Vauvan näköaisti: mitä vauvat näkevät

Mistä hetkestä lähtien syntymän jälkeen voimme havaita ympärillämme olevan maailman? Mistä hetkestä lähtien näemme sen värit? Pystyvätkö vauvat tunnistamaan kasvojen piirteet? Onko kokemuksella vaikutusta? Onko mitään käytännön sovelluksia? Tässä artikkelissa vastaamme näihin kysymyksiin!

Kun puhutaan siitä tavasta jolla vauvat prosessoivat tietoa, omistetaan aina suuri osa siitä vauvan näköaistille. Tämä johtuu siitä, että visuaalisen tiedon prosessointimekanismi kehittyy ja muokkautuu ihmisen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Jatka lukemista oppiaksesi lisää siitä, mitä vauvat näkevät!

Max Planck -yhteisön tekemässä tutkimuksessa tutkijat huomasivat, että suurin osa verbalisaatiosta viiteen aistiin verratessa viittaa näköön. Tämä on vaikuttavaa, sillä ihmiset syntyvät lukuisin puuttein, jotka vaikuttavat näköaistiin ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Vauvan näkö

Kaikille on varmasti selvää, että vastasyntyneiden vauvojen kohdalla mitkään ihmisnäköön liittyvistä hermostoista eivät ole vielä täysin kehittyneitä. Tähän sisältyvät tärkeät silmän alueet, kuten verkkokalvo.

Vauvat eivät näe pastellisävyjä

Värinäköön liittyvä fovea on huonosti kehittynyt, vaikka se käykin läpi kehitystä vauvojen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että vauvoilla on hyvin vähän kontrastiherkkyyttä, ja se kehittyy pikkuhiljaa.

Vauvat näkevät siis syntyessään vain punaista, valkoista ja mustaa. Kahden kuukauden ikäisenä he voivat erottaa suurimman osan väreistä. Kun vauvat ovat 4-5 kuukauden ikäisiä, näkevät he kaikki värit.

Jos siis annat vauvalle useita leluja punaisen, vaaleanpunaisen pastellin ja vihreän värissä, suosii hän todennäköisimmin punaista lelua. Vauva valitsee aina leluja, joissa on suuri kontrasti. Jos vauva on viisi kuukautta vanha, saattaa hän valita vihreän lelun, sillä tuolloin vauva osaa jo erottaa värit.

Perinteiset pastellisävyt ja vaaleat värit ovat epäkäytännöllisiä vastasyntyneille vauvoille sen suhteen mitä he pystyvät havaitsemaan. He eivät pysty näkemään näitä värejä syntyessään. Valitse siis punaisia, valkoisia ja mustia leluja, joissa on suuri kontrasti sekä kirkkaat värit.

Silmälihakset: näkevätkö vauvat kahtena?

Suorat lihakset, jotka sallivat silmämunan liikkumisen sekä siliaarinen lihas, joka pitelee linssiä, ovat liian täydelliset ja jäykät vauvan syntyessä. Nämä lihakset vaikuttavat monitorointikykyyn sekä sakkadisiin silmänliikkeisiin. Kun nämä lihakset vapautuvat, paranee näkö ensimmäisten kuukausien aikana. Tämä tapahtuu yleensä toisen ja kolmannen elinkuukauden välillä.

Siliaarisen lihaksen jäykkyyden vuoksi linssit eivät toimi täydellisesti. Vauvojen on siis vaikea keskittyä lähellä ja kaukana oleviin asioihin muutaman kuukauden ajan syntymän jälkeen.

Lisäksi he näkevät kahtena, koska nämä pienet joustavat lihakset eivät ole vielä kehittäneet vauvojen binokulaarista näköä. Vauvat näkevät kaksi näkökenttää, jotka eivät mene limittäin.

Voivatko vauvat havaita yksityiskohtia?

Näön terävyys on kykyä nähdä yksityiskohdat tai tilantaajuutta. Vastasyntyneet vauvat näkevät ensimmäisten kuukausien aikana 30 % niistä yksityiskohdista, jotka aikuiset pystyvät havaitsemaan.

Tämä paranee neljännestä elinkuukaudesta lähtien aina ensimmäiseen ikävuoteen asti, jolloin he saavuttavat aikuisen tason. Jotta vauvat näkisivät yksityiskohtia, on tärkeää asettaa esine sillä tavalla, että se ei ole liian kaukana tai liian lähellä vauvaa. Lasten optimaalinen katseluetäisyys on kaksi metriä.

Kuinka on mahdollista, että kuukauden vanhat vauvat tunnistavat äitinsä tai isänsä, jos heidän näkötarkkuutensa ei ole kovin hyvä? Sen voidaan sanoa johtuvan vauvan vaihtoehtojen laajuudesta. Ihmiset ovat multimodaalisia, mikä tarkoittaa sitä, että meitä ohjaa useampi kuin yksi aistipolku. Optimietäisyydessä liikkeen ja hajujen tuoma tieto lisääntyy mahdollistaen tunnistuksen aistien integroitumisen avulla.

Mieltymykset

Vauvat katsovat mielellään asioita, joista he pystyvät ottamaan otteen. Heidän rajoituksensa ohjaavat heitä suosimaan joitakin asioita muita enemmän. Kun vauva syntyy, tarkastelee hän usein esineen reunoja, muotoa sekä kulmia. Tämä johtuu siitä, että se on osa esinettä, joka tarjoaa heille eniten kontrastia esineen vangitsemiseksi.

Vauvat eivät siis pysty aluksi visualisoimaan kasvoja. He eivät edes huomaa mitä esineen tai asian keskellä on, vaan he suosivat pintojen reunoja. Kuukauden kuluttua he alkavat katsella kasvoissa silmiä, suuta tai leukaa.

Vauvojen suosimiskriteereihin kuuluu aluksi se, että jokin on näkyvää, jotta se voidaan määritellä itse esineellä. Heidän mieltymyksensä riippuu tietyn esineen luontaisista ja erottuvista ominaisuuksista. Toisen elinkuukauden aikana suosimiskriteerit alkavat liittyä kokemukseen. Vauva alkaa tutkia esineen toiminnallista tarkoitusta. Kognitiivinen järjestelmä kehittyy ja vauva voi jo määritellä, onko ärsyke uusi ja mielenkiintoinen.

Esineiden käsittäminen muista erillisinä yksikköinä

Toinen toiminto, joka ei vielä ole täysin kehittynyt ja joka vaikuttaa vauvan näköön, on kyky erotella pinnat, esineet ja taustat. Tämä saa ihmisen ymmärtämään maailman sellaisena kuin se on.

Vauva ei kykene erottamaan esineitä pinnasta ja alustasta ennen viidettä elinkuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun he katsovat vaasia ja sen takana olevaa seinää, luulevat he niiden olevan yhtenäisiä.

Viidestä kuukaudesta eteenpäin he pysyvät erottamaan esineet, jos ne ovat riittävästi erossa toisistaan. Liike auttaa heitä käsittämään tämän eron. Jos esineet ovat staattisia, eivät vauvat pysty erottamaan niitä toisistaan ainakaan ennen viiden kuukauden ikää.

Mitä tulee saman pinnan jakaviin esineisiin, eivät vauvat pysty erottamaan näitä kahta esinettä toisistaan ennen neljättä elinkuukautta. Sillä ei ole merkitystä, että ne ovat erivärisiä. Yhdistettyjen pintojen jatkumon periaate sekä yleisen liikkeen periaate ovat molemmat merkityksellisiä. Muodot eivät yksinään kerro vauvoille mitään.

Kasvojen tunnistus ja vauvan näköaisti

Kuten mainitsimme yllä, alkavat vauvat tarkastella ihmisten kasvoja ensimmäisen kuukauden aikana. Toisen kuukauden aikana tapahtuu suurta edistystä ja vauvoista tulee asiantuntijoita. Kahden kuukauden iässä heille on kehittynyt korkea visuaalinen seurantakyky. Vauvat katsovat kasvoja enemmän kuin mitään muita ärsykkeitä ja alkavat osoittaa mieltymystä tuttuja kasvoja kohtaan.

Kuuden kuukauden ikäisenä vauvat voivat tunnistaa kasvot ilmeiden muuntelusta huolimatta ja jopa silloin, kun he näkevät kasvot edestä tai sivusta. He luokittelevat kasvot jo sukupuolen mukaan ja pystyvät erottamaan tunneilmaisut sekä reagoimaan eri tavalla viehättäviin ja epäviehättäviin kasvoihin.

Näköaisti on ehkä vauvojen havainnoinnin kehittymisen päätekijä. Ensimmäisen elinvuoden aikana koettuja muutoksia voidaan pitää ihmeellisinä. Näköaisti saa vauvat muun muassa tutustumaan heitä ympäröivään maailmaan pikkuhiljaa.