Miksi äänensävysi on niin tärkeä lapsillesi

Äänensävy, jota käytät kun puhut lapsillesi, ilmaisee paljon enemmän kuin sanasi. Äänensävyllä välität heille tunteesi.
Miksi äänensävysi on niin tärkeä lapsillesi
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Tapa, jolla puhut lapsillesi, välittämäsi lämpö ja emotionaalinen tasapaino voivat muuttaa heidän aivojaan. Esimerkiksi aggressiivinen kommunikointi ja huutaminen aiheuttavat heille suurta stressiä. Äänensävysi on erittäin tärkeä tekijä lastesi hyvinvoinnin kannalta.

Tiedemiehet tutkivat pitkään, onko vanhempien äänellä vai kasvoilla enemmän emotionaalista vaikutusta vauvaan. Nyt he tietävät, että ääni on paljon tärkeämpi tekijä kuin ilme.

Kuvittele pieni vauva, joka on juuri saapunut maailmaan. Heti kun hän on syntynyt, äiti laittaa hänet suoraan eteensä lähelle kasvojaan. Tiedämme, että vauvojen näkö on erittäin sumea, mutta he oppivat nopeasti erottamaan tietyt kasvot muista. Äänet kuitenkin herättävät heidän kiinnostuksensa enemmän ja toimivat loistavana tunnekanavana. Lisäksi vastasyntynyt lapsi tuntee jo äitinsä, koska hän on tottunut kuulemaan tämän ääntä kohdussa kuukausien ajan.

Kun vanhempi on vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa, emotionaalinen prosodia (ääni, intonaatio ja äänenvoimakkuus) toimii erittäin merkityksellisenä viestintämuotona.

Äänensävysi antaa vauvalle turvaa.

Miksi äänensävysi on niin tärkeä lapsillesi?

Joskus ihan huomaamatta huudat lapsillesi. Tai jos se ei ole suoranaista huutoa, se voi olla karkeaa ja uhkaavaa äänensävyä. Teet sen saadaksesi heidät kuuntelemaan sinua, kiinnittämään sinuun huomiota, lopettamaan häiritsemisen tai yksinkertaisesti purkamaan tunteitasi, kun he ovat olleet “tuhmia”.

Olet kuitenkin pian pahoillasi, koska tiedät, ettei huutaminen auta. Lisäksi sillä on vakava vaikutus lapsen kehitykseen. Montrealin yliopisto Kanadassa suoritti tutkimuksen, joka osoitti, että huutamiseen ja fyysiseen rangaistukseen perustuvat ankarat kasvattamistyylit hidastavat lasten aivojen kehitystä.

On tärkeää muistaa, että oman vanhemman äänensävy on lapsille tärkein asia. Lisäksi vanhempien ja huoltajien on ymmärrettävä, että viestinnän suhteen on oltava varovainen, koska sillä voi olla negatiivinen vaikutus lapseen.

Äänesi on todellakin tehokas kanava, kun on kyse lasten itsetunnon vahvistamisesta. Tästä syystä sinun on puhuttava kunnioituksella ja kiintymyksellä, jotta he tuntevat olonsa turvalliseksi, rakastetuksi ja mukavaksi kanssasi.

Selkeyttä, hitautta ja hyvää tunneprosodiaa

Ennen kaikkea tunteesi välittyvät intonaatiossasi. Lempeä äänensävy, hyvin säädelty sointi ja rauhallinen modulaatio, johon liittyy kiireetön artikulaatio, ilahduttavat lapsen aivoja. Se tarkoittaa puhumista selkeästi, hitaasti ja rakastavasti.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettet koskaan saisi vihastua, jos tilanne sen oikeuttaa. Tämäkin tunne on osa monimutkaista ihmisten tunteiden palettia. Siinä ei ole mitään väärää, että lapsesi näkevät vihan heijastuvan kasvoillesi, mutta siihen ei pitäisi liittyä huutamista ja uhkailua.

Kasvojesi ilme kertoo heille sen hetkisestä olotilastasi, mutta äänesi ja tapasi kommunikoida opettavat heitä pidemmällä tähtäimellä. Lapsille suunnattu äänensävy on tärkein, koska se on kanava, joka kouluttaa, opastaa, validoi ja saa heihin yhteyden.

Äänensävy, jota käytät puhuessasi lapsillesi, ilmaisee paljon enemmän kuin sanasi.

Isä ja poika metsässä.

Äänensävysi kertoo enemmän kuin sanasi

Suuri osa viestinnästäsi on sanatonta. Äänensävysi kertoo enemmän kuin sanasi. Ymmärtääksesi tämän, yritä sanoa jotain positiivista, kuten “Rakastan sellaisena kuin olet, olen niin ylpeä sinusta” uhkaavalla tavalla tai huutaen.

Huomaat nopeasti, että viesti on hyödytön, jos äänensävy ei ole oikea. Tämä on erityisen tärkeää lapsille. Heidän maailmansa noudattaa erilaisia sääntöjä. Heidän vielä epäkypsät aivonsa ovat erittäin herkkiä äänensävyllesi. Sitä enemmän, mitä pienempiä he ovat, sillä he eivät pienenä ymmärrä sanoja täysin. Siksi äänesi modulaatio on kaikki kaikessa, koska sillä tavalla viestität tunteidesi universaalin kielen heille.

On vielä yksi tärkeä tekijä. Viime aikoina kasvomme ovat olleet pitkälti maskin peitossa, ja tästä syystä opettajilla on edessään toinen haaste. Se on lasten opettaminen näyttämättä ilmeitä ja suun liikkeitä, jolloin äänensävystä tulee vieläkin tärkeämpi tekijä.

Pidä siis mielessä tämä tärkeä asia, ja pidä huolta äänensävystäsi etenkin kun kommunikoit pienten lastesi kanssa. Yritä ilmaista itseäsi rauhallisesti. Puhu tavalla, joka perustuu positiiviseen tunteiden välittämiseen. Sellaisen, joka opettaa, vahvistaa ja tuo turvallisuutta ja itsetuntoa lapsillesi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Liu, P., Cole, P. M., Gilmore, R. O., Pérez-Edgar, K. E., Vigeant, M. C., Moriarty, P., & Scherf, K. S. (2019). Young children’s neural processing of their mother’s voice: An fMRI study. Neuropsychologia122, 11–19. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2018.12.003
  • Sabrina Suffren, Valérie La Buissonnière-Ariza, Alan Tucholka, Marouane Nassim, Jean R. Séguin, Michel Boivin, Manpreet Kaur Singh, Lara C. Foland-Ross, Franco Lepore, Ian H. Gotlib, Richard E. Tremblay, Françoise S. Maheu. Prefrontal cortex and amygdala anatomy in youth with persistent levels of harsh parenting practices and subclinical anxiety symptoms over time during childhood. Development and Psychopathology, 2021; 1 DOI: 10.1017/S0954579420001716
  • Stoop TB, Moriarty PM, Wolf R, Gilmore RO, Perez-Edgar K, Scherf KS, Vigeant MC, Cole PM. I know that voice! Mothers’ voices influence children’s perceptions of emotional intensity. J Exp Child Psychol. 2020 Nov;199:104907. doi: 10.1016/j.jecp.2020.104907. Epub 2020 Jul 15. PMID: 32682101.
  • Wang MT, Kenny S. Longitudinal links between fathers’ and mothers’ harsh verbal discipline and adolescents’ conduct problems and depressive symptoms. Child Dev. 2014;85(3):908–923. doi:10.1111/cdev.12143

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.