Mitä ”asenteella” oikeastaan tarkoitetaan?

7.4.2019

Olet luultavasti kuullut puhuttavan ”huonosta asenteesta” tai ”hyvästä asenteesta”. Vaikka asenteen tarkoitus saattaakin vaikuttaa ilmiselvältä joillekin, hämmentää tämä termi oikeasti monia ihmisiä. ”Asenteella” on monia eri tarkoituksia, mutta loppujen lopuksi meillä kaikilla on sellainen.

Mutta mikä asenne oikeastaan on? Sanakirja määrittelee sen tunteeksi tai mielipiteeksi jostakin asiasta tai henkilöstä. Se sanoo myös, että se voi olla käyttäytymistapa, jonka tämä tunne tai mielipide aiheuttaa.

Erikoistuneemmat sanakirjat sanovat, että se on henkinen ja tunneperäinen mielentila, joka määrittelee ihmisen. Ne lisäävät myös, että se kumpuaa menneisyyden kokemuksista ja muodostaa tavan, jolla reagoimme asioihin. Periaatteessa asenteella ei ole yhtä erityistä määritelmää, eikä sellaisen saaminen ole mahdollista. Sukelletaan syvemmälle aiheeseen.

Mitä ”asenteella” tarkoitetaan?

Sanalle ”asenne” on satoja määritelmiä. Yksi suosituimmista on Solomon Aschin määritelmä. Hän kuvaili asenteita pysyvinä luonteenlaatuina, jotka muodostuvat aikaisemmista kokemuksista. Sen avainsana on ”luonteenlaatu”.

Asenteisiin kuuluvat luonteenlaadut ovat kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymiseen liittyviä. Asenne on siis yhdistelmä tunne- ja järkiperäisiä tekijöitä, jotka johtavat toimintaan. Mutta tiedostamattomilla asioilla on merkitystä. Ne saattavat olla samoja kuin tietoiset asiat, tai sitten eivät.

Käytännössä katsoen asenne on tuntemaasi mieltymystä ihmisiä, tilanteita ja asioita kohtaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meillä voi olla useita asenteita ja on mahdotonta selvitä elämästä ilman vähintään yhtä asennetta. Jos näin on, niin miksi käytämme tätä ilmaisua vain kuvaillaksemme tietynlaista ihmistä?

mies miettii asenteitaan

Asennetyypit

Se, että jollakulla ”on asennetta” viittaa oikeasti erityiseen luonteenlaatuun. Mutta on syytä mainita, että asenteita on kaikenlaisia ja yhdellä ihmisellä voi olla useita asenteita. Itse asiassa on jopa mahdollista omata kaksi eri asennetta samaa asiaa kohtaan.

Se voi auttaa erottelemaan asenteet ryhmiin tunteiden, tekojen, motivaation, ihmissuhteiden ja ärsykkeiden arvioimisen mukaan:

  • Tunteet: Nämä voivat olla positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Positiivinen asenne on sitä, kun joku henkisesti hyväksyy jonkun asian tai ihmisen. Negatiivinen asenne on päinvastainen. Neutraali asenne tarkoittaa henkistä välinpitämättömyyttä.
  • Teot: Ne voivat olla ennakoivia tai reagoivia. Ennakoiviin asenteisiin kuuluvat aloitekyky ja itsensä ohjaaminen. Reagoiviin asenteisiin kuuluvat passiivisuus ja mukautuvaisuus.
  • Motivaatio: Tämä liittyy tekojen tarkoitusperiin. Siihen sisältyy asioita kuten itsekäs asenne, jossa tavoitellaan henkilökohtaista tavoitetta, sekä epäitsekäs asenne, jossa tavoitellaan kollektiivista tavoitetta.
  • Ihmissuhteet: Tämä liittyy siihen, miten olet vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Voit esimerkiksi olla manipuloiva, yhteistyökykyinen, passiivinen, aggressiivinen, itsevarma tai suvaitsevainen.
  • Ärsykkeiden arviointi: Tässä on kyse siitä, miten reagoit sekä sisäisiin että ulkoisiin ärsykkeisiin. Se on joko järki- tai tunneperäistä riippuen siitä onko päälläsi vai sydämelläsi isompi rooli.
selvä tie maaliin

Asenne tavoitteena

Meillä kaikilla on asenteita maailmaa ja itseämme kohtaan. Muodostamme ne menneisyyden kokemuksiin perustuen. Meidän pitäisi tietenkin pyrkiä olemaan positiivisia, ennakoivia, epäitsekkäitä, yhteistyökykyisiä ja järkiperäisiä. Tämä täydellinen tekijöiden yhdistelmä on juuri sitä, mitä ihmiset tarkoittavat puhuessaan ”hyvästä asenteesta”.

Valitettavasti aina ei ole mahdollista olla kaikkia näitä asioita samaan aikaan. Ja kukaan ei voi ylläpitää täydellistä luonteenlaatua kaikissa tilanteissa, olosuhteista riippumatta. Joten on paras olla näkemättä sitä pakollisena asiana. Sen sijaan se tulee nähdä ohjaavana valona.

Mutta mitä hyötyä asenteesta on? Tässä ilmaisussa tarkoitetut asenteet voivat auttaa sinua elämään sujuvampaa, tasapainoisempaa elämää. Ne voivat auttaa sinua välttelemään konflikteja, pääsemään yli esteistä, helpottamaan vuorovaikutusta muiden kanssa sekä tekemään sinusta sitkeämmän.

Naranjo, C. (1990). La vieja y novísima Gestalt: actitud y práctica de un experiencialismo ateórico. Cuatro Vientos.