.

Vaihe 2: Määrittely ja ongelman muotoileminen

Hyväksyttyämme ongelmat ja niille sopivien ratkaisujen löytymisen, voimme siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Tässä vaiheessa pyrimme määrittelemään ja muotoilemaan konfliktia oikein. Tämä on erittäin tärkeää, sillä kun olemme konkreettisesti ymmärtäneet haasteen, olemme jo pitkällä sen ratkaisussa.

On tarpeen alkaa keräämään asiaankuuluvaa tietoa ja kuvailla sitä oikeilla, täsmällisillä ja olennaisilla termeillä. Objektiivisten tosiasioiden ymmärtäminen on tärkeää.

Oleellista on myös selvittää, miksi tilanne on kehittynyt konfliktiksi. Lisäksi, meidän tulee uudelleenarvioida konflikti henkilökohtaisen ja sosiaalisen hyvinvointimme kannalta. Meidän tulee olla tietoisia siitä, ettei jokaista ongelmaa voida ratkaista. Meidän on luotava realistinen ratkaisutavoite. Voimme jopa purkaa ongelman osiin, jotta ratkaisun löytyminen olisi helpompaa.

Vaihe 3: Vaihtoehtoisten ratkaisujen luominen

Kun olemme onnistuneet toteuttamaan kaksi edellistä vaihetta ja tiedämme ongelmamme tarkasti, on aika luoda mahdollisimman monta vaihtoehtoista ratkaisua. Tämä on meille vaikeaa, mutta meidän tulee ottaa aikaa ja työstää sitä.

Mitä enemmän vaihtoehtoisia ratkaisuja luomme, sitä enemmän ideoita meillä on käytettävissämme, ja sitä enemmän meillä on myös mahdollisuuksia löytää paras mahdollinen vastaus ongelmaan. On tärkeää muistaa, että tässä vaiheessa emme arvioi ratkaisujen laatua, sillä se estää mielikuvitusta, jonka vuoksi alamme arvioida seuraavassa vaiheessa.

Vaihe 4: Päätöksenteko

Nyt on tullut aika vertailla ja arvioida vaihtoehtoja, jotka loimme edellisessä vaiheessa. Arviointimme pohjalta voimme valita parhaan ratkaisun tai ratkaisut.

Kuinka teemme sen? Meidän tulee arvioida hyödyt ja haitat jokaiselle ehdotetulle ratkaisulle niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Näin voimme valita ratkaisun tai ratkaisumallin, jonka uskomme auttavan meitä saavuttamaan halutut tulokset. Tätä varten toimimme neljän kriteerin mukaan:

• Ongelmanratkaisu: mahdollisuudet ongelman ratkaisuun.
• Tunnepitoinen hyvinvointi: halutun tunneperäisen ratkaisun laatu.
• Aika/vaiva: laskettu aika ja vaiva, jonka koemme tarvitsevamme.
• Yhdistetty henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi: haluttu ratkaisu hyödyissä/haitoissa.

Saavutettujen tulosten avulla meidän tulee selvittää voidaanko ongelmaa ratkaista, tarvitsemmeko lisätietoja ennen vaihtoehdon toteuttamista, ja mikä vaihtoehto meidän tulisi lopulta valita. Jos se ei tunnu mahdolliselta, meidän tulisi palata edellisiin vaiheisiin löytääksemme onnistuneen ratkaisun.

Vaihe 5: Toteutus ja vahvistaminen

Kun olemme valinneet oikean ratkaisun, mitä on jäljellä? Ratkaisun käyttöönotto! Tämä on ainoa tapa tietää, onko ratkaisu oikea ongelmatilanteen nujertamiseksi. Kun alamme toteuttaa ratkaisua, meidän tulee tarkastella itseämme objektiivisesti ja vertailla saavutettuja tuloksia ennustamiimme. Jos havaitsemme ettei ratkaisu ollut haluttu, meidän tulee tarkastella ongelmaa uudelta kantilta.

“Toiminta on kaiken menestyksen perusta.”

-Pablo Picasso-