Mitä yrität piilotella liioitellun itsetunnon takana?

Mitä yrität piilotella liioitellun itsetunnon takana?

Viimeisin päivitys: 25 huhtikuuta, 2016

Muutama päivä sitten kun seisoin kassajonossa, edessäni ollut asiakas alkoi ilman mitään hyvää syytä ja tuntematta kassaneitiä kertoilla mahtipontisesti itsestään – hänen menestyksestään, hyveistään ja siitä, kuinka täydellinen hän itse on… “Valmistuin koulusta täydellisin arvosanoin, tyttäreni on juuri valmistumassa tohtoriksi, minä olen nyt suuren firman pomo…”

Kassaneiti katsoi häntä ja nyökkäsi. Mitä muuta hän olisikaan voinut tehdä? Mies vain jatkoi itsestään puhumista, liioitellen, aivan kuin hän toivoisi jonkinlaista tunnustusta tai hyväksyntää kaupan kassalta.

Tämä todella kiinnitti huomioni ja ajattelin “Minkä takia hänellä on niin suuri tarve saada tunnustusta henkilöltä, jota hän ei edes tunne?” En epäile, etteikö tällä miehellä todella olisi ollut kaikkia niitä asioita, ja ehkä hänen elämänsä todella on niin upeaa, mutta minkä takia hänellä oli niin kamala tarve tuoda se kaikkien ihmisten tietoisuuteen?

Ihmiset, joilla on hyvä, optimaalinen itsetunto, tuntevat olonsa varmaksi omana itsenään ja tämä varmuus syntyy heidän itsensä sisällä. He eivät siis tarvitse itsetunnolleen pönkitystä muiden antamien kehujen muodossa. On totta, että kehuilla on jotakin vaikutusta asiaan, mutta ne eivät missään tapauksessa määritä itsetuntoa.

Tästä syystä henkilö, joka kaipaa koko ajan tunnustusta ja kehuja muilta, viestittää, että hänen itsetuntonsa on alhainen. Luultavasti hän ei pidä jostakin asiasta itsessään ja kompensoidakseen tätä hän kertoilee kaikille omasta upeudestaan ja omista asioistaan. Tällä tavalla, tämän valheellisen tunnustuksen avulla, hän voi tuntea olonsa turvalliseksi, mutta vain lyhyen aikaa. Hänen mielessään on kuitenkin koko ajan pelko torjutuksi tulemisesta.

Ongelma on se, että vaikka meidän on helppo huijata muita ja saada heidät uskomaan, että olemme jokin toinen henkilö, meidän ei ole helppo huijata itseämme.

Liioiteltu itsetunto kumpuaa lapsuudesta. Lapsi, joka ei ole saanut tarpeellista ihailua, rakkautta ja kehuja ympäriltään, alkaa nähdä itsensä arvottomana ja tästä syystä lapsen itsetunnosta kehittyy alhainen.

Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän valitsee kahden eri polun väliltä: Joko hän vaatii rakkautta ja ylistystä läheisiltään, on alistuva ja muista riippuvainen, ei osaa sanoa ei ja kärsii torjutuksi tulemisen pelosta, tai sitten hän alkaa liioitella omaa identiteettiään ja itsetuntoaan, on turhamainen ja narsistinen ja suojelee tällä tavalla itseään siltä, että joku saattaisi mahdollisesti satuttaa häntä tai kertoa hänelle, että hän on epäonnistunut jossakin asiassa.

Syvällä sisimmässään tällaiset ihmiset kärsivät hylätyksi tulemisen ja epäonnistumisen pelosta, sekä he pelkäävät myös, ettei heitä kehuta tai arvosteta tarpeeksi. Heidän asenteensa on kuin naamio.

Tällaiset ihmiset eivät kykene tunnistamaan virheitään ja tästä syystä he eivät siis kykene myöskään tunnistamaan omaa itsetunto-ongelmaansa. Tämän takia tällaisen ihmisen auttaminen on monimutkainen tehtävä, jonka ensimmäinen askel on ongelman tunnistaminen.

Ongelma jatkuu vuosia, sillä tällainen ihminen ei ikinä anna itsensä altistua muiden negatiivisille mielipiteille, eikä hän anna muiden ihmisten huomauttaa hänen virheistään. Mikäli joku olisi aikeissa tehdä näin, hän hyökkäisi tätä henkilöä vastaan aggressiivisella asenteellaan, joka estäisi toista ihmistä sanomasta mitään. Näin henkilö pelastaisi oman itsetuntonsa hetkellisesti, vaikka syvällä sisimmässään hän tekisi kuolemaa. On sanomattakin selvää, että ihmissuhteet tällaisten henkilöiden kanssa ovat erittäin myrkyllisiä. Tästä syystä monet yrittävätkin pitää etäisyyttä tällaisiin henkilöihin, ja tämä taas alentaa henkilön huonoa itsetuntoa entisestään.

Valitettavasti todellisuus on sitä mitä se on, ja pidimme siitä tai emme, elämässämme tulee aina olemaan henkilöitä, jotka torjuvat meidät, jotka eivät pidä meistä tai joiden mielestä me emme ole viehättäviä. Mitä aiemmin alamme hyväksyä tämän tosiasian, sitä aiemmin opimme, että itsemme rakastaminen kumpuaa itsestämme eikä muiden mielipiteistä, jotka eivät itse asiassa kontrolloi meitä millään tavalla.

On tärkeää, että alat ymmärtää että olet inhimillinen ja sinulla on oikeus tehdä virheitä ja epäonnistua. Pyydä apua silloin kun sitä tarvitset, sillä kukaan ei osaa kaikkea sataprosenttisesti. Ymmärrä, että kukaan ei ole syntynyt tietäen kaikkea ja että meidän täytyy harjoitella, jotta voimme oppia.

Et ole kaikkein paras: vastaasi tulee aina ihmisiä, jotka ovat sinua parempia. Jos haluat olla parempi, työskentele ja taistele tavoitteittesi eteen terveellä tavalla, ilman että vertailet itseäsi muihin tai yrität lannistaa heitä. Olet uniikki ja arvokas persoona yksinkertaisesti siitä syystä, että olet olemassa ja olet sinä. Sinä et tarvitse muita ihmisiä muistuttamaan sinua tästä päivittäin. Tiedät jo valmiiksi, kuka sinä olet. Ala rakastaa itseäsi enemmän ja ole vapaa ja vähemmän muista riippuvainen.

Sinun ei tarvitse todistaa mitään kenellekään. Et ole universumin keskipiste. Ihmiset kantavat huolta omista ongelmistaan. Viljele sitä, kuka sinä olet, sekä rakkautta ja kunnioitusta itseäsi kohtaan. Mikäli rakastat itseäsi ja näytät varmuutta ja nöyryyttä, myös muut alkavat ihailla ja rakastaa sinua.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.