Minua kutsuttiin hulluksi koska unelmoin silmät auki

· 23.6.2016

Unelmointi silmät auki on sitä, kun kuvittelet maailman jota et pysty näkemään tai koskemaan, mutta jonka voit luoda juuri sellaiseksi kuin itse haluat. Me emme ole hulluja jos unelmoimme. Todellinen hulluus piilee siinä, että ei koskaan haaveile tai unelmoi, ja pysyy lamaantuneena johtuen siitä pelosta, että ei pysty saavuttamaan sitä mistä unelmoi.

Hyvin usein muut ihmiset kehottavat meitä olemaan unelmoimatta. He käskevät meidän palata todellisuuteen ja näkemään elämän sellaisena kuin se todella on. Mutta unelmat ovat luonnos siitä, mitä me haluaisimme tehdä. Ne voivat auttaa meitä aloittamaan ensimmäisten askelten ottamisen omalla polullamme. 

“Meidät on tehty samasta aineesta kuin mistä unelmat kudotaan. Unelmat ympäröivät meidän pientä elämäämme.” 
-William Shakespeare-

Unelmointi on ilmaista

Meidän mielemme osaa kuvitella erinomaisen fantastisia maailmoja, tilanteita jotka ovat sekä mahdollisia että mahdottomia, miljoonia värejä ja loputtomia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Unelmointi on sillan rakentamista sen välille mitä ei ole olemassa ja sen, joka saattaisi tulla todeksi. 

Naisen unelmointi

Muut saattavat pitää meidän haaveiluamme ja unelmointiamme merkkinä siitä, että olemme eksyneet epätodelliseen ja kuvitteelliseen maailmaan, josta emme pysty palaamaan. Mutta jos olemme unelmoimatta, me jäämme paitsi mahtavista mahdollisuuksista, joita meillä muutoin saattaisi olla uusien todellisuuksien luomiseen. 

On silti totta, että sillekin on olemassa aika tai paikka, jolloin meidän pitäisi määritellä maalaisjärjellämme, voiko se mistä unelmoimme muuttua todeksi vaiko ei. Avain tähän on pidättäytyä siinä välimaastossa, jossa voimme kuljettaa meidän unelmamme sellaisen suodattimen läpi, joka määrittelee mikä on tosiasiassa mahdollista ja mikä ei. Haaveilu on rajatonta, mutta todellisuudella on kuitenkin rajansa. 

Kun me unelmoimme silmät auki, on kaikkein paras käytäntö olla perillä siitä, mitä on tekemässä. Meidän pitää tarttua noihin keksimiimme ihanan hulluihin ideoihin ja kysyä itseltämme pystymmekö me itse asiassa toteuttamaankin ne, vai pitääkö niiden pysyä ikuisesti meidän haavemaailmamme rajoissa. Meidän pitää taistella niiden unelmien puolesta, jotka ovat realistisia ja tavoitettavissa. Ja entäpä ne unelmat, joiden täytyy pysyä ikuisesti unelmina… Me voimme ilmasta ne jonkin taiteen kautta. 

“Minä olen itse asiassa käytännöllinen uneksija; minun unelmani eivät ole rihkamaa ilmassa. Minä haluan muuttaa unelmani todeksi.” 
-Mahatma Gandhi-

Unelmointi luo todellisuuksia

Ilman uneksijoita, upeita taiteellisia ja muita luovia taidonnäytteitä, ei yhteiskuntaa olisi koskaan ollut olemassakaan. Ehkäpä kaikki mahtavat ideat ovat seurausta unelmoinnista ja sen kyseenalaistamisesta, mikä todellakin on mahdollista ja mikä ei. Unelmoi, sillä se voi todellakin muuttaa maailman. Ilman kykyä unelmoida me emme olisi koskaan kyenneet etenemään niin pitkälle yhteiskunnallisten haasteiden, tieteen, taiteen ja ihmissuhteiden saralla kuin olemme edenneet. Ilman unelmia me mukautuisimme aina siihen mitä me näemme, ja me hyväksyisimme yksittäisen ja yksitoikkoisen todellisuuden ainoana mahdollisena vaihtoehtona. 

Tyttö unelmoi sillalla

Kuten sanotaan, unelmat ovat unelmia. Totuus kuitenkin on, että nämä todellisen maailman abstraktiot tekevät meille mahdolliseksi tarkkailla todellisuutta erilaisesta näkökulmasta, ja mikä jopa parempaa, luomaan täysin uusia ja tuoreita näkökantoja. Me voimme unelmoida paremmasta huomisesta ja se voi olla mitä tahansa me haluamme sen olevan. 

“Yli kolmekymmentä vuotta sitten pohjois-amerikkalainen sosiologi sanoi, että propaganda on mahtava unelmien myyjä, mutta kuten kävi ilmi, minä en halua minulle myytävän muiden unelmia jos ne eivät toteuta omiani.” 
-Mario Benedetti-

Unelmat ovat unelmia

Toisaalta me voimme yltyä suorastaan pakkomielteisiksi unelmiemme saavuttamisen suhteen millä hinnalla hyvänsä ja tämä saattaa lopulta johtaa siihen, että olemme onnettomia. On olemassa realistisia unelmia ja niitä, jotka ovat täyttä fantasiaa.

Meidän pitää välttää myös lankeamasta siihen ansaan, että uskoisimme “unelmien seuraamisen” olevan ainut tie onneen. On olemassa tapauksia, joissa rauhallinen ja yksinkertainen elämä hyvässä seurassa on tarpeeksi voidakseen elää täyttä ja onnellista elämää. Se, että unelmoi haaveidensa toteuttamisesta on henkilökohtainen valinta, ei millään muotoa vaatimus tai velvollisuus. 

Toisinaan sanotaan, että onni on pienissä asioissa ja ehkäpä tämä on aivan oikein ja totta. Kuitenkin sanotaan myös, että meidän ei pitäisi tyytyä tähän. Unelmat ovat yksilöllisiä, aivan kuten joka ikinen meistä. 

Jos olet päättänyt lähteä polulle kohti realistisen unelman saavuttamista, pitää sinun tietää että se ei tapahdu ilman, että sijoitat siihen suuren määrän vaivaa ja luotat muihin ihmisiin. Unelmasta ei voi tulla totta yhdessä yössä. Se vaatii hikeä, päättäväisyyttä ja kovaa työtä.