Miten läheisriippuvuus vaikuttaa ihmissuhteisiin?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Isabel Ortega
Läheisriippuvuus tai emotionaalinen riippuvuus on epäterve käyttäytymis- ja kiintymysmalli, jossa yksi henkilö on voimakkaasti riippuvainen toisesta henkilöstä täyttääkseen emotionaaliset tarpeensa ja tunteakseen itsensä täydeksi. Sitä ei esiinny vain parisuhteissa, vaan läheisriippuvuus voi ilmetä eri tavoin ja vaikuttaa kaikentyyppisiin ihmissuhteisiin.
Tämän riippuvuuden voimakkuus vaihtelee, kuten Ansiedad y Estrés -lehden julkaisema tutkimus osoittaa. Joillakin ihmisillä on vain muutamia merkkejä, kun taas toiset osoittavat sen syvempää kuviota. Joka tapauksessa tällainen käytös synnyttää haitallisia ihmissuhteita, jotka vaikuttavat eri elämänalueisiin. Tässä artikkelissa kerromme siitä lisää.
Miten läheisriippuvuus voi vaikuttaa ihmissuhteisiin?
Läheisriippuvuus ei koske vain henkilöä, joka on riippuvainen, vaan myös hänen kumppaniaan, ystäväänsä tai tuttavaansa. Se aiheuttaa stressiä, emotionaalista uupumusta sekä vaikeuksia kommunikaatiossa ja tasapainoisen suhteen luomisessa. Sen vaikutukset näkyvät tavoilla, jotka aiomme nyt selittää sinulle.
Autonomian puute
Ihmiset, jotka ovat läheisriippuvaisia, tarvitsevat suuressa määrin kumppaniaan tai muuta henkilöä identiteettinsä, vahvistuksensa ja onnensa vuoksi. Tämä voi johtaa autonomian puutteeseen ja jatkuvaan huomion ja hyväksynnän tarpeeseen. Seurauksena on, että omat tarpeet ja toiveet laiminlyödään, mikä johtaa jännityksiin suhteessa.
Universitas Psychologica -lehdessä julkaistussa yliopisto-opiskelijoiden kanssa tehdyssä esseessä havaittiin, että riippuvuus aiheuttaa takertumista ja huomiohakuista käyttäytymistä, mikä johtaa suunnitelmien ja päätösten muuttamiseen. Siksi riippuvainen henkilö pyörii toisen henkilön ympärillä ja hylkää itsenäisyytensä.
Epävarmuus ja mustasukkaisuus
Emotionaalisesti riippuvaisiin ihmisiin liittyy usein epävarmuutta ja hylkäämisen pelkoa. Näillä ihmisillä on vaikeuksia luottaa kumppaniinsa tai ystäviinsä, ja heillä on taipumus kokea voimakasta mustasukkaisuutta.
Itse asiassa tämäntyyppisen riippuvuuden ja perheen sisäisten suhteiden välillä on läheinen yhteys, jotka aiheuttavat konflikteja ja epäluottamuksen ilmapiiriä César Vallejon yliopiston julkaiseman opinnäytetyön mukaan.
Konrad Lorenzin yliopistosäätiön tutkimuksen mukaan tämän ilmentymiä ovat liiallinen eron ja yksinäisyyden pelko sekä jatkuvat pyynnöt saada kiintymyksen ilmaisuja. Pahimmassa tapauksessa mustasukkaisuus ja epävarmuus laukaisevat erilaisia väkivallan muotoja.
Ylimääräiset vaatimukset
Läheisriippuvaisilla ihmisillä on liian korkeat odotukset kumppaniaan tai muuta henkilöä kohtaan. He vaativat jatkuvaa huomiota, kiintymystä ja tukea, mikä voi asettaa raskaan taakan toiselle henkilölle. Se puolestaan aiheuttaa irrationaalisia uskomuksia, ja yksi niistä on perfektionismin tarve. Tämä johtaa todennäköisesti työuupumukseen ja katkeruuteen parisuhteessa.
Yksilöllisyyden menetys
Yksilöllisyyden menettäminen parisuhteessa on myös riippuvuuden vaikutus. Ihmiset sulautuvat emotionaalisesti kumppaniinsa tai ystäväänsä, ja he menettävät näkyvistä omat etunsa, tavoitteensa ja intohimonsa.
Tämä johtaa henkilökohtaisen tyytyväisyyden puutteeseen ja rajoittaa yksilön kasvua suhteen sisällä. Tämä riippuvaisen henkilön hämärtynyt yksilöllisyys tekee Comillas Pontifical Universityn julkaiseman teoksen mukaan mahdottomaksi vahvistaa itsetuntoa. Päinvastoin, kiintymys ja liioiteltu kiintymyksen tarve lisääntyvät.
Myrkyllisten suhteiden kierre
Riippuvaisilla ihmisillä on usein vaikeuksia asettaa terveitä rajoja, ja he päätyvät sietämään haitallista käyttäytymistä. He saattavat jäädä väkivaltaisiin tai huonokuntoisiin suhteisiin johtuen yksinäisyyden tai hylkäämisen pelosta. Tämä johtaa myrkyllisten ja vahingollisten suhteiden kierteeseen.
Ambaton teknisen yliopiston tutkimus kertoo, että riippuvuus heikentää siteen toimivuutta. Riippuvainen henkilö pysyy myrkyllisessä suhteessa, kun hänen kiintymyksensä muuttuu melkein riippuvuudeksi, joka upottaa hänet uhrautumiseen ja alistumiseen.
Miksi ihminen voi olla läheisriippuvainen?
Sen syistä ja riippuvuuden riskitekijöistä ei ole ehdotonta yksimielisyyttä. Voimme kuitenkin korostaa seuraavia näkökohtia:
- Perhemallit: Jos lapsuudessa perheessä on ollut läheisriippuvuutta, henkilö kehittää todennäköisemmin samanlaisia malleja omissa suhteissaan myöhemmin elämässä.
- Matala itsetunto ja itsekritiikki: Niillä, joilla on alhainen itsetunto, on suurempi tarve etsiä ulkopuolista vahvistusta ja he tarvitsevat muiden vahvistusta tunteakseen itsensä arvostetuiksi ja hyväksytyiksi.
- Persoonallisuustekijät: Jotkut piirteet, kuten ahdistuneisuus, epävarmuus ja konfliktien välttäminen, liittyvät riippuvaisten ihmissuhteiden muodostumiseen ja vaikeuttavat emotionaalisen autonomian kehittymistä.
- Turvattomat kiintymyssidokset: Useat tutkimukset, kuten MLS Psychology Researchin tutkimus, viittaavat siihen, että turvattomat kiintymyssuhteet lapsuudessa, kuten ahdistunut tai ambivalenttinen kiintymys, lisäävät riskiä läheisriippuvuuden kehittymiseen aikuisiässä.
- Traumat ja emotionaalinen väärinkäyttö: Traumaattiset tai väkivaltaiset kokemukset sekä emotionaaliset puutteet lapsuudessa tai aiemmissa suhteissa aiheuttavat tätä riippuvuutta, todetaan Behavioral Psychology/Psicologia Conductual -lehdessä julkaistussa artikkelissa. Nämä vahingoittavat itsetuntoa ja kykyä luoda luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvia suhteita.
Nämä tekijät eivät toimi eristyksissä vaan ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muiden yksilöllisten ja ympäristönäkökohtien kanssa vaikuttaakseen emotionaaliseen riippuvuuteen. Tämän alan tutkimus on aktiivista ja kehittyvää. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia riskitekijöiden ja niiden taustalla olevien syiden ymmärtämiseksi.
Miksi on tärkeää hakea ammattiapua, jos kärsit läheisriippuvuudesta?
Jos olet läheisriippuvainen, on erittäin tärkeää, että etsit ammattiapua seuraavista syistä:
- Itsetuntemus: Ymmärrät mallisi ja niiden alkuperän. Ammattilainen auttaa tunnistamaan epäterveellisiä uskomuksia ja käyttäytymismalleja sekä tutkimaan tunteita ja menneitä kokemuksia, jotka vaikuttavat riippuvuuteen.
- Henkilökohtainen kehitys: Työskentelemällä terapeutin kanssa opit kohentamaan itsetuntoa ja kehittämään vahvempaa identiteettiä. Terapeutti voi myös auttaa sinua asettamaan terveet rajat, tekemään itsenäisiä päätöksiä ja pitämään huolta itsestäsi.
- Kierteen katkaiseminen: Jos sitä ei käsitellä kunnolla, riippuvuudesta tulee toistuva malli ihmissuhteissa. Psykologinen terapia helpottaa tämän kierteen katkaisemista ja tarjoaa työkaluja, joilla vältytään läheisriippuvaisista suhteista tulevaisuudessa.
- Terveemmät ihmissuhteet: Terapian avulla voit luoda tasapainoisia ihmissuhteita, jotka perustuvat molemminpuoliseen kunnioitukseen. Samoin kehität vakuuttavia kommunikaatiotaitoja, opit ilmaisemaan tarpeitasi asianmukaisesti ja saat emotionaalista tukea terveellä tavalla.
- Emotionaalinen hyvinvointi: Ammattilainen voi opettaa sinua kehittämään emotionaalista itsesäätelyä ja edistämään yleistä hyvinvointiasi. Itse asiassa nuorilla nuorilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että emotionaalisen riippuvuuden ilmaantuminen liittyy heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin (Alarcón, 2019).
Voita läheisriippuvuus ja paranna ihmissuhteitasi
“Emotionaalinen riippumattomuus tarkoittaa, että emme ole enää sidoksissa jatkuvan hyväksynnän tarpeeseen, emmekä siksi pakota tekemään enemmän kuin mitä tunnemme mukavaksi, koska haluamme miellyttää muita.”
-Sue Thoele-
Psykologinen tuki on tärkeää hyvinvointisi ja henkilökohtaisen kehityksesi kannalta, kun kärsit riippuvuudesta. Mielenterveysammattilainen tarjoaa työkalut tämän tilanteen voittamiseksi. Prosessi vie aikaa ja vaivaa, on asteittainen ja vaatii sitoutumista.
Lopuksi, on tärkeää ympäröidä itsesi terveellä ympäristöllä prosessin aikana. Ajan ja asianmukaisen huomion avulla on mahdollista parantaa emotionaalista riippuvuutta ja rakentaa tyydyttäviä ihmissuhteita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alarcón Cama, A. I. (2019). Dependencia emocional y bienestar psicológico en adolescentes mujeres víctimas de violencia de pareja y no violencia de una gran unidad escolar del Cercado de Lima. Universidad César Vallejo. Repositorio UCV. https://repositorio.ucv.edu.pe/bitstream/handle/20.500.12692/29874/Alarc%c3%b3n_%20CAI.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Bachrach, H. M. y Deutsch, R. (2008). Attachment styles and personality disorders: Their connections to each other and to parental divorce, parental death, and perceptions of parental caregiving. Journal of Divorce & Remarriage, 49(3-4), 141-161.
- Flores Pacheco, F. S., & Miranda Checcllo, B. J. (2020). Celos, dependencia emocional y relaciones intrafamiliares en estudiantes universitarios de 18 a 25 años en Lima, 2020 [tesis para obtener el grado de Licenciado en psicología]. Repositorio Institucional Digital Universidad César Vallejo. https://repositorio.ucv.edu.pe/handle/20.500.12692/55625
- Guevara Chum, P. E., & Suárez Izquierdo, Y. E. (2018). Creencias irracionales y dependencia emocional en mujeres víctimas de violencia por parte de su pareja de la comunidad urbana autogestionaria de Huaycán [tesis recuperada de: Repositorio Institucional Universidad Periana Unión]. https://repositorio.upeu.edu.pe/handle/20.500.12840/992
- Lemos Hoyos, M., Jaller Jaramillo, C., González Calle, A. M., Díaz León, Z. T., & De la Ossa, D. (2012). Perfil cognitivo de la dependencia emocional en estudiantes universitarios en Medellín, Colombia. Universitas Psychologica, 11(2), 395-404. http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1657-92672012000200004
- Momene, J., & Estévez, A. (2018). Los estilos de crianza parentales como predictores del apego adulto, de la dependencia emocional y del abuso psicológico en las relaciones de pareja adultas. Behavioral Psychology/Psicologia Conductual, 26(2). https://go.gale.com/ps/i.do?id=GALE%7CA555076772&sid=googleScholar&v=2.1&it=r&linkaccess=abs&issn=11329483&p=IFME&sw=w&userGroupName=anon%7Ec726980f&aty=open+web+entry
- Núñez Alvarado, P. G., Sabdoval Villalba, J. (2016). La Dependencia Emocional y su relación con la Funcionalidad Familiar (Bachelor’s thesis, Universidad Técnica de Ambato-Facultad de Ciencias de la Salud-Carrera Psicología Clínica). Recuperado de: http://repositorio.uta.edu.ec/handle/123456789/24146
- Olaso Sainz, M. D. C. (2022). Estudio de caso sobre la dependencia emocional [tesis de Maestría]. Repositorio Institucional Comillas. https://repositorio.comillas.edu/xmlui/handle/11531/66295
- Patiño, L. M. (2020). Relación entre las dimensiones de celos y dependencia emocional en una muestra de miembros de la Policía Nacional en el departamento de Cundinamarca y la ciudad de Bogotá. Fundación Universitaria Konrad Lorenz, Bogotá. Recuperado de https://repositorio.konradlorenz.edu.co/handle/001/4176
- Roisman, G. I., Masten, A. S., Coatsworth, J. D. y Tellegen, A. (2004). Salient and emerging developmental tasks in the transition to adulthood. Child development, 75(1), 123-133.
- Scharfe, E. y Bartholomew, K. (2007). The Impact of Emotional Dependency on Relationship Satisfaction and Stability: A Longitudinal Study. Journal of Personality and Social Psychology, 92(2), 448-467.
- Urbiola, I., Estévez, A., Iruarrizaga, I., & Jauregui, P. (2017). Dependencia emocional en jóvenes: relación con la sintomatología ansiosa y depresiva, autoestima y diferencias de género. Ansiedad y estrés, 23(1), 6-11. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1134793716300537
- Vidal, E. V. (2023). Apego inseguro como variable predictora de la dependencia hacia personas y sustancias en jóvenes. MLS Psychology Research, 6(1). https://www.mlsjournals.com/Psychology-Research-Journal/article/view/1277
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.