Miksi luonto vapauttaa meidät stressistä?

Nykyään on muodikasta lähteä maalle ihan vain kävelylle tai päiväretkelle. Vaelluskerhot, syksyn sieniretket ja retkeilylomat ovat moninkertaistuneet. Monet meistä ovat tottuneet kaupungissa asumiseen ja sen mukavuuksiin, mutta mikä saa meidät haluamaan viettää aikaa niin erilaisessa ympäristössä? Miksi luonto vapauttaa meidät stressistä?

Krooninen stressi on yksi yleisimmistä syistä mennä lääkärin ja psykologin vastaanotolle. Me kaikki pystymme tunnistamaan, että nykyinen elämäntapamme tuottaa meille useita haittoja, jotka pelaavat meitä vastaan rentoutumisen suhteen. Katsotaanpa seuraavaksi muutamia syitä, miksi rentoutuaksemme etsimme tänä päivänä niin paljon luonnon syleilyä.

Stressi ja sen syyt

Stressi on normaali ja mukautuva tunne, joka auttaa meitä reagoimaan vaaratilanteisiin, mutta kaupunkielämä voi joskus huijata kehon uskomaan, että se elää jatkuvassa vaarassa. Silloin voimme jo puhua kroonisesta stressistä.

Stressin juuret voivat löytyä monesta elämän eri osa-alueesta, sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Seuraavaan listaan olemme koonneet muutamia syitä sille, miten stressi voi syntyä:

• Biologinen taipumus stressiin: Jotkut ihmiset aktivoituvat emotionaalisesti herkemmin kuin toiset, mikä suosii puolestaan stressin ilmaantumista sellaisissa tilanteissa, jossa toiset eivät siitä kärsisi.
• Kovat elinolot: Köyhyys, kaltoinkohtelu ja väkivaltaiset suhteet, luonnonkatastrofit tai krooniset sairaudet ovat esimerkkejä stressaavia elämäntilanteita, jotka suosivat stressin kroonisoitumista.
• Persoonallisuuden ominaisuudet: Useissa eri tutkimuksissa on havaittu, että tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten itsevarmuuden tai impulsiivisuuden puute, ovat alttiita krooniselle stressille.
• Ruoka: Vaikka se voi tuntua epätodennäköiseltä, huonot ruokailutottumukset liittyvät stressin syntyyn. Esimerkkinä tästä on kofeiinin ja jalostettujen rasvojen liiallinen kuluttaminen.
• Ympäristö: Liiallinen melu, tungos tai vapaa-ajan puute ovat keskeisiä tekijöitä, jotka estävät meitä rentoutumasta, jolloin myös stressi kroonisoituu.

Selvittääksemme miksi luonto vapauttaa meidät stressistä, meidän on kiinnitettävä huomiota ympäristötekijöihin. Jos sinua kiinnostaa tietää vaikuttaako jokin näistä ehdoista sinuun, jatka lukemista!

Miksi luonto vapauttaa meidät stressistä?

Suhteemme ympäristöön on erittäin monimutkainen. Tuhannet tekijät liittyvät toisiinsa ja meihin, ja on usein vaikea tunnistaa, mistä kierre on alkanut, johtuuko se joko meistä itsessämme vai jostakin tekijästä, joka vaikuttaa meihin ulkopuolelta.

Toisaalta modernin elämän malli on kehittynyt viimeisten vuosisatojen aikana niin paljon, että se on tehnyt biologiasta hyvin monimutkaista. Tekijät, kuten työympäristö, saasteet tai kiire voivat olla ristiriidassa kehon luonnollisen rytmin kanssa, ja siinä luonto tulee toimimaan: jokaisella niistä on vastine, jonka paljastamme alla.

Hiljaisuuden kuunteleminen

Kaupungin ympäristön melu on jatkuvaa: naapuri, joka pitää ääntä koko ajan, jatkuva liikenne, rakennustyömaat; emme saa koskaan lepohetkeä melusta. Itse asiassa näiden äänien tottumuksesta tulee tietoisuuden kannalta niin normaalia, että hiljaisuus jopa yllättää meidät, kun melu katoaa.

Alvarsson ja hänen tutkijatiiminsä ovat vertailleet alan tutkimuksissaan, miten kaksi ryhmää suoriutui tehtävästään heille tarjotun stressaavan ärsykkeen jälkeen. Toinen ryhmistä sai kuulla kaupungin ympäristön melua ja toinen taas muita luonnon ääniä. Kaupungin melussa työskentelevä ryhmä toimi huomattavasti huonommin, joten pääteltiin, että luonnon äänet auttavat vähentämään sympaattisen hermoston toimintaa – eli sitä hermoston osaa, joka aktivoi meitä kun havaitsemme vaaran.

Yksinolo on myös välttämätöntä

Ihminen on seurallinen laji, ja muiden ihmisten – ja eläintenkin – seura on meille välttämätöntä emotionaalisen hyvinvointimme kannalta. Pitkin evoluutiota olemme kuitenkin tottuneet elämään pienissä ryhmissä, ja tämä saa suuret väkijoukot stressaamaan meitä. Aiheesta on tehty jopa tutkimuksia, jotka yhdistävät laskeneen hedelmällisyyden ylikansoitukseen.

Kun elämme luonnollisessa ympäristössä, pelkästään se, että ympärillä ei ole ihmisiä, suosii läheisyyden ja itsetutkiskelun tunnetta. Tämä puolestaan voi hämärtyä silloin, kun vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on jatkuvaa.

Saasteet

Kun puhutaan suuren kaupungin saasteista, sitä ei voida pelkästään rajoittaa pakokaasujen aiheuttamiin saasteisiin, vaikka saastunutta ilmaa pidetäänkin yhtenä stressi- ja ahdistuneisuushäiriöiden puhkeamisen tekijöistä.

Olemme jo puhuneet liiallisesta melusta, mutta valosaasteen merkitys ei jää kauas jälkeen: suurissa kaupungeissa se vaikuttaa myös elimistöön ja muuttaa vuorokausirytmiä, jota yleensä ohjaa auringonvalo.

Lääkkeenä annos luontoa

Lopuksi mainitsemme vielä tutkija Mary Carol R. Hunterin teettämän tutkimuksen, joka osoitti että jo 20 minuutin altistuminen luonnolliselle ympäristölle riittää vähentämään veren kortisolitasoja, vaikka tämä ympäristö sijaitsisi suuren kaupungin sisällä. Tutkimus suoritettiin ilman elektroniikkalaitteita, välttäen aerobista liikuntaa ja jopa lukemista. Tuloksiin riitti vain luonnollisessa ympäristössä kävely tai istuminen.

Nämä uudet löydökset yhdistävät edistyksen biologian juuriin ja avaavat oven uusille tavoille huolehtia terveydestä luopumatta kuitenkaan modernin elämän tarjoamista mukavuuksista.