Milloin eroahdistuksesta tulee ongelma?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Anet Diner Gutverg

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Yhdistämme eroahdistuksen useimmiten lapsiin, mutta myös monet aikuiset kokevat sitä. Se määritellään kovan ahdistuksen tunteena, jolloin henkilö on erossa omasta kodista tai ihmisistä, joihin hänellä on voimakas tunneside. Tämä sisältää esimerkiksi vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, lapset, jne.

Tämän oireet voivat olla lieviä tai todella voimakkaita, ja ne ovat samankaltaisia sekä lapsissa että aikuisissa. Kun sitä ilmenee aikuisilla, uskotaan että he ovat kasvaneet tämän ongelman kanssa. Mutta asia ei ole välttämättä näin, sillä se voi ilmestyä missä elämänvaiheessa tahansa.

Eroahdistus on pelkoa olla erosta omasta kumppanista, lapsista, työpaikasta tai jostain muusta, jolla on paljon tunnearvoa. Se voi olla todella uuvuttavaa siitä kärsivälle yksilölle, mutta se on tätä myös ”kiintymyksen kohteelle.” Usein se heijastaa tai vahvistaa riippuvuutta, joka on jo ollut tietyissä määrin olemassa.

“Toivottavasti voit olla vapaa valitsemaan tien ilman tarvetta tietää sen määränpäätä, tai kuumeista ahdistusta siitä varmuudesta, että suuntaat sinne minne haluaisin sinun menevän.”

-Margaret Mead-

Ajan käsite ei ole helppo, ja sen kehitykseen menee vuosia. Monille lapsille mikä tahansa ero on vaikeaa, ja se herättää kärsimystä ja kyyneliä. Ja jos se ei ole oikeaoppisesti vanhempien hallitsema, sillä voi olla vakavia seuraamuksia, kuten esimerkiksi epävarmuuden tunne nuoruuden aikana. Se voi jopa siirtyä muihin elämänvaiheisiin.

Kuten kaikkien ahdistushäiriöiden kanssa, sekä lapsuudessa että aikuisuudessa, on todella tärkeää hakea hoitoa eroahdistukseen. Vain harvoissa tapauksissa eroahdistus katoaa luonnollisesti. Tavallisesti sillä on tapana kasvaa, haarautua muihin elämänalueisiin, ja ja lisätä muiden ahdistuksen muotojen kehittymistä. Nämä sisältävät agorafobian ja paniikkihäiriön.

Suositeltu hoito on usein psykoterapia. Mutta kun on kyse lapsista, keräämämme tieto ja jotkut tässä artikkelissa tarjoamamme välineet auttavat tämän tilanteen ehkäisemisessä. Autamme sinua näkemään alkavan eroahdistuksen varoitusmerkit.

“Uhat itsetunnollemme tai tietyt ajatukset itsestämme tuottavat usein enemmän ahdistusta kuin uhat fyysiselle eheydellemme.”

–Sigmund Freud–

Se on normaali vaihe

Tietty ahdistus erosta on normaalia ja yleistä tietyissä kehitysvaiheissa. 8-14 kuukauden ikäisenä lapset, joilta aikaisemmin puuttui vaaran taju, alkavat pelkäämään tuntemattomia tai uusia paikkoja. Tämä ”normaali vaihe” on luonnollinen mukauttamismenetelmä, joka auttaa lapsia sopeutumaan ja hallitsemaan ympäristöään.

Tavallisesti tämä eroahdistus laskee huomattavasti tai katoaa täysin noin kahden vuoden iässä. Tämän ikäiset lapset ymmärtävät, että heidän vanhempansa voivat mennä pois, mutta että he palaavat aina takaisin. Tällä uudella turvallisuuden tunteella he löytävät rohkeutta tutkia maailmaa. 

Tämä ei tarkoita, että joidenkin hetkien tai tilanteiden aikana lapset eivät voisi kokea tietyn asteista ahdistusta. Tämä ahdistus on todennäköisempää kun he ovat erossa vanhemmistaan pidennetyn ajan, kun he esimerkiksi joutuvat sairaalaan, tai kun he vaihtavat koulua, jne.

Eroahdistus näyttää laukaisevan paljon erilaisia tunteita

Tällaisessa tilanteessa vanhemmat voivat kokea monia eri tunteita. Lasten kehittämä kiintymyksen tunne vanhempia kohtaan on saanut aikaan hyvinvoinnin tunnetta. Lapsen jättäminen tuntemattomien seuraan voi myös saada aikaan syyllisyyden tunteita. On myös tavallista tuntea uupumusta tai musertuneisuutta siitä huomion määrästä, jota lapsi vaatii. 

“Mikään intohimo ei riistä mieltä sen voimasta toimia ja järkeillä niin tehokkaasti kuin pelko.”

-Edmund Burke-

Se tosiasia, ettei lapsemme halua meidän lähtevän, on hyvä merkki terveestä kiintymyksestä. Tämä pitää paikkansa tietenkin vain niin kauan kun tämä halu ei raivaa tietä suurelle määrälle ahdistusta. Terve kiintymys tarkoittaa, että heidän välillään on luottamusta. Lapsemme luottaa siihen, että palaamme takaisin aina kun lähdemme, ja tämä on tarpeeksi pitääkseen heidät levollisena poissaolomme aikana. Patologinen kiintymys kehittyy, kun lapsi tarvitsee vahvistuksia ja turvallisuutta koko ajan ja kun hänellä ei ole välineitä kohdata uusia tilanteita. Täten nämä tilanteet ovat heille vaikeita.

Tämä vaikea vaihe. Ahdistuksen on kuitenkin kadottava ajan myötä, suurella määrällä kärsivällisyyttä ja voimaa. Toisaalta, jos kiirehdimme lapsemme huoneeseen aina kun hän huutaa tai jos peruutamme kaikki suunnitelmamme heidän vuokseen, on todennäköistä että hän kohentaa omia taitojaan. Tämä johtuu siitä, että he tulevat tietoisiksi siitä että heillä on valtaa välttää tätä eroa, jota he niin pelkäävät.

Suunnitteleminen ja sen kokeileminen – kaksi tärkeää käsitettä

Jos suunnittelemme lapsemme viemistä päiväkotiin, tulemme todennäköisesti kohtaamaan eroahdistuksen, josta olemme puhuneet. Lapset ovat erityisen herkkiä 8 kuukauden ja yhden vuoden iässä. Jos meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, harjoittakaamme eroa hitaasti viemällä lapsi uusiin paikkoihin ja jättäen hänet jonkun sukulaisen hoitoon lyhyiksi ajoiksi. Tehdään tätä niin kauan, kunnes on aika jättää hänet päiväkotiin.

Näitä ”harjoituksia” tulee tehdä silloin, kun lapsemme ei ole väsynyt, levoton tai nälkäinen, vaan mieluummin kun hän on syönyt ja ollut päiväunilla, hyvällä tuulella. Hän on vielä lapsi, ja on paljon parempi tehdä muutoksia silloin kun hänen perustarpeensa on tyydytetty.

Päiväkotiin ilmoittautuminen on hyvä ennakoida vierailemalla siellä ennen lapsen ensimmäistä päivää. Jos on mahdollista, suorittakaamme sopeutuminen progressiivisesti. Ensimmäisenä päivänä lapsemme voisi olla siellä vain muutaman tunnin, ja sitten voimme lisätä tätä aikaa hitaasti.

Yhtenäisyys, rauhallisuus ja lupausten pitäminen – kolme perusteellista ohjetta

Jos viemme lapsemme johonkin tiettyyn päiväkotiin, se johtuu siitä, että luotamme sen paikan työntekijöihin. Tässä mielessä meidän on pyrittävä olemaan yhtenäisiä tämän valinnan kanssa. Antakaa heidän auttaa meitä hallitsemaan tätä eroa seuraamalla heidän esimerkkiään. Pitäkää mielessä, että heillä on paljon kokemusta tällaisten ongelmien käsittelemisessä, ja he haluavat vain lastemme parasta.

“Ei ole mitään tunnusomaisempaa kehitykselle muuttua pedosta ihmiseksi, kuin oikeutettujen tilaisuuksien vähentäminen tuntea pelkoa.”

–William James–

Pysykäämme rauhallisena ja yrittäkäämme viestittää luottamusta ja rauhallisuutta lapsillemme. Selittäkäämme heille milloin palaamme takaisin, käyttämällä käsitteitä, joita he ymmärtävät. Esimerkiksi, ”lounaan jälkeen”, ”päiväunien jälkeen”, jne. Voimme luoda rituaalin, jolloin sanomme hyvästit, ja jolloin nämä hyvästit ovat aina lämpimiä, mukavia ja rakastavaisia. Hetkiä, jolloin omistamme kaiken huomiomme heille.

Lupausten pitäminen

Meidän tulee palata takaisin silloin, kun lupasimme tehdä niin. Tällä tavalla edistämme luottamusta lapseemme, ja autamme häntä myös pääsemään tilanteesta paremmin yli. Olkaamme tarkkoja, etenkin tämän sopeutumisprosessin aikana. Vaikka lapsellamme ei olekaan tarkkaa ajantajua, hän huomaa kuinka muut lapset lähtevät jo pois, ja saattaa murehtia saapuvatko hänen vanhempansa lainkaan.

“Murehtiminen ei poista huomisen tuskaa, vaan se tuhoaa tämän päivän voiman.”

-Corrie ten Boom-

Kun on aika sanoa hyvästit, älkäämme kiirehtikö, vaikka huomaisimmekin heidän olevan kunnossa. Tämä saattaa saada heidät tuntemaan olevansa hylättyjä. Lähtekäämme vasta, kun olemme sanoneet kunnolliset hyvästit. Mutta hyvästejä ei myöskään tulisi pitkittää. Tämä asenne vahvistaa tunnetta siitä, että päiväkoti on ehkä huono paikka tai että se mitä tapahtuu, on todella vakavaa.

Ei ole epätavallista, että eroahdistus jatkuu joka päivä tai pitkiä aikoja. Jos murehdimme siitä, ettei lapsemme ole sopeutunut olemaan ilman meitä, voimme hakea apua alan ammattilaiselta. Kannattaa pitää mielessä, että saatamme myös hallita tilannetta epäsopivasti. Saatamme tarvita ammattilaisen apua.