Onko kotiinpaluu askel taaksepäin?

Kotoa lähteminen on mahtava hetki. Vapauden ja itsenäisyyden tunne on yksi tunteikkaimmista aistimuksista, joka on olemassa. Kun lennämme pois pesästä, aukeaa edessämme täysin uusi maailma täynnä vastuuta, tapahtumia ja tutkimattomia kokemuksia. Pikkuhiljaa opimme sietämään epävarmuutta, opimme virheistämme ja järjestelemme viikkomme, kuukautemme ja vuodenaikamme paremmin. Mutta entä kotiinpaluu?

Elämämme suunnitelmat ja tunteet vaativat enemmän tai vähemmän vahvuutta riippuen iästämme, persoonallisuudestamme sekä elämänvaiheestamme. Jos vapautemme tulee opiskellen kaukana kotoa, tulee itsenäisyyden ja vapauden tunteesta tietenkin vahvempi ja tärkeämpi. Jos se tulee työhön sitoutumisesta ja vuokran maksamisen vastuusta, tulemme arvostamaan järjestelmällisyyttä sekä päivittäisiä velvollisuuksia.

Jos kaikki suunnitelmamme kuitenkin jossakin vaiheessa menevät solmuun ja löydämme itsemme tilanteesta, jossa muutto takaisin vanhempien luokse asumaan on välttämätöntä, onko kotiinpaluu helppoa? Kuinka palaamme takaisin johonkin sellaiseen, jonka olemme jo jättäneet?

Lapsi: onko kotiinpaluu paluu tuntemattomaan?

Kotiin palatessa on kaikista tärkeintä pitää mielessä empatian tärkeys. Varsinkin koska tämä uusi asumisjärjestely voi muuttua monimutkaiseksi.

Kun olet tottunut omiin rutiineihisi poissa vanhempien valvovan silmän alla, tapasi ymmärtää maailmaa ja samaistua siihen tulee muuttumaan. Kun palaat takaisin kotiin, tulee sinun ottaa huomioon omien tarpeidesi lisäksi myös olosi epämukavaksi tekevät tai syyllisyyden tunnetta aiheuttavat tekijät. On välttämätöntä käyttää hetki aikaa asettaaksesi itsesi vanhempiesi kenkiin, jotta voitte saavuttaa tasapainoisen yhteiselon.

Kun lennämme pois pesästä, emme ole ainoita, jotka muuttuvat. Kyllä, rutiinimme, prioriteettimme ja ajatuksemme muuttuvat erilaisiksi, mutta niin muuttuvat myös vanhempiemme. On tärkeää pysyä maltillisena sinun ja vanhempiesi kokeman sopeutumisajan aikana. Se auttaa teitä välttymään jännitykseltä. Lisäksi:

• Varmista, että kommunikoitte ja jaatte ajatuksianne.
• Ymmärrä, että olet muuttamassa dynamiikkaa, josta oli jo tullut vakaa.
• Neuvottele aikatauluista ja tasavertaisista odotuksista. Jämäkkyys ja rakennellisuus voi olla positiivista. Kunnioita sitä.
• Muista, että kyseessä ovat vanhempasi, eivät kämppäkaverisi.
• Vähennä ärtyneisyyden tasoasi (jos omaat sellaisen) muistamalla, että perheesi ei ole vastuussa tilanteesta.
• Älä koe sitä vain “tilanteena”, muista, että jokaisella asiaan liittyvällä ihmisellä on omat ajatuksensa, tunteensa ja käytöksensä.
• Jaa perhehetket.
• Harjoittele perheen välisiä konfliktien ratkaisutaitoja. Se tulee voimaannuttamaan sinua tässä uudelleenrakentamisprosessissa.

Vanhempi: minun kotini, minun sääntöni?

Kun aikuinen lapsi palaa kotiin yksinasumisen jälkeen, hän palaa kotiin sellaisena ihmisenä, joka on tottunut omiin rutiineihinsa sekä maailmaan samaistumisen muotoon, joka voi olla erilainen hänen lapsuuteensa verrattuna. Jotkin muutokset ovat yksinkertaisia (kuten taloudelliset), mutta on myös tärkeää mukautua henkisesti.

Vaikka lapsen tai perheenjäsenen auttaminen onkin luonnollista, on syytä pitää mielessä joitakin yksityiskohtia heti siitä hetkestä lähtien kun tiedät jonkun muuttavan takaisin luoksesi. Mitä selkeämpiä prioriteetit ovat, sitä paremmin uusi asumismuoto tulee toimimaan.

• Muista, että lapsen rooli on erilainen kaikille ihmisille.
• Neuvottele ja luo päivittäiset askareet ja säännöt yhteiselolle.
• Kommunikoi selvästi lapsen tai perheenjäsenen kanssa. Se, että hän on saattanut kokea vaikeita aikoja, ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla ylisuojelevainen pitkän aikaa.
• Suunnittele tulevaisuutta ja selvitä mitä kaikki osapuolet ajattelevat tästä välivaiheesta muutama päivä takaisinmuuton jälkeen.
• Älä laiminlyö omia tarpeitasi ja rutiineitasi.
• Älä puhu pelkästään itsenäisestä ajasta tai henkilökohtaisista kriiseistä. Luo hetkiä, jotka tuovat henkistä lepoa.
• Vähennä tunteiden räjähtävää ilmaisua.

Kuten huomaat, kotiinpaluu on prosessi, jossa kaikkien siihen liittyvien osapuolten tulee tukea ja ymmärtää toisiaan. Kommunikoinnilla, ymmärryksellä ja hellyydellä vältyt tekemästä jostakin jo valmiiksi monimutkaisesta vielä vaikeampaa.