Aivot

Joka päivä tutkijat saavat selville uusia, mitä ihmeellisempiä asioita aivoista. Tässä osiossa voit lukea viimeisimmistä tutkimuksista ja saat paljon tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin aivojen prosesseja, anatomiaa ja sairauksia.

Agnosia: kyvyttömyys tunnistaa tuttuja asioita

Sana agnosia oli Sigmund Freudin vuonna 1891 käyttöön ottama sana. Kaikki aistisi saattavat toimia kunnolla, mutta aivosi eivät kykene tunnistamaan tietoa, jotka aistisi saavat ympäristöstäsi. Aivohalvaus, aivovaurio ja hapenpuute voivat kaikki aiheuttaa vahinkoa, joka johtaa agnosiaan. Sana agnosia on peräisin antiikin kreikan…

5 aivoihin liittyvää myyttiä, joiden luulit pitävän paikkansa

Kun idea juurtuu yhteiskuntaan, on sitä erittäin vaikea ”poistaa” aivoista, jos olemme aina uskoneet siihen. Ja aivoihin liittyen – tähän elimeen yhdistyy monia virheellisiä ajatuksia. Sosiaalinen verkosto on täynnä ”aivoihin liittyviä myyttejä” ja jaamme usein nämä ”oletetut faktat” muiden kanssa tavatessamme…

Aivojen seitsemän arvoitusta

Ihmisaivoja tutkitaan jatkuvasti. Siitä huolimatta on olemassa monia mysteereitä, joihin tiede ei ole vielä onnistunut vastaamaan. Mutta muutamiin aivoihin koskeviin kysymyksiin on kuitenkin vastattu, ja ne ovat uskomattoman mielenkiintoisia. Tänään tarkastelemme mitkä ovat aivojen seitsemän arvoitusta! Ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan…

Penfieldin homunculus – aivot ihmismuodossa

Penfieldin homunculus kuvaa aivoja ihmismuodossa. Aivot ovat melko poikkeukselliset. Olemme tutkineet niitä jo vuosien ajan, emmekä ole vielä tajunneet kaikkia niiden mahdollisuuksia. Aivot ovat kuin universumi – äärettömät ja täynnä yllätyksiä. Ehkä siksi kun aivojen uusia toimintoja tai alueita löydetään,…

Onko miesten ja naisten aivojen välillä eroja?

Aivojen toiminnasta ja kyvyistä on olemassa paljon myyttejä. Puhetta on ollut myös molempien aivopuoliskojen välisistä toiminnallisista eroista. Ja tämän lisäksi on mietitty myös sitä, onko naisten ja miesten aivojen välillä eroja. Kuinka paljon nämä voivat pitää paikkansa? Tieteelliset todisteet aivojen sukupuolten välisistä…

Unen viisi vaihetta

Miksi me nukumme? Miksi vietämme vähintään kolmanneksen elämästämme tehden jotain, joka tapahtuu niin nopeasti? Monet unen vaiheita käsittelevistä tutkimuksista ovat valaisseet näitä kysymyksiä. Mitkä sitten ovat nuo unen viisi vaihetta? Nukkuminen on todella tärkeää käyttäytymistä elämässämme. Meillä on välitön tarve nukkua,…

Hyperosmia: määritelmät ja aiheuttajat

Hyperosmiasta kärsivät ihmiset voivat esimerkiksi havaita kukan tuoksun roskakasasta. He voivat myös tunnistaa henkilön hajun kaukaa. Hyperosmia ei kuitenkaan tarkoita, että näistä ihmisistä tulee yhtäkkiä verikoiria tai että heillä olisi yli-inhimillisiä voimia. Tämä tarkoittaa sitä, että heille on kehittynyt hajuaistin…

Sveitsin armeijan linkkuveitsiteoria: mielen modulaarisuus

Sveitsin armeijan linkkuveitsiteoria on kiistanalainen, mutta mielenkiintoinen selitys siitä, kuinka mieli toimii. Tämän modulaarisen lähestymistavan mukaan meidän aivomme koostuvat todella erikoistuneista ”sovelluksista”, jotka ratkaisevat tiettyjä ongelmia kaikkein tehokkaimmilla tavalla. Täten mielemme on tiettyjen alueiden tai välineiden yhdistelmä, aivan kuten Sveitsin armeijan…

Psykofysiologia: mitä se on?

Psykofysiologia on psykologian haara, joka tutkii aivojen fysiologisten prosessien fysiologisia perusteita. Se analysoi käyttäytymistä ja käyttäytymisen takana olevia prosesseja.  Psykofysiologian syntymästä asti, 1800-luvulta, se on aina tutkinut samaa asiaa. Mutta teknologia ja niin monien eri lähestymistapojen vaikutukset ovat muokanneet tapoja tutkia…

Tieteen mukaan laulaminen tekee onnelliseksi

Tiesitkö, että laulaminen tekee onnelliseksi? Tämä käytäntö antaa meille annoksen innostuneisuutta ja saa jopa Alzheimerin taudista ja Parkinsonin taudista kärsivät potilaat tuntemaan onnellisuutta ja positiivisuutta. Kun olemme suihkussa, kuuntelemme musiikkia ja laulamme sen mukana. Yksinkertaisesti sanottuna, laulaminen tekee onnelliseksi. Tämä…

Autismikirjosta kärsivien lasten aivot

Osa väestöstämme elää eristäytyneenä tietynlaisessa maailmankaikkeudessa. Autismikirjosta kärsivien lasten aivoille on tunnusomaista liialliset hermosolujen yhteydet, joka selittää sitä miksi heidän on niin vaikea käsitellä ja ymmärtää kaikkia heitä ympäröiviä ärsykkeitä. Jos autismikirjosta kärsivien lasten aivot olisivat kuin talo, jokainen huone…

Daniel Schacterin muistin seitsemän syntiä

Daniel Schacter on tutkija, kognitiivinen psykologi ja psykologian professori Harvardin yliopistosta. Hän on suorittanut muistia käsittelevän tutkimuksen, joka on tullut siihen lopputulokseen, että muistimme on altis epäonnistumaan seitsemällä eri tavalla. Schacter kutsuu näitä toimintahäiriöitä termillä ”muistin seitsemän syntiä”. Schacter selittää,…

Motorinen aivokuori: ominaisuudet ja toiminnot

Aivomme sallivat meidän suunnitella, syödä, juosta ja jopa hymyillä. Monimutkaisten, mutta hämmästyttävien motorisen aivokuoren toimintojen avulla pystymme suorittamaan lukuisia päivittäisiä toimintoja. Motorinen aivokuori auttaa meitä hallitsemaan, suorittamaan ja suunnittelemaan eri liikkeitä. Tämän lisäksi se sallii meidän reagoida virikkeisiin, mikä on oleellista selviytymisemme…

Vieraan käden oireyhtymä

Vieraan käden oireyhtymä (AHS) on epätavallinen neurologinen sairaus. Sen aiheuttaman vakavan kehitysvamman vuoksi se on kuitenkin sairaus, josta meidän pitäisi tietää enemmän. Kehon kokemus on erittäin monimutkainen prosessi. Itse asiassa siihen sisältyy useita aistisignaaleja. Kun näiden signaaleiden kanssa on ongelma,…

Sekavuustila Alzheimerin taudissa

Sekavuustila on kliininen häiriö, joka vaikuttaa keskittymiseen ja kognitioon. Sen patofysiologia ei ole kuitenkaan kovin tunnettu. Alzheimerin tauti on kaikkein yleisin dementian aiheuttaja. Siksi kognitiivisten toimintojen rappeutuminen vaikuttaa olevan tämän sairauden kognitiivisten oireiden ydin. Muilla oireilla voi myös olla tärkeä rooli.…