Haasteet ovat mahdollisuuksia kasvaa

· 31.12.2015

Elämän varrella meitä monesti hidastavat haasteet, erilaiset hidasteet ja esteet, joista meidän pitää selvitä kasvaaksemme sekä yksilöinä että ihmisinä. Toisinaan ajoitus ja olosuhteet ovat meitä vastaan ja on väistämätöntä, että kohtaamme joitakin haasteita jotka testaavat meidän rajojamme. Mutta jos näistä hankalista tilanteista on löydettävissä jokin kultareunus, on sen oltava se, että kun selätät ongelmasi tulet tietoiseksi niistä lukuisista asioista joihin pystyt. Ja kun kerran pääset vauhtiin tulet haluamaan lisää.

Tulet haluamaan lisää korkeutta ja pituutta, lisää vaikeita haasteita, enemmän kiihkoa, enemmän perhosia vatsassa, enemmän adrenaliinia. Sinä tulet jäämään koukkuun haasteiden selättämiseen, sillä elämä huipulla lupailee jotain ihmeellistä ja uskomatonta.

“Jotta ihminen pystyisi selviytymään kaikesta, mitä häneltä vaaditaan, hänen on pidettävä itseään suurempana kuin on.”
–Johann W. Goethe–

 

Mikä monesti alkaa puhtaana selviytymistoimena tai tienä johonkin tiettyyn päämäärään, muuttuukin lopulta elämäntavaksi. Sinusta tulee ihminen joka automaattisesti keskittyy tavoitteisiin ilman, että muserrut pelkästä ajatuksesta kuinka paljon uhrauksia ja ponnisteluja niiden saavuttaminen vaatii.

Normeihin mukautumisen vastustaminen ja itsensä parantaminen ovat aina myönteisiä asioita; jatkuvassa kehityksessä, muutoksessa ja kasvussa eläminen on kaikkein inhimillisin impulssi joka maan päältä löytyy. On kuitenkin huomattava, että joskus tämä sisäinen palo tehdä jatkuvasti enemmän estää meidän kykyämme nauttia saavutuksistamme.

Mies kiipeää rappusia

Me omaksumme mielentilan, jossa me haemme ja haluamme ainoastaan muutosta mutta emme käytä aikaamme tarkkaillaksemme mitkä tekijät elämäämme tosiasiallisesti vaikuttavat. Me vain vakuutamme itsellemme, että meidän pitää kiivetä hieman korkeammalle tai jaksaa hieman pidemmälle, selättää haasteet kun ne asettuvat polullemme.

Mutta tässä me menemme vikaan. “Seuraavan jutun” saavuttaminen ei tee meistä yhtään onnellisempia. Joskus on parempi yksinkertaisesti hyväksyä mitä meillä jo on ja opetella käyttämään sitä hyödykseen.

Me vakuutamme itsellemme, että onni tulee sen jälkeen kun olemme selvittäneet ja selättäneet meitä kohdanneet haasteet, mutta tunnetusti nuo esteet ja hidasteet ovat osa elämää ja onni on matka eikä päämäärä.

Siksi ainut asia mitä meidän tulee tehdä on muuttaa asennettamme ja näkökulmaa josta elämää tarkastelemme. Vältä itsesi piinaamista miettimällä mitä tulevaisuus saattaisi olla, koska jos teet sen, kapenee huomiosi polttopiste ja on aina kiinnitettynä huomiseen tai sitä seuraavaan päivään sen sijaan että eläisit tässä hetkessä.

Ja kun sinä sitten joku kaunis päivä tulet katsoneesi taaksesi, voit ihailla kaikkia saavutuksiasi, mutta et tule muistamaan niitä kivikkoisia osuuksia matkalla, jotka kantoivat noiden saavutusten painon, kaikkea sitä vahvuutta mitä matkan varrella keräsit tai sitä rohkeutta jonka kehitit, jotta et epäonnistuisi yrityksissäsi.

Sinä olet jäänyt paitsi kaikkea sitä elämää mitä noiden loisteliaiden saavutusten väliin mahtui; sinä olit liian huolissasi siitä mikä sinun seuraava suuri henkilökohtainen haasteesi tulisi olemaan.

Laajenna näkökulmaasi ja ole kunnianhimoinen, etsi ja ole parhainta mitä voit olla. Mutta pidä aina mielessäsi että et voi täyttää mahdollisia tyhjiöitä pokaalein ja kunniamerkein, vaan ennemminkin tarkoituksella ja aikomuksella, tunteilla ja emootioilla, lankeemuksilla, sekä omakohtaisella ilolla ja täyttymyksellä.

Aseta itsesi koetukselle mutta älä siirrä elämäsi elämistä myöhemmäksi odottaen täydellisiä olosuhteita, sillä kyseistä ihmettä ei välttämättä ikinä osu kohdallesi.