Miksi ihmiset uskovat pseudotieteisiin?
On hassua kuinka jotkut ihmiset, kaikesta koulutuksesta ja helposti saatavilla olevasta tiedosta huolimatta, tuntevat voimakasta vetoa pseudotieteisiin. Homeopatia, reiki ja astrologia saavat seuraajia ihmisistä, jotka toivovat löytävänsä vastauksia kysymyksiinsä aihepiireissä, jotka eivät liity mitenkään tieteeseen tai totuuteen.
Psykologit, tiedemiehet ja sosiologit ihmettelevät edelleen, miksi ihmiset uskovat asioihin joita ei voi todistaa. Tiedekirjailija ja historioitsija Michael Shermer kommentoi tätä kirjassaan Why People Believe Weird Things: Pseudoscience, Superstition, and Other Confusions of Our Time. Hän sanoo, että se johtuu osaltaan kriittisen ajattelun puutteesta, lukemisen vähenemisestä ja television katselun lisääntymisestä, tieteen pelosta ja henkilön koulutuksesta. Mutta näyttää siltä, että on olemassa yksi vielä yllättävämpi syy: ihmiset uskovat valheellisiin tieteisiin, koska se tuntuu hyvältä. He pitävät siitä, se antaa lohtua.
On selvää, että kun jokin kiehtoo meitä, se johtuu siitä että siihen liittyy positiivista vahvistusta. Ja ne gurut jotka omistautuvat levittämään teorioita vailla tieteellistä pohjaa, tietävät tämän oikein hyvin.
Pseudotieteiden antama lohtu
Vaikuttaa siltä että ihmiset saavat paljon lohtua pseudotieteistä mm. siksi, että niitä on helppo toteuttaa. Kun joku sen sijaan aloittaa psykologisen terapian, hänen on väistämättä jouduttava panemaan käytäntöön joitakin tieteeseen pohjautuvia strategioita, jotka eivät välttämättä ole lainkaan miellyttäviä mutta jotka kuitenkin lopulta korjaavat hänen häiriönsä.
Pseudotieteet sen sijaan eivät tee oloa turhautuneeksi tai altista pelolle. No mitä sitten tapahtuu? Henkilö jää koukkuun yksinkertaisesti siitä syystä, että hän saa lohtua siitä että joku ymmärtää ilman että hänen on poistuttava mukavuusalueeltaan. Hänen ei tarvitse tehdä sitä työtä joka terapiaan liittyy, tai käsitellä lääkityksen sivuvaikutuksia.
Se ei ole parantava hoito, mutta jatkuva pseudotieteen kanssa tekemisissä oleminen toimii negatiivisena vahvistajana, sillä se poistaa epämukavuuden, ponnistelun tai uhraukset. Lopulta asiakas tai potilas ajattelee, että se on ainoa asia joka todella auttoi.
Ihmiset uskovat, että heidän häiriötään tai sairauttaan ei ole kyetty hoitamaan siksi että se ei vain yksinkertaisesti ollut mahdollista heidän tapauksessaan. Oikea syy kuitenkin on se, että he eivät antaneet oikeille ammattilaisille mahdollisuutta — luultavasti pelosta johtuen.
Pseudotieteet auttavat lievittämään kognitiivista dissonanssia: ristiriitaa, joka joskus esiintyy sen välillä mitä ajattelemme ja mitä todellisuudessa teemme. On paljon helpompaa ajatella että “ei ole ratkaisua” kuin altistaa itsensä sille hetkelliselle kärsimykselle joka terapiaan toisinaan liittyy. Ihmiset pyrkivät vahvistamaan uskomuksiaan, vaikka se ei perustuisi mihinkään.
Pseudotieteet ja epätoivo
Usko pseudotieteisiin ei liity ilmeisesti vain kognitiiviseen dissonanssiin tai näiden tieteiden helppouteen. Epätoivoiset ihmiset, jotka eivät näe mitään ulospääsyä tai parannusta sairauteensa, etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Kun ihmisellä ei ole mitään menetettävää, siitä tulee voitto tai kuolema -tilanne. Hän liikkuu eteenpäin hädin tuskin välittäen seurauksista. Ongelma on siinä, että useimmiten seuraus on potilaan tilan paheneminen — pseudotieteet luovat sivuvaikutuksen — ja taloudellinen tappio. Tarve on kaksiteräinen miekka, ja näihin tapauksiin tuo sanonta osuu täydellisesti.
Valheellinen tiede pyrkii keräämään epävarmaa yleisöä joka on epätoivon valtaama ja niin syvällä kuilussa, että he uskovat mitä tahansa.
Ehkäpä jos ihmiset oppisivat hyväksymään ne takaiskut joita elämä joskus heittää eteemme, kaikki olisi paljon yksinkertaisempaa. Totuus on, että tiede on ainoa asia joka kykenee ratkaisemaan ongelmamme. Tämä koskee sekä psyykkisiä että fyysisiä ongelmia.
Ongelma ei johdy typeryydestä vaan pikemminkin tiedon puutteesta. Näin ollen tiedon hankkiminen tarkastelemalla tieteellisiä tutkimuksia ennen päätöksen tekemistä, tai ammattilaiselta (tiedemieheltä) kysyminen on se mitä meidän täytyy tehdä välttääksemme huijarit.
Pyritään harjoittamaan järkevää ajattelua ja luottamaan empiirisiin todisteisiin. Ammattilaiset tekevät töitä joka päivä löytääkseen ratkaisuja, totuuksia, syy-seuraussuhteita… Kaikki tuon ulkopuolella on silkkaa fantasiaa.