Ole vahva, äläkä koskaan luovuta

Ole yksi niistä harvoista, jääräpäisistä ja vanhanaikaisista ihmisistä, jotka eivät milloinkaan luovuta. Jopa silloin, kun kehoosi sattuu ja haavojesi jättämät arvet ovat kuluttaneet sinut aivan loppuun, ei mielesi milloinkaan luovuta. Se ei salli sinun sanoa ei omille unelmillesi, koska jos moinen olisikin pelkkä esitys, ajaisi se silti sinua kauemmaksi niistä.

On tärkeää omata meilläpäin tunnettua sisua, joka on laiskuuden ja tappiomielialan vastakohta, joita me toisinaan opimme yhteiskunnalta kaikkien sen muurien ja rajojen vuoksi. Sören Kierkegaard teki erittäin selväksi kirjoituksessaan, että silloin kun ympäristösi syöksee sinut epätoivoon, on ainut hoitokeino toivo, mikä puolestaan on itsepintaisuuden liikuttava voima.

“Minä olen yksi niistä ihmisistä, jotka tietävät mitä haluavat ja eivät halua elämässä. En luovuta koskaan ja ymmärrän, että ei mikään vain tipahda taivaasta. Toisinaan, vaikka kaikki muut olisivat hylänneet sinut, on ainut vaihtoehtosi jatkaa elämässä eteenpäin liikkumista.”

Nykyaikana johtuen monimutkaisista taloudellisista ja sosiaalisista asetelmista joiden keskellä elämme, on tavanomaista antautua tappiomielialan vietäväksi. Työpaikkasi menettäminen, projektissa epäonnistuminen tai pitkäaikaisen parisuhteen päättäminen voi murentaa elämäsi pohjan ja jopa oman identiteettisi.

Tämä on ymmärrettävää. Tästä huolimatta, kuten sanotaan, mikäli kompastelet ja kaadut matkallasi, täytyy sinun nousta uudelleen pystyyn saavuttaaksesi omat unelmasi. Epätoivon valtaan alistumisen sijaan, sinun tulee omaksua proaktiivinen asenne suojataksesi itseäsi kärsimystä vastaan.

Vedä siis syvään henkeä ja jatka eteenpäin, koska sinulla ei ole lupaa luovuttaa. 

Hidastuneisuudesta takaisin liikkeeseen

Runoilijat, joilla on ainutlaatuinen kyky ilmaista omia tunteitaan, ovat määritelleet ja kuvailleet masennusta hyvinkin osuvin ja maalauksellisin sanoin, kuten “suden suuna,” “pohjattomana kaivona,” “valaan vatsana,” ja “sielun pimeänä yönä.” Kukin ilmaisu viittaa ajatukseen, jota neurotiede on tutkinut jo vuosikymmenien ajan: ajan vaikutukseen masentuneen yksilön aivoissa.

Hänen kokemuksessaan kaikki hidastuu, aivan kuin elämän kellon viisarit olisivat vain pysähtyneet. Ihmisen aivokemia saattaa hänet jatkuvaan melankolian tilaan, jossa ei tapahdu minkäänlaista etenemistä. Kun menetät työpaikan tai jätät ihmissuhteen taaksesi, ahdistaa oma epävarmuutesi tulevaisuuden suhteen sinut emotionaalisen vankilan nurkkaan, jossa et pysty etenemään.

Kaikki pysähtyy, toivo lakastuu ja masennus saapuu kutsumatta. Jos sinusta tuntuu tältä juuri nyt, pidä yksi asia mielessäsi: luovuttaminen on vaihtoehto, kun taas itsesi asettaminen liikkeeseen on velvollisuus.

Juuri näin asia esitetään Mikael Krogeruksen ja Roman Tschäppelerin kirjassa The Decision Book: Fifty Models for Strategic Thinking. Tässä mielenkiintoisessa itseapuoppaassa kirjailija erittelee 50 mallia päätöksentekoon, joita voit käyttää hyväksesi, kun huomaat olevasi jumissa tämän kaltaisessa monimutkaisessa henkilökohtaisessa labyrintissa.

Ratkaisu on yleensä olla oma itsesi ja omata tahdonlujuutta. Vaan miten tämä on mahdollista suunnattoman psyykkisen kärsimyksen pyörteissä? Tunnista tästä eteenpäin, että voit parantaa ja vahvistaa omaa tahtoasi, jos annat sille täyden huomiosi ja näet riittävästi vaivaa sen tekemiseksi.

Arvosta rohkeutta olla antamatta periksi. Tee tästä sielullesi tukipilari ja juuri joka ravitsee omaa olemustasi.