Mitä tiede sanoo meditaatiosta?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Eva Maria Rodríguez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Meditaatiosta on tullut niin suosittua, että se on nykyään osa elämäämme monissa eri ympäristöissä, ja sillä on monia eri tavoitteita. Tällä on myös omat syynsä. Meditaatiolla on lukuisia hyötyjä sekä fyysiselle että henkiselle terveydellemme. Ehkä juuri tästä syystä meditaatiosta on tullut niin muodikasta.

Monet ihmiset kuitenkin torjuvat meditaation, sillä he eivät ”usko” siihen. Mutta meditaatio ei ole uskonto, tai uskon asia: meidän ei tarvitse uskoa siihen, toimiiko se, eikä siihen myöskään sisälly mitään taianomaista tai tuuriin tai onneen liittyvää.

Monet näistä meditaation hyödyistä on todistettu tieteellisesti. Ja näiden todistamisen prosessin yhteydessä on löydetty myös monia muita meditaatioon liittyviä hyötyjä ja etuja.

Tätä tiede sanoo meditaatiosta

No mitä tiede sanoo meditaatiosta? Seuraavaksi puhumme kaikkein merkittävimmistä meditaation hyödyistä, jotka tutkijat ovat löytäneet viime vuosien aikana. Meditaation tutkiminen on edelleen käynnissä, joten seuraavaksi kertomamme hyödyt ovat mahdollisesti vain alkua.

Meditaatio tekee meistä luovempia

Yksi meditaation mielenkiintoisista hyödyistä on se, että se rohkaisee ja lisää luovuutta. Alankomaissa sijaitsevan Leidenin yliopiston vuonna 2012 suorittama tutkimus osoittaa, että tietyt tekniikat lisäävät luovaa ajattelua. Sama yliopisto vahvisti tämän tutkimuksen uudelleen vuonna 2014.

Nämä tutkimukset tutkivat meditaatiotekniikkaa nimeltä ”avoin valvonta.” Tässä tekniikassa siihen osallistuneet henkilöt olivat vastaanottavaisia kaikkia ajatuksia ja tuntemuksia kohtaan ilman, että he keskittyisivät mihinkään tiettyyn käsitteeseen tai objektiin. He suoriutuivat paremmin eri tehtävissä jotka sisälsivät luovaa ajattelua, ja heille syntyi enemmän uusia ajatuksia kuin ennen.

Nämä uudet löydöt tukivat uskomusta siitä, että meditaatiolla voi olla pysyviä vaikutuksia ihmisen kognitioon. Tämä sisältää sen, kuinka havaitsemme uudet ajatukset ja kuinka koemme eri tapahtumat. Tämä ei koske vain kokeneita meditoijia, mutta myöskin aloittelevat meditoijat voivat hyötyä meditaation harjoittamisesta.

Meditaatio laskee stressiä ja ahdistusta

Kaikkein näkyvin meditaation hyöty on se, että se laskee ja ehkäisee stressiä. Vuonna 2017 julkaistu Georgetownin yliopiston tekemä tutkimus osoittaa, että meditaation harjoittaminen laskee stressin tulehduksellisia hormonaalisia reaktiota, etenkin tietoisuustaidon harjoittamisen jälkeen. Tämä kliininen koe löysi objektiivisia psykologisia todisteita siitä, että tietoinen meditaatio taistelee ahdistusta vastaan.

Tutkijat löysivät, että ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien potilaiden stressihormonireaktiot ja tulehdukset stressaaviin tilanteisiin vähenivät meditaatiokursseilla käymisen jälkeen. Potilaat, jotka kävivät stressinhallintakurssilla ilman meditaatiota, kokivat huonompia reaktioita.

Eräs toinen Kanadan Waterloon yliopiston vuonna 2017 julkaisema tutkimus osoitti, että vain 10 minuutin meditaatio auttaa ahdistuneita ihmisiä keskittymään paremmin. Tämä tutkimus arvioi meditaation vaikutusta 82:een osallistujaan, jotka kokivat ahdistusta. Tämä tutkimus totesi, että nykyhetken tietoisuuden kehittäminen vähensi toistuvia merkityksettömiä ajatuksia, joka on ahdistuksen tunnusmerkki.

Nämä tutkijat selittivät, että vaelteleva mieli edustaa lähes puolta päivittäisestä tietoisuudesta kenen tahansa ihmisen kohdalla. Ahdistuksesta kärsivien ihmisten kohdalla heidän tehtäviinsä sekoittuvat ajatukset voivat vaikuttaa negatiivisesti heidän kykyynsä oppia, suorittaa tehtäviä, tai edes toimia turvallisesti.

Meditaatio parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä, ja toimii stressiä vastaan

Monet ihmiset ovat raportoineet positiivisia terveydellisiä vaikutuksia joogan ja meditaation harjoittamisesta, ja he kertovat kokevansa henkisiä ja fyysisiä etuja. Emme ole kuitenkaan täysin oppineet kuinka nämä harjoitukset vaikuttavat mielen ja kehon väliseen terveyteen.

Uusi, elokuussa 2017 julkaistu tutkimus tutki joogan ja meditaation vaikutuksia ihmisiin, tarkkailemalla stressin ja tulehdusten fysiologisia ja immunologisia merkkiaineita. Tutkijat tutkivat testiin osallistuneita intensiivisellä kolme kuukautta kestävällä retriitillä. He huomasivat, että nämä harjoitukset vaikuttivat positiivisesti stressin ja tulehdusten fysiologisiin ja immunologisiin merkkiaineisiin. Nämä harjoitukset kehittivät myöskin subjektiivista hyvinvointia. 

Tämä Frontiers in Human Neuroscience –aikakauslehdessä julkaistu tutkimus on tutkinut joogan ja meditaation vaikutuksia aivoperäiseen neurotrofiseen tekijään (BDNF), hypotalamus-aivolisäke-munuaisakseliin (HPA), ja tulehduksellisiin merkkiaineisiin. Tällä kertaa tutkijat tutkivat kokeeseen osallistuneita intensiivisellä kolmen kuukauden jooga- ja meditaatioretriitillä. He huomasivat, että näillä harjoituksilla oli positiivisia vaikutuksia BDNF-viestittämiseen, reaktio kortisolin heräämisvasteeseen (CAR) ja immunologiisiin merkkiaineisiin. 

Kokeeseen osallistuneet henkilöt raportoivat ahdistuksen ja masennuksen lievitystä, ja tämän lisäksi nämä harjoitukset lisäsivät myös tietoisuustaitoa. Tutkijaryhmä tarkkaili BDNF-pitoisuuksien lisääntymistä verinesteessä. Tämä on hermomodulaattori, jolla on tärkeä rooli oppimisessa muistissa ja kompleksien prosessien säätelyssä, kuten tulehduksissa, immuniteetissa, mielialan säätelyssä ja stressin ja metabolismin reaktioissa.

He tarkkailivat myös kortisolin heräämisvasteen (CAR) lisääntymistä, joka on osa hypotalamus-aivolisäke-munuaisakselia (HPA). Tämä ehdottaa parempaa vastustuskykyä stressiä kohtaan.

Meditaatio muuttaa aivojen rakenteita ja geeniekspressiota

Vuonna 2011 julkaistu tutkimus Massachussettsin sairaalasta paljasti, että meditaatio, ja etenkin tietoisuustaito, voi saada aikaan merkittäviä muutoksia niissä aivorakenteissa, joilla on tekemistä muistin kanssa, itsetuntemuksen kanssa, empatian ja stressin kanssa. Ensiksi tämä tutkimus dokumentoi meditaation aikaansaamat muutokset aivojen harmaassa aineksessa.

Magneettikuvista kävi ilmi, että hippokampuksesta löytyi tiheä määrä harmaata ainesta. Tämä on tärkeää oppimisen ja muistin kannalta. Tutkijat löysivät tätä myös rakenteista, joilla on tekemistä itsetietoisuuden ja itsetutkiskelun kanssa. Tämä stressin vähentyminen korreloi myös harmaan aineen tiheyden laskun kanssa mantelitumakkeessa. Tällä on tunnettu rooli ahdistuksen ja stressin kanssa.

Toinen, vuonna 2013 Wisconsinista, Espanjasta ja Ranskasta kotoisin olevien tutkijoiden suorittama tutkimus julkaistiin Psychoneuroendocrinology –aikakauslehdessä. Tämä tutkimus raportoi spesifisiä molekyylitasoisia muutoksia, jotka tapahtuivat elimistössä tietoisen meditaation jälkeen.

Tämä tutkimus tutki intensiivisen tietoisuustaidon harjoittamisen vaikutuksia kokeneessa meditoijien ryhmässä. Näitä tuloksia verrattiin kouluttamattomaan kontrolliryhmään, joka otti osaa hiljaiseen mutta ei-meditatiiviseen aktiviteettiin. Kahdeksan tunnin tietoisuustaidon harjoittelun jälkeen nämä ”meditoijat” osoittivat laajaa geneettisiä ja molekyylitasoisia eroavaisuuksia. Tämä sisälsi muuntautuneet geenien säätelyjärjestelmän tasot ja laskeutuneet pro-inflammatoristen geenien tasot. Tämä yhdistettiin nopeampaan fyysiseen palautumiseen stressaavassa tilanteessa. Nämä ovat samoja tavoitteita kuin tulehduslääkkeiden ja kipulääkkeiden valmistajilla.

DNA-reaktioiden kompensointi, jotka aiheuttavat stressiä

Vuonna 2007 Coventryn yliopiston suorittama tutkimus osoitti, että keho-mieli-interventiot (MBI), meditaatio, jooga ja tai chi eivät vain yksinkertaisesti saa meitä rentoutumaan. Ne voivat ”kumota” tai kompensoida tiettyjä DNA:mme osia, jotka voivat olla riskitekijöitä.

Tämä Frontiers in Immunology –aikakauslehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee yli vuosikymmenen aikaisia tutkimuksia. Nämä tutkimukset analysoivat kuinka eri MBI:t vaikuttavat geeniemme toimintaan. 18 eri tutkimuksella on ollut 846 osallistujaa 11 vuoden aikana. Kun näitä tutkitaan yhdessä, ne osoittavat molekyylitasoisia muutoksia, jotka ilmenevät kehossa MBI:n tuloksena. Ne osoittavat myöskin, että näillä muutoksilla on hyötyjä potilaiden henkiselle ja fyysiselle terveydelle.

Tutkijat keskittyvät siihen, kuinka geeniekspressioon on vaikutettu. Tämä tarkoittaa, että he keskittyvät siihen, kuinka geenit aktivoituvat tuottakseen proteiineja, jotka vaikuttavat elimistön, aivojen ja immuniteetin biologiseen rakenteeseen.

Miljoonat ihmiset ympäri maailman nauttivat keho-mieli-intervention, kuten joogan ja meditaation, terveydellisistä hyödyistä. Mutta nämä hyödyt alkavat molekyylitasolla, ja voivat muuttaa koko geneettisen koodimme muodon. Tutkijat kutsuvat tätä ”molekyylikäsikirjoitukseksi,” joka kumoaa stressin tai ahdistuksen vaikutukset elimistössämme.

Meditaatio lievittää kipua

Kivun lievitys on toinen syy siihen, miksi meditaatiota tutkitaan. Kesäkuussa 2017 Leeds Beckettin yliopisto julkaisi tutkimukset, josta kävi ilmi, että meditaatio voisi olla halvempi vaihtoehto perinteisille kivunlievitysmenetelmille.

Tämän tutkimuksen mukaan vain kymmenen minuutin tietoisuustaitoharjoitusta voidaan käyttää vaihtoehtona kivunlievitykselle. Tulokset ehdottavat, että vain kymmenen minuutin tietoisuustaitoistunto voi parantaa kipukynnystä, sen sietokykyä, ja laskea kipuun kohdistuvaa ahdistusta. 

Muut viimeaikaiset tutkimukset ovat tutkineet mahdollisuutta lievittää kipua meditaation avulla ilman opioideja. Tämä tutkimus on peräisin Yhdysvalloista, 2016 maaliskuuta. Tämän tutkimuksen tuottajana toimi Wake Forest Baptist Health ja sen julkaisi Journal of Neuroscience –aikakauslehti. Tämän tutkimuksen mukaan kipua voitiin lievittää jo lyhyenkin meditaatioistunnon aikana. 

Nämä tulokset ovat etenkin tärkeitä heille, jotka joutuvat sietämään opiaattipohjaisia lääkkeitä. Nämä ihmiset etsivät riippuvuutta aiheuttamattomia tapoja lievittää kipua. Meditaatiota voidaan käyttää muiden perinteisten terapioiden tai lääkitysten ohella lievittämään kipua, ilman sivuvaikutuksia.

Aikaisempi tutkimus vuodelta 2015, saman keskuksen tuottamana, piti tietoisen meditaation lievittämää kipua parempana kuin lumelääkkeitä. Tämä tutkimus käytti kaksisuuntaista lähestymistapaa. Se käytti kipuasteikkoa ja aivojen magneettikuvausta määrittääkseen sen, onko tietoisuustaito plaseboa vai onko sillä todellisia vaikutuksia.

Tämä tutkimus osoitti, että osallistujat jotka harjoittivat tietoisuustaitoa, raportoivat suurempaa kivunlievitystä kuin lumelääkkeiden käyttäjät. Aivoskannaukset osoittivat, että heidän aivojensa aktiivisuus oli erilaista kuin heidän, jotka olivat ottaneet lumelääkettä. 

Meditaation vaikutusten tutkiminen jatkuu

Tätä kaikkea tiede sanoo meditaatiosta. Tässä artikkelissa puhuimme vain muutamista tutkimuksista, jotka ovat käsitelleet meditaation vaikutuksia. Tutkimustulokset osoittavat hyötyjen ylittävän myytit ja uskomukset, ja tutkimuksia tehdään varmasti lisää.

Jos haluat varmistaa tämän toimivan, sinun on kokeiltava meditaatiota itse. Pidä avoin mieli, älä tuomitse, äläkä lopeta heti alkuunsa. Anna meditaatiolle mahdollisuus.