Musiikkiterapian vaikutus kehoon
Musiikkiterapian vaikutus ihmiseen on hyvin samanlainen kuin musiikin vaikutus yleisesti. Ajattele vaikka. Kuinka monella tärkeällä elämäsi hetkellä onkaan tekemistä musiikin kanssa? Kuinka monet tilanteet ovatkaan muuttuneet joksikin ainutlaatuiseksi ja erityiseksi musiikin ansiosta? Musiikki on universaali kommunikaatiomuoto.
Musiikin positiiviset vaikutukset ihmisten elämään ovat melko selvät. Siksi ei ole hölmöä ajatella, että sitä voitaisiin käyttää terapeuttisena välineenä. Musiikkiterapia on juurikin sitä, miltä se kuulostaa: terapia, joka käyttää musiikkia potilaiden hoitamiseen. Tässä artikkelissa aiomme uppoutua hieman syvemmälle tähän käsitteeseen ja kuvailemme musiikkiterapian tärkeimpiä tekniikoita.
Mitä musiikkiterapia on?
Musiikkiterapia on menetelmä, joka käyttää musiikkia ja ääntä kommunikaation ja yhteyden luomiseksi terapeuttisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapian tavoite, kuten muidenkin terapioiden tavoite, on parantaa potilaan terveyttä ja elämänlaatua fyysisellä, psyykkisellä ja kognitiivisella tasolla. Aivovaurioista, parantumattomista sairauksista, dementiasta, mielenterveydellisistä ongelmista ja autismista kärsivät ihmiset voivat hyötyä musiikkiterapiasta.
Vuonna 1950 yhdysvaltalainen säveltäjä ja pianisti Paul Nordoff sekä englantilainen erikoisopettaja Clive Robbins aloittivat yhdessä terapian, joka käytti musiikkia sen kulmakivenä. Myöhemmin he loivat Nordoff-Robbinsin musiikkiterapiakeskuksen, jonka tavoitteena oli parantaa niiden ihmisten elämänlaatua, jotka tarvitsevat neurologista kuntoutusta.
He huomasivat, että kun heidän potilaillaan oli tilaisuus luoda musiikkia aktiivisesti, he edistyivät paremmin kuin mitä kukaan oli odottanut. Tämän seurauksena heillä oli empiirisiä todisteita siitä, että kokeet musiikin kanssa stimuloivat aivoja sellaisella tasolla, josta kukaan ei ole ennen kuullut. Toisin sanoen heidän työnsä tarjosi todisteita, jotka puolustivat musiikkiterapian positiivisia vaikutuksia.
“ Nordoff-Robbinsin musiikkiterapia perustuu uskomukseen siitä, että jokainen pystyy reagoimaan musiikkiin, oli henkilö miten sairas tai vammainen tahansa. Sen mukaan musiikin ainutlaatuiset vaikutukset terapiana voivat vahvistaa kommunikaatiota, se tukee muutoksia ja se sallii ihmisten elää kekseliäämmin ja luovemmin.”
-Vassiliki Karkou-
Musiikkiterapian konkreettiset tekniikat
Musiikkiterapeutit käyttävät erilaisia konkreettisia tekniikoita yksilö- ja ryhmäterapiassa.
- Instrumentaalinen improvisaatio. Vaillancourt (2009) määrittelee instrumentaalisen improvisaation ”musikaalisen instrumentin käyttämisenä itsensä ilmaisemiseksi spontaanilla tavalla.” Tässä potilaalle annetaan instrumentti, ja hän saa soittaa sitä vapaasti.
- Vokaalinen improvisaatio. Vokaalisessa improvisaatiossa käytetään ääntä itsensä ilmaisemiseksi. Terapeutit saattavat ohjata potilaitaan improvisoimaan perustuen sanoihin tai imitoimaan luonnon ääniä. Potilas voi esimerkiksi käyttää ääntään ja kehoaan imitoidakseen linnun, meren, myrskyn tai sateen ääntä.
- Musiikkiterapeutti voi soittaa potilaalle laulun tai instrumenttia, ja pyytää potilasta tuottamaan jonkin tietyn äänen ja/tai laulamaan mukana.
- Eri musiikkien kuuntelu potilaan aistien stimuloimiseksi ja avaamiseksi.
Musiikkiterapian vaikutus aivoihin
Musiikilla on tiettyjä komponentteja, joilla on positiivisia vaikutuksia aivoihin. Musiikki stimuloi serotoniinin, ”onnellisuushormonin” tuottoa. Se edistää myös muutoksia aivojen kemiassa, saaden aikaan hyvinvoinnin tunnetta.
Tiedemies Robert Zatorre kuvailee musikaalisen havainnon neuronaalisia mekanismeja. Hän sanoo, että menneisyydessä kuunneltu musiikki ehdollistaa aivojen reaktioita. Tämä johtuu siitä, että aivojen tietokanta koostuu varastoidusta informaatiosta koskien aikaisemmin kuultuja melodioita.
Tämän seurauksena Zatorre sanoo myös, että musiikkiterapian vaikutus aivoihin on erittäin positiivinen. Musiikki voi herättää menneitä neuronaalisia yhteyksiä, siirtäen muistoja tietoiseen tietoisuuteen.
Kognitiiviset hyödyt
Musiikkiterapia edistää myös muistin palauttamista, sillä se stimuloi tiettyjä kognitiivisia alueita, kuten kieltä ja keskittymistä.
Espanjalaisen muusikon Javier Alcántran mukaan musikaaliset kyvyt ja musikaalinen muisti ovat aivoissamme pisimpään. Siksi yksi musiikkiterapian tavoitteista on vahvistaa/suojella muistia ja kognitiivisia kykyjä. Tämä on relevanttia etenkin dementiasta kärsivien ihmisten kohdalla.
Emotionaaliset ilmaisut
Nordoff-Robbinsin musiikkiterapian metodit uskovat, että musiikkiterapia auttaa ihmisiä muistamaan asioita ja ilmaisemaan tunteita, joita he eivät muissa tapauksissa pystyisi tekemään.
Instrumentin soittaminen sallii yksilön ilmaista jotain sellaista musiikin avulla, jota yksilö ei pystyisi tekemään puhumalla tai kirjoittamalla. Kun potilas luo musiikkia, terapeutti alkaa ymmärtämään potilaan emotionaalista tilaa kuuntelemalla tämän luomia ääniä ja tarkkailemalla sitä, kuinka tämä toimii instrumentin kanssa.
Siksi asiantuntijat pitävät musiikkiterapiaa voimakkaana välineenä emotionaalisen ilmaisun kannalta. Sillä on positiivisia vaikutuksia itsetunnolle ja motivaatiolle sekä sille, kuinka potilaat käsittelevät tunteitaan.
Musiikki on tie ilmaisemaan sitä, mitä tunnet sisälläsi.
Fysiologiset vaikutukset ja vaikutukset lihaksiin
Tutkija John Nidan suorittaman tutkimuksen mukaan musiikki voi lievittää stressin vaikutuksia ja parantaa hengittämistä ja rentoutumista. Tämä johtuu siitä, että se käyttää miellyttäviä ja houkuttelevia ääniä ja virikkeitä.
Sosialisointi
Musiikkiterapia vahvistaa myös sanallista ilmaisua ja lisää sanatonta kommunikaatiotaitoa. Musiikki stimuloi yleisesti kommunikaatiokykyjä, sillä se vaatii aktiivista kuuntelemista, keskeytyksiä laulujen välillä, vuorojen vaihtelua jne.
Näitä elementtejä voidaan soveltaa myös päivittäisessä elämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Täten näiden asioiden harjoittaminen musiikkiterapian aikana auttaa potilasta ulkoisessa maailmassa. Ei ole epäilystäkään, että musiikilla on potentiaalia parantaa suhdetta meitä ympäröiviin asioihin. Musiikki auttaa luomaan ja vahvistamaan emotionaalisia siteitä muiden ihmisten kanssa, ja se auttaa potilaita kehittämään sosiaalisia taitoja.
Missä musiikkiterapian vaikutukset voidaan havaita?
Tällä hetkellä musiikkiterapiaa käytetään yleisimmin seuraaviin:
- Vähentämään dementian vaikutuksia vanhoissa ihmisissä. Tarkemmin sanottuna musiikkiterapia auttaa stimuloimaan kognitiivisia toimintoja, kuten kieltä ja muistia.
- Lisäämään motorisia toimintoja Parkinsonin taudista kärsivillä ihmisillä.
- Vähentämään kipua ja ahdistusta sairaalahoitoa tarvitsevilla potilailla.
- Kehittämään kommunikaatiotaitoja autismista ja Aspergerin oireyhtymästä kärsivillä lapsilla.
- Musiikkiterapia auttaa palauttamaan puhekyvyn aivovaurion jälkeen.
- Vähentämään astmakohtauksia (lapsilla ja aikuisilla).
Lopuksi, musiikkiterapian vaikutukset voidaan havaita potilaiden elämänlaadussa, sillä se tarjoaa vaihtoehtoisen tien ilmaista tunteita. Musiikkiterapian menestys on johtanut sen lisääntymiseen myös muilla aloilla. Yhä suurempi määrä terapeutteja on erikoistunut musiikkiterapiaan ja he käyttävät sen tekniikoita potilaihinsa.
“Musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun, mielelle siivet, se saa mielikuvituksen lentämään ja se antaa kaikelle elämän.”
–Platon–
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alvin, J. (1967): Musicoterpia: Barcelona: Paidós Ibérica, S.A.