Narsistit, jotka uskovat tietävänsä enemmän kuin asiantuntijat
Jotkin asiat eivät ikinä muutu: narsistit uskovat tietävänsä enemmän kuin asiantuntijat. Tätä ilmiötä esiintyy tällä hetkellä paljon, sillä monista narsisteista vaikuttaa yhtäkkiä tulleen asiantuntijoita melkein kaikessa mahdollisessa tieteeseen liittyvässä aiheessa, kuten lääketieteessä, sairaanhoidossa, virologiassa, politiikassa, taloushallinnossa ja geostrategiassa.
Narsistit ovat ihmisiä, joiden kanssa ei voi väitellä ilman että he yrittävät osoittaa olevansa sinua ylivoimaisempia ja julistavat todeksi kaikki muille ihmisille jakamansa hypoteesit. Teoriat, joissa ei tietenkään ole mitään vikaa!
Yksilöpsykologian perustaja Alfred Adler tutki tätä persoonallisuustyyppiä hyvin huolellisesti. Kuuluisa itävaltalainen psykoterapeutti tohtori Heinz Ludwig Ansbacher teki tutkimuksia, joissa hän varoitti narsistien edustavan kaikista negatiivisinta puolta yhteiskunnassa. Ihmiskunnan edistysten tukemisen sijaan narsistit estävät sitä selkeällä egosentrismillään.
Jos tarkastelemme tämänhetkistä maailmantilannetta, huomaamme kuinka tietämättömät ihmiset esittävät tietävänsä totuuden. He kuitenkin viettävät aikansa vain kritisoimalla, ja se on kaukana rakentavien ehdotusten tekemisestä. Kun he saavat todisteita, eivät he tuhlaa aikaa niiden vääristämiseksi ruokkien siten argumentteja, epäluottamusta ja jopa pelkoa.
Vaikeina aikoina tarvitsemme ennen kaikkea liittoumien ja sovintojen saavuttamiseen kykeneviä ihmisiä, jotta ideoita ja molemminpuolista apua voi alkaa syntyä.
Narsistit, jotka uskovat tietävänsä enemmän kuin asiantuntijat: miksi he käyttäytyvät sillä tavoin?
Kun narsistit uskovat tietävänsä asiantuntijoita enemmän, syntyy vain erimielisyyksiä. Jos ihmisten egot dominoivat jokaista keskustelua, jokaista tilannetta ja jokaista päivittäistä vuorovaikutusta, tunnemme vain uupumusta.
Nykyisen maailmantilanteen aikana tätä esiintyy ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Jotkut ihmiset kyseenalaistavat jatkuvasti kaiken kuulemansa, vaikka lähteet olisivatkin laajalti tutkittuja ja uskottavia.
Ei ole tietenkään epäilystäkään siitä, etteikö meidän pitäisi suhtautua asioihin kriittisesti ja olla uskomatta kaikkea kuulemaamme. On kuitenkin hetkiä, jolloin valo katoaa sumuun.
Ihmiset, jotka uskovat tietävänsä kaiken, kiistävät tämän tiedon tarjoamatta minkäänlaisia hyödyllisiä ja rakentavia ehdotuksia omasta takaa. Asioiden kritisoiminen vain huvin vuoksi ei hyödytä lainkaan vaikeina aikoina. Se vain lisää epävarmuutta ja levottomuutta.
Ei saa myöskään unohtaa niitä ihmisiä, joiden täytyy elää narsistien kanssa ja kuunnella heidän näkökulmiaan päivä toisensa jälkeen.
On tärkeää muistaa, että tämä ominaisuus on osa suurempaa kuvaa. On siis ihmisiä, jotka osoittavat vain pientä narsismia ja ihmisiä, joilla on selkeä narsistinen persoonallisuushäiriö.
Jälkimmäisessä kategoriassa olevan ihmisen kanssa eläminen on äärimmäisen vaikeaa ja henkisesti uuvuttavaa. Tätä pahentaa jopa nykyinen karanteenitilanne ja maailmanlaajuinen koronaviruskriisi, joka pahentaa mahdollisia psykologisia ongelmia tai persoonallisuuspiirteitä.
Kun ylemmyyskompleksi kohtaa alemmuuskompleksin
Kun narsistit uskovat tietävänsä enemmän kuin asiantuntijat, osoittavat he omaa tarvettaan vaikuttaa älyllisesti ylempiarvoiselta kuin muut. He haluavat ennen kaikkea alistaa muut valtaansa yrittämällä vaikuttaa kekseliäämmiltä, älykkäämmiltä ja viisaammilta tieteen eri osa-alueilla.
He haluavat saada meidät uskomaan, että maailma on jaettu kahteen osaan. Toisella puolella ovat ihmiset jotka eivät tiedä mitään, kun taas toisella puolella ovat ihmiset jotka vaikuttavat tietävän kaiken.
Miksi he toimivat tällä tavoin? Alfred Adler, joka jatkoi Sigmund Freudin tutkimuksia narsistiseen persoonallisuuteen liittyen, huomautti jotakin tärkeää. Narsisteilla on ylemmyyskompleksinsa takana selvästi alemmuuskompleksi.
On mielenkiintoista huomata, että näillä ihmisillä on oikeastaan todella huono itsetunto. Tämä huono minäkuva saa heidät käyttäytymään tavalla, jossa he tuntevat olonsa suojatuksi. Piilottaakseen alhaisen itsetuntonsa he käyttävät liioittelua, mahtailua ja kritiikkiä voidakseen asettaa itsensä kaikkien muiden yläpuolelle.
Meidän tulee myös muistaa yksi tärkeä asia. Ylemmyyskompleksi on pahimman tyyppinen suojautumismekanismi. Miksi? Koska se on aina vahingollista.
Älyllisen nöyryyden voima
Narsistit luulevat tietävänsä enemmän kuin asiantuntijat. Asia on aina ollut niin ja tulee aina olemaan. Auttamisen ja valaisemisen sijaan he tekevät kuilusta isomman ja ilmapiiristä kylmemmän vaikeina aikoina. Mikä tahansa yritys tai järjestö, jolla on narsistinen johtaja, tietää sen hyvin – hänestä ei pidetä, eikä hän ole hyödyllinen.
80- ja 90-luvulla oli lukuisia erittäin johtavia, yksilöllisiä ja jopa aggressiivisia esimiehiä, jotka johtivat yrityksiään vertikaalisella lähestymistavalla. Yleisnäkymä on kuitenkin nyt muuttunut.
Kaikista vaikeimpien tilanteiden voittajia ovat he, jotka osaavat luoda tiimin. He tuovat ideoita, eivätkä kumoa toisten ihmisten mielipiteitä. Tällaisina maailmanlaajuisesti vaikeina hetkinä ihmisten täytyy kokea yhdistymisen tunnetta. Jos ympärillä onkin ääniä, jotka ruokkivat eripuraisuutta kritiikillään, luo se vain epämukavuuden tunnetta.
Voittajat ovat ihmisiä, jotka omaavat oikeanlaisen älyllisen nöyryyden, sekä niitä, jotka pystyvät kuuntelemaan, arvostamaan toisten näkökohtia ja antamaan ehdotuksia. Tarvitsemme nerokkaan ja nöyrän luonteen omaavia ihmisiä, joille on annettu tunneälyn taito.
On totta, että meidän on pakko elää heidän narsistien kanssa. Tehdään kuitenkin kaikkemme välttääksemme heidän voimistumistaan. On aika lakata ruokkimasta eripuraa ja yhdistyä sen sijaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ansbacher H. The significance of Alfred Adler for the concept of narcissism. Am J Psychiatry. 1985 Feb;142(2):203-7. DOI: 10.1176/ajp.142.2.203