Tunnista valheelliset tiedeuutiset näiden vinkkien avulla
Valheelliset tiedeuutiset tai tietojen väärä tulkinta ja niiden levittäminen on koronaviruksen ohella toinen “virus”, jota vastaan tällä hetkellä kamppailemme. Kriisin aikana tarvitsemme varmaa tietoa, todisteita ja läpinäkyvyyttä. Siksi on välttämätöntä käyttää kriittistä näkökulmaa navigoidaksemme paremmin siinä informaatioviidakossa, joka meitä tätä nykyä ympäröi.
Tämä ei ole mikään vähäpätöinen asia. Virheelliset ja valheelliset tiedeuutiset koronaviruksesta leviävät sosiaalisessa mediassa nopeammin kuin virallisten lähteiden todenperäiset uutiset. Niinpä olemme viime viikkoina saaneet lukea mitä erikoisempia juttuja, kuten sen, miten koronaviruksen voi tappaa tai deaktivoida juomalla kuumia juomia tai oleskelemalla kuumassa ilmastossa.
Tähän soppaan lisätään sitten toinen, yhtä ongelmallinen tekijä. Törmäämme usein “ilmeisen tieteellisiin” tutkimuksiin, joiden uskomme automaattisesti olevan totta koska ne ovat peräisin jostain organisaatiosta tai yliopistosta. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että kiire ja jopa yrityksen innostus tai huuma aiheuttavan sen, että jotkut näistä tutkimuksista eivät ole päteviä, kestäviä tai millään tavalla tutkimusta edustavia.
Yksi esimerkki tästä voisi olla jatkuvat uutiset väitetyistä rokotteista. Me ihmiset uskomme näihin uutisiin, koska me haluamme uskoa niihin, koska psyykkinen tarve liikuttaa meitä, koska me haluamme ratkaisuja ja tietoa, jotka antavat meille toivoa. Jaamme näitä uutisia tuttaviemme kanssa ja sosiaalisessa mediassa niitä ensin kyseenalaistamatta, pohtimatta niitä kriittisesti, ja näin ajaudumme yhdessä valheellisten uutisten ansaan.
Opi tunnistamaan valheelliset tiedeuutiset tutkijan tavoin
Tutkija ja filosofi Noam Chomsky huomauttaa, että valheellisten uutisten olemassaolo on todellinen pettymys. Loppujen lopuksi ruokimme tiettyä tyytymättömyyttä institutionaalisia rakenteita kohtaan, ja tämänhetkisessä tilanteessa se voi olla vaarallista. Voimme lopulta alkaa epäillä jopa virallisia ja päteviä tieteellisiä julkaisuja. Tämä olisi tietenkin huolestuttavaa.
Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijoiden Dietram A. Scheufelen ja Nicole M. Krausen hiljattain tekemässä tutkimuksessa huomautetaan seuraavaa: ihmisille on annettava enemmän tietoa tieteellisissä asioissa. Ja niin tapahtuu väistämättä, kun ihmiset osaavat erottaa väärän tiedon todenperäisestä tiedosta, kun näemme selvästi mikä tieto on epäjohdonmukaista eikä siihen voi luottaa.
Meidän on koulutettava katseemme havaitsemaan valheet ja väärä informaatio. Meillä on oltava kärsivällisyyttä ja halua perehtyä siihen, mitä mahtavien otsikoiden takana piilee.
Meidän on myös kehitettävä henkinen ja psyykkinen suodatin, joka auttaa meitä erottamaan tieteen pseudotieteestä. Pseudotiede on sitä, joka kertoo meille että saamme suojan koronavirusta vastaan tietyillä elintarvikkeilla tai että tämän sairauden aiheuttaja on 5G-verkko.
On selvää, että me kaikki emme ole tutkijoita, mutta me voimme erottaa valheelliset uutiset oikeista, ja niin tehdäksemme meidän tulee asettaa uutisille tiukat vaatimukset. Tämä on välttämätöntä ja se on nykyään jo meidän vastuumme. Seuraavaksi esittelemämme strategiat voivat auttaa meitä näkemään sen, mikä on epäjohdonmukaista, epäilyttävää ja selvästi väärää.
1. Kuka tietoja oikein antaa? Yritä löytää niiden lähde
Kun avaamme sosiaaliset verkostomme ja edessämme aukeaa valtava uutismeri, tapahtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin, yritykset kilpailevat keskenään ja kaikki haluavat tarjota meille sensaatiomaisimmat uutiset. Toiseksi, kiinnitämme huomiomme vain otsikoihin emmekä lue sen pidemmälle kun jo jaammekin uutiset muiden kanssa. Se on virhe.
Voidaksemme tunnistaa valheelliset tiedeuutiset oikeista meidän on selvitettävä uutisten lähde. Joskus toimittajat itse tulkitsevat tutkimuksen täysin väärin. Tai he voivat jopa kertoa meille, että “rokote on jo olemassa”, kun todellisuudessa tutkimus on vielä ensimmäisessä vaiheessa.
Niinpä meidän tulee aina olla tietoisia siitä, että kaikki voivat tulkita tietoja eri tavalla. Ja siksi onkin tärkeää, että etsimme alkuperäisen tutkimuksen tai uutisen ja analysoimme sitä rauhallisesti.
2. Ole varpaillasi, kun luet sensaatiomaisen otsikon
Ole varovainen huomiota huutavien otsikoiden suhteen. Ne pyrkivät saamaan meidän tunteellisen tai dramaattisen puolemme huomion vain parilla sanalla. Tällaisista otsikoista voi useimmiten tunnistaa valheelliset uutiset.
Näitä otsikoita käyttävät uutistoimistot, lehdet ja muut mediat pyrkivät juurikin siihen, että ällistyisimme ja niin jakaisimme heidän julkaisujaan sitä kahta kertaa miettimättä. Monesti valheellisten uutisten takana on jokin yrityksen hakema etu.
3. Mitä enemmän yksityiskohtia ja tavoitteita, sitä parempi: yhtenäisyys on avain
Albertan yliopiston terveyslakien ja -politiikan tutkimuksen professori Timothy Caulfield huomauttaa artikkelissaan jostain mielenkiintoisesta. Ihmisillä on taipumus kiinnittää huomionsa otsikoihin, jotka välittävät joko jotain todella negatiivista tai jotain todella positiivista, ja jotain oikeastaan ihmeellistä.
Erottaaksemme valheelliset tiedeuutiset oikeista, emme saa tunteidemme viedä meitä. Luotettavat, pätevät ja todenmukaiset uutiset eivät hyödynnä ihmisten tunteita. Ne ovat tiiviitä ja puolueettomia, ja ne tarjoavat tietoa ja useita yksityiskohtia.
Muistakaamme jälleen kerran, että meidän tulee aina tarkastaa uutisen lähde tai tutkia sen alkuperä. Kaikki uutiset voidaan tulkita eri tavoin, ja meidän on selvitettävä niiden juuret.
4. Käytä tieteellistä lähestymistapaa: kun luet uutisia, etsi linkkejä ja viitteitä
Mainitsimme tästä jo edellä. Kun napsautamme uutista ja luemme sitä, meidän tulee katsoa tarkkaan: etsi linkkejä, lähteitä, viitteitä ja muista tietoja alkuperäisistä lähteistä, vaikka ne olisivat muilla kielillä.
5. Kuka muu on julkaissut tämän saman uutisen?
Yksi strategia valheellisten tiedeuutisten tunnistamiseksi on selvittää, kuinka moni on julkaissut tuon saman uutisen. Jos etsit uutista hakukoneessa ja huomaat, että kukaan muu ei ole julkaissut siitä mitään, voit olettaa että kyseessä on valeuutinen.
6. Valheellisten tiedeuutisten havaitsemiseksi tarvitaan aikaa, kriittistä näkemystä ja tahtoa
Yksi asia, joka todella määrittelee modernia aikaamme, on nopeus. Kun sensaatiomainen uutinen julkaistaan, se voi olla viraali jo muutamassa minuutissa. Mutta alle 20 % uutisen jakajista ei ole vaivautunut edes lukemaan sitä, saatikka sitten tarkastamaan sen todenperäisyyttä.
Meidän on oltava tietoisia yhdestä tärkeästä seikasta, joka on nyt ratkaisevampi kuin koskaan. Valeuutisten havaitsemiseksi meidän on käytettävä aikaa, meillä on oltava tahtoa ja meidän on oltava kriittisiä. Ei riitä, että luemme otsikon. Ei riitä, että luemme toimittajan mielipiteen.
Laajennetaan visiotamme, ajatellaan kuin Sherlock Holmes kun luemme uutisia. Vaaditaan ennen kaikkea itseltämme kriittisyyttä ja täsmällisyyttä tämän asian suhteen.
Me kaikki ansaitsemme saada totuudenmukaista tietoa, mikä taas vaatii meiltä itseltämme aktiivisuutta, kriittisyyttä ja vastuullisuutta, eli älkäämme jakako uutisia ennen kuin olemme selvittäneet niiden oikeellisuuden.