Itsetutkiskelu: avain henkilökohtaiseen kasvuun ja emotionaaliseen vapauteen

· 25.2.2018

Itsetutkiskelu kutsuu meidät irtaannuttamaan itsemme kaikista varmuuksista ja jäykistä ajatuksista. Ja vuorostaan se muistuttaa meitä siitä, että me olemme vapaita olentoja, ihmisiä, joilla on kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä. Harvat henkilökohtaisen kasvun ulottuvuudet suosivat tällaista intiimiä ja täyttä yhteyttä meidän sisäisen itsemme kanssa. Itsetutkiskelu auttaa meitä kysymään meiltä itseltämme mitä me todella haluamme elämältä, ja mikä meidät oikein saa onnelliseksi.

Kukaan ei hämmästy oppiessaan, että monet henkilökohtaisen kehityksen gurut kutsuvat itsetutkivaa tietoisuutta ”menetetyksi psykologian taiteeksi.” Näin on eräästä todella yksinkertaisesta syystä. Meidän yhteiskuntamme on saavuttanut sen pisteen, jossa on paljon helpompaa syyttää huonoa onnea tai muita ihmisiä siitä mitä meille tapahtuu. Tämän sijaan meidän pitäisi olla rohkeita, tai meillä pitäisi olla pskologista kapasiteettia ymmärtää, että suurin osa siitä mitä meille tapahtuu, on osa meidän omien tekojemme seurauksia, olivat ne sitten vältettävissä tai eivät.

”Elämä on todella yksinkertaista, mutta me vaadimme, että se on hankalaa.”

Kungfutse

Jos tunnen oloni kurjaksi, se johtuu siitä että kumppanini ei tiedä kuinka tehdä minut onnelliseksi. Se, että minulla ei ole yhtäkään luotettavaa ystävää, johtuu siitä, että kaikki ovat itsekkäitä. Jos epäonnistun kokeessa jatkuvasti, se johtuu siitä, että opettaja ei pidä minusta. Jos en voi vapauttaa itseäni epäonnesta ja turhautuneisuudesta edes yhdeksi päiväksi, se johtuu siitä, että maailma ei arvosta minua.

Olemme kuulleet, kuinka ihmiset sanovat että meidän on aina löydettävä syy kaikelle tapahtuvalle tai etsittävä syntipukkia. Tämän periaatteen olemme ehkä saaneet ystäviltämme, sukulaisiltamme, luokkatovereiltamme tai kollegoiltamme. Toimintahäiriöt perheessä voivat saada aikaan itsetutkinnan kadotuksen. Voimme myös jäljittää suhteiden hajoamisen ja ristiriidat, jotka johtuvat tämän taiteen kadottamisesta.

Jos henkilö ei kykene kyseenalaistamaan tiettyjä tilanteita, hän tuntee olonsa todella tyytymättömäksi. Jos tuo samainen henkilö ei kykene ymmärtämään omia tunteitaan, tai hän ei kykene oppimaan virheistään tai ottamaan vastuuta omista teoistaan ja seurauksistaan, hän elää henkisessä tilassa, jossa tämän ajattelun puute saa aikaan yhden ainoan tuloksen: onnettoman olon.

kynttilä, perhonen ja simpukka

Itsetutkiskelu, matka sisimpäämme, jotta saavuttaisimme hyvinvoinnin

Monet meistä ovat jossain vaiheessa sanoneet itsellemme, ”minun vain on matkustettava.” ”Minun vain on lähdettävä, minun on ylitettävä henkilökohtaisen rajani tunteakseni itseni.” Vähä vähältä me oivallamme, että meidän ei oikeasti tarvitse vaihtaa meidän fyysistä sijaintiamme löytääksemme itsemme todellisen version. Totuus on, että minne tahansa me menemmekin, me tulemme aina pysymään samana. Tieto löytyy sisältämme, ja se kumpuaa suoraan itsetutkinnastamme. 

Samalla tavoin on hyvä muistaa, että tätä kykyä ei opita yhdessä yössä. Kyseessä on kasvuprosessi, josta voimme nähdä todellisuutemme eri ikkunoiden läpi. Siellä voimme kysyä itseltämme haastavia kysymyksiä, jotka avaavat mieltämme. Tämä auttaa meitä kyseenalaistamaan kaiken ympärillämme, ja jopa itsemme. Itsetutkinta on henkilökohtaisen kasvun moottori, matka, johon meillä kaikilla on matkalippu. 

Ja silti, niin oudolta kuin se vaikuttaakin, me emme aina ota sitä hyvään käyttöön.

Itsetutkiskelu on avain menestykseen

Kun me puhumme ”menestyksestä”, me emme viittaa yksinomaan siihen, että saavuttaisimme jonkin etuoikeutetun aseman yhteiskunnassa. Menestyksessä on ennen kaikkea kyse hyvinvoinnista sekä kyvystä olla oman onnellisuutemme luojia millä elämämme osa-alueella tahansa. Daniel Golemanin tutkimusten mukaan itsetutkiskelu on ratkaisevaa ollaksemme kykeneväisiä kehittämään sopivaa tunneälyä. 

Meidän on ymmärrettävä miten psykologit määrittelevät ”itsetutkiskelevan tietoisuuden.” Se on itse asiassa ”metakognitiivista” kykyä, jota me kaikki voimme harjoittaa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kykenemme ajattelemaan ja pohtimaan omia henkisiä ja tunteellisia prosesseja, jotta me voisimme ymmärtää niitä ja hallita niitä.

Hyvän itsetutkiskelukapasiteetin omaava henkilö kykenee käsittelemään virikkeitään. Tällainen henkilö tekee suunnitelmia ja hänellä on tyydyttävä sosiaalinen omatunto. Ja vuorostaan taas hän ymmärtää, että elämä on jatkuvaa oppimista, jossa meidän tulisi olla vastaanottavaisia kaikelle meitä ympäröiville asioille. 

Tämän kaltainen henkilö kykenee saamaan aikaan terveellistä ja hyödyllistä sisäistä keskustelua, jonka kanssa hän löytää virheitä, puutteita, epävarmuuksia sekä levottomuutta, voidakseen parantua ja kasvaa joka päivä paremmaksi henkilöksi.

naisella valtava avain

Mutta toisaalta on hyvä muistaa mitä Immanuel Kant on kerran sanonut teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki. Tälle Königsbergin filosofille kaikki ulkopuolinen mikä meidän ympärillämme on, on oikeastaan heijastus meidän sisimmästämme. Eli, jos meidän sisäiselle kuvallemme on luonteenomaista alhainen itsetunto, jäykät ajatukset ja olematon kapasiteetti itsetutkiskelulle, sitten kaikki nämä negatiiviset piirteet saavat meidät näkemään ulkopuolisen maailman harmaana, ahdistavana ja sellaisena, joka ei tarjoa meille mitään.

Avaimet hyvän itsetutkiskelun kehittämiseen

Tämän pitäisi olla enemmän kuin aikomus. Tämän pitäisi olla välttämättömyys. Hyvän itsetutkiskelun kehittäminen on päivittäinen tavoite, johon meidän tulisi investoida vaivaa ja tahdonvoimaa, voidaksemme saavuttaa sen mitä me kovasti haluamme: olla vapaita ihmisiä. Meidän tulisi nähdä tämä jonkinlaisena uudelleensyntymisenä, tietoisuuteen heräämisenä, valaistuksena tai ”oivalluksena”, samanlaisena käsitteenä jonka me opimme Matrix-elokuvasta.

Voimme oivaltaa, että meidän ei ole pakko jatkuvasti tehdä ihmisiä tyytyväiseksi. Meillä kaikilla on ääni ja oikeat työkalut voidaksemme olla mitä me todella haluamme. Saavuttaaksemme tämän, voimme tehdä töitä seuraavien osa-alueiden eteen:

1. Syvennä koulutustasi, tunne sukuhistoriasi

Tunteaksemme itsemme, hyvä vaihtoehto on alkaa tutkia juuriamme. Joskus tietyn tyyppinen vanhemmuuden muoto tai tietynlainen koulutus määrittelee sen, missä me nyt olemme ja jopa sen, miten me näemme itsemme.

2. Ymmärrä tarpeitasi, motivaatioitasi ja tunteitasi

Ihmisillä on sosiaalisia impulsseja. Me kaikki tarvitsemme läheisiä suhteita, meillä kaikilla on halua kuulua johonkin tiettyyn ryhmään, sekä halua saavuttaa tiettyjä tavoitteita.

Jos me ymmärrämme motiivejamme, tulemme ymmärtämään myös monia tunteitamme. Lisäksi, joskus me oivallamme että monet näistä haluista ovat yksinkertaisia kahleita jotka eivät suosi meidän henkilökohtaista kasvuamme lainkaan.

mielessä avautuu jotain

3. Ymmärrä puolustusmekanismejasi

Meidän puolustusmekanismimme ovat aktivoituneina silloin, kun meidän identiteettimme on uhattuna tai kun meille paljastuu jotain tuskallista kipua meistä itsestämme. Olemalla tietoinen siitä mikä saa nämä reaktiot aikaan, ja mitä puolustusstrategioita me tavallisesti käytämme, antaa meille epäilemättä objektiivista tietoa siitä, mitkä ovat meidän syvimpiä pelkojamme, puutteitamme ja tarpeitamme.

4. Kaivaudu vahvuuksiisi ja heikkouksiisi

Ihmiset ovat suuruuksien ja heikkouksien, vikojen ja hyveiden, valojen ja varjojen tiivistelmiä. Olemalla tietoinen jokaisesta noista ulottuvuuksista ja kaivautumalla niihin, ne tulevat tarjoamaan meille erään olennaisen työkalun tehdessämme töitä itsetutkiskelumme eteen.

5. Mikä tai mitkä ovat elämäsi tarkoitukset?

Elämä ilman tarkoitusta on vain olemassaoloa. Mieli ilman tavotteita ei menesty, se ei ole onnellinen, ja siltä puuttuu motivaatiota ja syitä nousta aamuisin ylös sängystä. Kaivautukaamme syvemmälle siihen, miksi elämän tarkoitukset ovat niin tärkeitä, ja mitä me aiomme tehdä saavuttaaksemme ne, ja tehdäksemme niistä omiamme.

”Jos et halua tuntea olevasi jatkuvasti turhautunut, lakkaa toivomasta asioita jotka eivät ole riippuvaisia sinusta.”

Epiktetos

mies paatissa ja kukat

6. Ole tietoinen sinua ympäröivästä ”kulttuurisesta ja sosiaalisesta kuplasta”

Itsetutkiskelusta ei ole hyötyä jos me emme käytä sitä kriittisellä näkökulmalla. Kuinka yhteiskunta, jossa me elämme, vaikuttaa minuun? Olenko muodin orja? Huolestuttaako minua paljon se, mitä ihmiset minusta ajattelevat? Asetanko joukkoon sopimisen todellisten halujeni edelle?

7. Luo itsellesi päivittäinen itsetutkiskelun tapa

Sinun tulisi harjoittaa itsetutkiskelua vähintään puoli tuntia päivässä. Keskity tärkeisiin asioihin elämässä, emotionaaliseen ja henkiseen tilaasi ja siihen, mikä ympäröi sinua. Harjoita tietoisuustaitoa, kirjoita päiväkirjaa, kävele, maalaa tai ole jonkin aikaa hiljaa jossakin hiljaisessa paikassa.

Lopuksi, tehkäämme itsetutkiskelusta tietoinen tapa, jotta uskaltaisimme olla hieman vapaampia joka päivä. Siirtäkäämme pinnallisuus, pelot ja mukavuusalueen haaleus sivuun. Alkakaamme kehittää todellista hyvinvointia, jossa voimme taas jälleen löytää itsemme. Jossa me voimme löytää sen henkilön jota me laiminlöimme, ja jonka kädestä me päästimme irti aivan liian usein.

Kirjallisuutta:

Genie, Daniel (2017). “Triple Focus”. Zeta PocketDyer.

Wayne (2010). “Your wrong areas” DeBolsillo.

Jung, Carl (2010). “Memories, dreams, thoughts” New Collection. (Suom. Unia, ajatuksia, muistikuvia)