Narsismin ja itsekeskeisyyden erot

Kumpi on ongelmallisempi persoonallisuus, narsisti vai itsekeskeinen? Vaikka ne saattavat tuntua samanlaisilta, niissä on eroja. On olemassa tiettyjä vivahteita, jotka erottavat nämä kaksi toisistaan.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Narsistinen, itsekäs, itsekeskeinen… Sekoitamme usein nämä termit toisiinsa tai käytämme sitä, mikä niistä kullakin hetkellä mieleen juolahtaa. Narsismin ja itsekeskeisyyden välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Suurin ero on kenties se, että narsismi voi olla persoonallisuushäiriö.

Harvoja termejä käytetään niin laajasti jokapäiväisessä kielessä. Luokittelemme ihmiset yleensä itsekeskeisiksi, kun he priorisoivat omia tarpeitaan ja toiveitaan muiden edelle. Toisaalta leimaamme narsisteiksi ihmiset, jotka näkevät ja tulkitsevat asioita vain omasta näkökulmastaan.

Tällainen terminologian mielivaltainen käyttö laimentaa termien alkuperäistä merkitystä, joten käytämme niitä usein väärin. Siksi niitä erottavan ohuen rajan löytäminen on mielenkiintoinen tehtävä. Katsotaanpa.

Erot narsismin ja itsekeskeisyyden välillä

Ennen kuin tutkimme narsismin ja itsekeskeisyyden eroja, meidän tulisi pohtia yhtä näkökohtaa. Meillä kaikilla on oma henkilökohtainen universumimme, josta havaitsemme ja tulkitsemme maailmaa. Lisäksi me kaikki olemme tavalla tai toisella itsekeskeisiä tai itsekkäitä, koska ajatuksemme kulkee sisältä ulospäin meitä ympäröivään maailmaan.

Jotkut ihmiset vievät tämän kuitenkin äärimmäisyyksiin. Esimerkiksi he, jotka kieltäytyvät oppimasta muista lähestymistavoista tai pohtimasta asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Narsismilla ja itsekeskeisyydellä on olemassa eri asteita. Ne kuuluvat spektriin, joka vaihtelee hyväksyttävästä patologiseen. Katsotaanpa, mikä ne määrittelee.

Narsismi: persoonallisuustyyli, joka voi olla häiriö

Persoonallisuustyyli vai kasvatus- ja koulutusongelma? Tämä on usein ensimmäinen kysymys, jota asiantuntijat pohtivat sukeltaessaan narsismiin. Monissa tapauksissa käyttäytyminen juontaa juurensa puutteellisesta kasvatuksesta. Sellaisesta, jossa rajojen puute johtaa emotionaaliseksi ja psykologiseksi hyväksikäyttäjäksi. Katsotaanpa piirteitä, jotka määrittelevät narsisteja:

• Narsismi voi ilmetä persoonallisuushäiriönä. Mutta kuten aiemmin mainitsimme, tämä käyttäytyminen voidaan osoittaa suppeammalla tavalla tai päinvastoin, se voi kuulua kliiniseen luokkaan.
• Yleensä narsisti osoittaa tarvetta saada kaikkien huomio itseensä. Tässä suhteessa on yksi piirre, joka erottaa heidät itsekeskeisistä ihmisistä, nimittäin se, että narsisteilla on oltava ihmisiä ympärillään vahvistaakseen suuruuden tunteitaan. He käyttävät muita ollakseen joku. Itsekeskeiset eivät tarvitse muita.
• Narsistit eivät yhdisty muiden tunteisiin tai välitä niistä. Yksi heidän silmiinpistävimmistä ominaisuuksistaan onkin empatian puute.
• Yksi yleisimmistä eroista narsistien ja itsekeskeisten välillä on se, että narsisteilla on aina selkeä paremmuuden tunne. Itsekeskeinen henkilö ei kuitenkaan etsi eikä tarvitse sitä.
• Narsistit rakentavat omia arvojaan ja moraalista järkeään. He asettavat omat säännöt, jotka saavat heidät tekemään epäeettisiä tekoja. Tohtori Victoria Blinkorn Liverpoolin yliopistosta suoritti tutkimuksen, joka osoitti, että narsismin ja rikollisen käyttäytymisen välillä on merkittävä yhteys.

Itsekeskeisyys: kognitiivinen harha

Yksi narsismin ja itsekeskeisyyden eroista on se, että kun ensimmäinen määrittelee persoonallisuustyylin, jälkimmäinen ilmenee kognitiivisena vääristymänä. Lisäksi itsekeskeisyyttä ei tunnisteta kliiniseksi häiriöksi, joka voitaisiin diagnosoida. Se on tapa ajatella, tulkita todellisuutta.

Saatat edelleen ajatella, että ero näiden kahden välillä on melko olematon. Mutta kun luet eteenpäin, tulet huomaamaan, että niissä on selviä eroja.

• Sveitsiläinen psykologi Jean Piaget määritteli itsekeskeisyyden alle 8-vuotiaiden lasten ajattelutavaksi. Tämä tarkoittaa, että he tulkitsevat ja näkevät maailman vain omasta näkökulmastaan. Vähitellen kypsyessään he oppivat hyväksymään muiden ihmisten näkemykset.
• Jotkut ihmiset kuitenkin jatkavat tätä ajattelutapaa aikuisikään asti. Heitä pidetään yleensä kypsymättöminä, koska he eivät pysty muodostamaan yhteyttä muiden näkökulmiin. He keskittyvät vain omiin mielipiteisiinsä ja ajatuksiinsa.
• Itsekeskeisyydessä ilmaantuu yleensä toisenlainen ennakkoluulo: samankaltaisuus. Itsekeskeiset ihmiset nimittäin uskovat, että muut ajattelevat samoin kuin he.
• Itsekeskeisyys on myös syvästi itseen keskittynyttä asennetta, mutta ilman tarvetta nousta valokeilaan. Lisäksi näillä ihmisillä ei ole moraalin puutetta tai taipumusta rikolliseen käyttäytymiseen kuten narsisteilla.

Mistä tiedät, oletko tekemisissä narsistin vai itsekeskeisen ihmisen kanssa?

Olemme luetelleet eroja narsismin ja itsekeskeisyyden välillä. Jotkut ihmiset voivat kuitenkin saada meidät hämmentyneeksi. Mistä silloin tiedät, onko edessäsi narsisti vai joku, joka ei pysty näkemään muita näkökulmia kuin omansa?

• Narsisti on manipuloiva ja etsii aina jotain vastineeksi. Itsekeskeinen vain pyrkii olemaan oikeassa, pakottamaan oman näkemyksensä muille.
• Narsismi käyttää toisten tunteita hallitakseen. Hän voi olla aluksi ystävällinen ja viehättävä, mutta vähitellen huomaat, kuinka hänen persoonallisuutensa ja aikeensa muuttuvat.
• Itsekeskeisen ihmisen käytös on niin sanotusti vähemmän kehittynyttä. Hän voi näyttää melko kypsymättömältä ja jopa lapselliselta. Lisäksi, hän ei manipuloi ja hän näyttää itsensä samalla tavalla alusta alkaen. Käytännössä se mitä näet, on mitä saat. Itsekeskeiset ihmiset ottavat huomioon vain oman näkökulmansa, mielipiteensä ja tarpeensa.

Molemmat käytös- tai persoonallisuustyypit voivat olla ongelmallisia, mutta narsisti toimii aina vahingollisemmalla tavalla. Se kannattaa pitää mielessä.