Logo image
Logo image

Negatiivisuusharha tieteen mukaan

2 minuuttia
Ihmisiä hallitsee negatiivisuusharha. Kritiikki vaikuttaa meihin yleensä enemmän kuin ylistys, samoin huonot uutiset enemmän kuin hyvät uutiset. Jopa muistoissamme korostuvat negatiiviset tapahtumat positiivisten sijaan. Miksi näin on? Lue alta lisää!
Negatiivisuusharha tieteen mukaan
Gema Sánchez Cuevas

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Sonia Budner
Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Negatiivisuusharha viittaa ihmisten taipumukseen ajatella sitä mikä ei ollut hyvää, sen sijaan mikä oli. Miellyttävät ja positiiviset muistomme siis jäävät pienten epämiellyttävien kokemusten varjoon. Se painoarvo, jonka annamme kaikelle negatiiviselle, on meidän aiheenamme tänään.

Negatiivisuusharha on selitys sille, miksi traumaattiset tapahtumat ja negatiiviset kokemukset pysyvät mielessämme pidempään ja näyttävät vaikuttavan meihin enemmän kuin positiiviset. Näyttää siltä, että näistä enemmän tai vähemmän epämiellyttävistä kokemuksista tulee yleensä voimakkaampia mielessämme. Paneudutaan syvemmälle tähän aiheeseen.

Negatiivisuusharha pohjautuu evoluutioon

Some figure

Monissa tapauksissa huonot uutiset jättävät meihin paljon suuremman vaikutuksen kuin hyvät uutiset, ja jopa pelkkä kritiikki saattaa vaikuttaa meihin enemmän kuin kehut.

Kirjassaan Buddhan aivot neurotieteilijä Rick Hanson uskaltautuu antamaan selityksen, jota monet muutkin tutkijat tukevat, negatiivisuusharhan evolutiivisesta alkuperästä.

Hansonin mukaan negatiivisuusharha on evoluution seuraus, jonka kautta esi-isämme oppivat tekemään viisaita päätöksiä hyvin riskialttiissa tilanteissa. Tällaiset päätökset auttoivat heitä selviytymään riittävän pitkään taatakseen seuraavan sukupolven. Kaikessa oli kyse elämästä ja kuolemasta.

Näin ollen yksilöt, jotka elivät harmoniassa mahdollisten vaarallisten tapahtumien kanssa, selviytyivät suuremmalla todennäköisyydellä. Ajan myötä aivojen rakenne sopeutui hyvin hitaasti kiinnittämään enemmän huomiota negatiivisiin asioihin kuin positiivisiin.

Eri tutkimukset näyttävät olevan keskenään linjassa sen suhteen, että negatiivisuusharha kehittyy varhaislapsuudessa. Suunnilleen ensimmäisen vuoden aikana vauvojen huomio siirtyy positiivisista kasvojen ilmeistä ja alkaa keskittyä enemmän negatiivisiin ärsykkeisiin.

Biologinen perusta

Psykologi John Cacioppon tekemissä tutkimuksissa siitä, kuinka hermosto prosessoi negatiivisuusharhaa, on selvinnyt, että aivojen reaktio negatiivisille aistiärsykkeille sekä kognitiivisille ja motorisille ärsykkeille aiheuttaa paljon suurempaa aktivaatiota kuin positiiviset tapahtumat, erityisesti aivokuorella.

Tämän seurauksena negatiivisuusharha edistää ja vaikuttaa siihen, että keskitymme kaikkeen negatiiviseen ympärillämme. Näin on jopa päätöksenteossa.

Se näyttää vaikuttavan suuresti myös motivaatioon suorittaa jokin tehtävä. On kiintoisaa, että meitä motivoi enemmän negatiivisen kokemuksen välttäminen kuin tehtävä, joka tarjoaisi positiivisen kannustimen.

Tämä evoluutioon pohjautuva lähestymistapa ehdottaa, että tämä on vain meidän taipumuksemme, jonka tarkoituksena on välttää negatiivisten tilanteiden aiheuttamat haitat. Tämä on yksinkertaisesti vain se tapa, jolla aivomme yrittävät pitää meidät turvassa ja suojassa.

Kuinka negatiivisuusharha vaikuttaa elämäämme?

Vaikka näyttääkin siltä, että negatiivisuusharha auttoi ihmisiä selviytymään, todellisuudessa se aiheuttaa kuitenkin varsin epäsuotuisia vaikutuksia arjessamme. Niistä tulisi ainakin olla tietoinen.

Sen lisäksi, että se vaikuttaa päätöksentekoomme ja riskinottohaluumme, tämä negatiivisuusharha näyttää vaikuttavan valtaisalla tavalla myös tapaamme nähdä muut ihmiset, koska se saattaa saada meidät ajattelemaan ja olettamaan pahinta muista ihmisistä läheisissä ihmissuhteissamme.

Uskomme valeuutisia, jos ne ovat negatiivisia

Some figure

Negatiivisuusharhalla on myös sellaisia vaikutuksia, että se saa meidät pitämään uskottavampina negatiivisia kuin positiivisia uutisia. Negatiiviset uutiset eivät ainoastaan vedä meitä puoleensa enemmän, vaan me uskomme niiden pitävän myös enemmän paikkaansa, vaikka ne saattaisivatkin olla valheellisia.

Negatiivisuusharha vaikuttaa myös arvoihimme ja idelogioihimme. Se näyttää liittyvän läheisesti taipumukseemme pitää kiinni perinteistä ja turvallisuudesta monitulkintaisten ärsykkeiden ja uhkaavina pitämiemme muutosten edessä.

Kuten voimme nähdä, on kannattavampaa pohtia taipumusta negatiivisuusharhaan useimmissa tilanteissa ja ottaa sen olemassaolo huomioon, erityisesti jos haluamme tehdä parempia päätöksiä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


 

Vaish, A., Grossmann, T., & Woodward, A. (2008). Not all emotions are created equal: the negativity bias in social-emotional development. Psychological bulletin, 134(3), 383–403. doi:10.1037/0033-2909.134.3.383

Gollan, J. K., Hoxha, D., Hunnicutt-Ferguson, K., Norris, C. J., Rosebrock, L., Sankin, L., & Cacioppo, J. (2016). The negativity bias predicts response rate to Behavioral Activation for depression. Journal of behavior therapy and experimental psychiatry, 52, 171–178. doi:10.1016/j.jbtep.2015.09.011

Cherry, Kendra (2019) What Is the Negativity Bias? Verywell Mind. Recuperado de https://www.verywellmind.com/negative-bias-4589618


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.