Mitä on käytännön älykkyys?

Mitä käytännön älykkyys on ja mihin voimme hyödyntää sitä? Entäpä miten se saavutetaan? Jos haluat vastauksen näihin kysymyksiin, jatka lukemista!
Mitä on käytännön älykkyys?

Viimeisin päivitys: 21 kesäkuu, 2021

Psykologin ja tutkija Howard Gardnerin (Moniälykkyysteoria) ehdottamien älykkyysmallien ansiosta tiedämme tänä päivänä, että älykkyys on paljon enemmän kuin menestystä opinnoissa tai sitä, että on erittäin hyvä matematiikassa. Itse asiassa tiedämme myös muilta tämän kaltaisilta kirjailijoilta, että älykkyyttä ei voida luokitella yhteen tyyppiin, ja että niitä on todellisuudessa useita (itse asiassa vähintään 9!). Tänään puhumme yhdestä niistä. Mitä on käytännön älykkyys?

Psykologi ja tutkija Robert J. Sternberg oli ensimmäinen kirjailija, joka puhui käytännön älykkyydestä triarkkisen älykkyysteoriansa (1985) kautta. Sternberg sisälsi malliinsa käytännön älykkyyden lisäksi myös kaksi muuta älykkyyttä: analyyttisen ja luovan älykkyyden, joista opimme myös lisää myöhemmin. Mutta mitä on käytännön älykkyys? Liittyykö se jollakin tavalla kykyymme sopeutua? Miten nämä käsitteet liittyvät toisiinsa?

Käytännön älykkyys on sellaista älykkyyttä, jonka avulla voimme sopeutua ympäristöön, kontekstiin ja elämään

Sternbergin triarkkinen malli

Amerikkalainen psykologi Sternberg on tarjonnut meille mallin, joka yhdistää älykkyyden ja ajattelun sosiaalisessa kontekstissa ja puolustaa kolmen aikaisemmin mainitun älykkyyden olemassaoloa: analyyttinen älykkyys (jota käytämme esimerkiksi tiedemaailmassa), luova älykkyys (jonka avulla voimme ratkaista uusia ongelmia erilaisissa konteksteissa) ja käytännön älykkyys (jota käytämme elämässämme sopeutuaksemme ympäristön asettamiin vaatimuksiin).

Jokainen näistä kolmesta älykkyyden tyypistä on osa kolmea toisiaan täydentävää osittaista alateoriaa: komponentaalinen, kokemuksellinen ja kontekstuaalinen. Näin ollen komponentaalinen alateoria vastaisi analyyttistä älykkyyttä (joka liittyy kykyyn kaapata ja muokata tietoa), kokemuksellinen alateoria liittyy luovaan älykkyyteen (joka liittyy ulkopuolelta saadun tiedon integrointiin psyykeeseemme) ja kontekstuaalinen alateoria, jonka voimme puolestaan liittää käytännön älykkyyteen.

Jälkimmäisessä tapauksessa puhumme kyvystä tunnistaa ja hyödyntää elämän tarjoamia mahdollisuuksia sopeutuaksemme niihin. Ja juuri tämä on se, mikä liittyy tiiviisti käytännön älykkyyteen, jota tulemme kuvailemaan tarkemmin alla.

Käytännön älykkyys: mitä se on?

Mutta mitä käytännön älykkyys tarkalleen ottaen on? Mallinsa kautta Sternberg määritteli käytännön (tai kontekstuaalisen) älykkyyden käyttäytymiseen liittyväksi älykkyydeksi, joka liittyy myös siihen, millä tavalla sopeudumme todelliseen maailmaan. Hänen mukaansa sopeutuminen on ilmiö, jota tapahtuu silloin, kun pystymme sopeutumaan ympäristön asettamiin vaatimuksiin, eli siihen, mikä ympäröi meitä. Näin ollen käytännön älykkyys on sellaista älykkyyttä, jonka avulla voimme sopeutua ympäristöön, kontekstiin ja elämään.

Käytännön älykkyyden ansiosta voimme soveltaa tietämystämme jokapäiväisen elämän eri ympäristöihin ja konteksteihin halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Ja tällainen älykkyys ylittää pelkän ympäristöön sopeutumisen ja ulottuu jopa parempaan suoriutumiseen sosiaalisissa suhteissa.

Yksinkertaisemmin sanottuna käytännön älykkyys antaisi meille mahdollisuuden tietää mitä sanoa, kenelle sanoa, millä tavalla sanoa ja milloin sanoa, päämääränään maksimaalisen vaikutuksen saavuttaminen.

“Käytännön älykkyyden avulla voimme lukea tilanteita oikein ja saada mitä haluamme.”

-Robert J. Sternberg-

Toimintaan suuntautunut

Käytännön älykkyys on toimintakeskeistä. Toteutamme sitä käytännössä monimutkaisten (mutta myös yksinkertaisten) ongelmien edessä päivästä toiseen. Ne ovat jokapäiväisen elämämme ongelmia; ongelmia, jotka ovat kaukana teoreettisuudesta; ongelmia, jotka vaativat meitä panemaan täytäntöön hankkimaamme tietoa ja oppimista, jossa meidän on innovoitava, yritettävä, otettava riskejä …

Ja ratkaisu löytyy juuri näiden hankkimiemme resurssien ja oppien hyödyntämisestä, joita olemme keränneet vuosien varrella.

Käytännöllinen, luova ja analyyttinen älykkyys

Kaikkien edellä mainittujen faktojen pohjalta voimme siis sanoa, että kyseessä on innovatiivinen ja samaan aikaan luova älykkyys, koska se johtaa meidät luonnostaan kokeilemaan asioita saadaksemme erilaisia (ja haluttuja) tuloksia. Tässä mielessä voimme suhteuttaa käytännön älykkyyden kahteen muuhun Sternbergin kuvaamaan älykkyyteen, eli analyyttiseen älykkyyteen (“mitä yksityiskohtia minun pitäisi tarkastella tässä ongelmassa?”) ja luovaan älykkyyteen (“mitä uutta minun kannattaisi yrittää löytääkseni ratkaisun tähän ongelmaan?”).

Mistä saamme käytännön älykkyyttä?

Tämäntyyppistä älykkyyttä voidaan oppia ja kouluttaa vuosien varrella, vaikka voimme hankkia sitä luonnollisessa muodossa asteittain niistä monista kokemuksista, joita meidän on elettävä. Tässä mielessä käytännön älykkyyden kehitykseen vaikuttaa merkittävällä tavalla myös se ympäristö, jossa kasvamme ja kehitymme sekä nuorina että vanhempina.

Toisaalta myös ympärillämme olevat ihmiset, jotka toimivat monissa tapauksissa myös roolimalleina, vaikuttavat suuresti käytännön älykkyytemme kehittymiseen. Miksi? Koska meillä ihmisillä on taipumusta jäljitellä ympäristöämme ja etsiä siitä malleja – eli toisin sanoen, mikäli esimerkiksi näemme, että joku suoriutuu onnistuneesti tietyssä tehtävässä, meillä on taipumusta jäljitellä tätä ihmistä tulevaisuudessa.

Käytännön älykkyyden kehitykseen vaikuttaa merkittävällä tavalla myös se ympäristö, jossa kasvamme ja kehitymme sekä nuorina että vanhempina

Käytännön älykkyyden soveltaminen ja esimerkkejä

Kuten olemme jo nähneet, tämäntyyppisen älykkyyden soveltamiseen liittyy kaksi tekijää: tieto ja toiminta. Siihen kuuluu älykkyyden soveltamista jokapäiväisen elämämme ympäristöön sekä sen asettamiin vaatimuksiin tai edellytyksiin.

Voimme löytää arjesta useita esimerkkejä käytännön älykkyydestä: esimerkiksi silloin, kun mietimme miten päästä pois ruuhkaisesta junasta, tai kun valitsemme lyhimmän reitin töihin jos meillä ei ole tarpeeksi aikaa, tai silloin kun pyydämme apua, jos yhtäkkiä tunnemme olomme huonoksi kadulla…

Esimerkkejä on useita, ja se, kuinka monimutkaisesta tilanteesta on kyse, voi myös vaihdella. Kaikkia näitä tilanteita ja esimerkkejä yhdistää kuitenkin yksi yhteinen elementti: käytännön älykkyyden tehokkuus, jonka avulla voimme selvitä menestyksekkääksi tämän tyyppisistä tilanteista, ongelmista tai kokemuksista.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Tiedätkö mitä spatiaalinen älykkyys on, ja kuinka sitä voi kehittää?
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Tiedätkö mitä spatiaalinen älykkyys on, ja kuinka sitä voi kehittää?

Spatiaalinen älykkyys on kykyä ajatella kolmessa ulottuvuudessa. Tämä sallii meidän havaita ulkoiset ja sisäiset kuvat, luoda ne uudelleen ja muutt...



  • Amarís, M. (2002). Las múltiples inteligencias. Psicología del Caribe (10): 27-38.
  • Garnham, A. y Oakhill, J. (1996) Manual de Psicología del Pensamiento. Ed. Paidós.
  • Jiménez Rey, E. M., & Perichinsky, G. (2008). La teoría triárquica de la inteligencia de sternberg aplicada a la creación de programas. In X Workshop de Investigadores en Ciencias de la Computación.