Mielialahäiriöt - muutakin kuin masennusta

19 huhtikuu, 2020
On olemassa useita masennushäiriöitä, jotka voimme luokitella mielialahäiriöiksi. Erityyppisiin masennuksiin kuuluvat dystymia ja premenstruaalioireyhtymä. Diagnoosin erottaminen on yleisesti ottaen ensimmäinen askel kohti asianmukaisen väliintulon suunnittelemista.
 

Suurin osa ihmisistä tuntee termin ”masennus” ja kuulee siitä puhuttavan hyvinkin usein, mutta on hyvä tietää että on olemassa myös monia mielialahäiriöitä. Tässä artikkelissa pyrimme erottamaan mielialahäiriöt masennuksesta sekä syventämään tietoa muista kuin vakavaan masennukseen liittyvistä mielialahäiriöistä.

Arvioiden mukaan 10-16 % maailman väestöstä kärsii masennuksesta tai mielialahäiriöistä joskus elämänsä aikana. Melkein 4 % näistä ihmisistä elää sen kanssa läpi koko elämän. Tämä ilmiö tunnetaan dystymiana ja kerromme siitä lisää alla.

Naisille masennus on yleisempää: kaksi naista kärsii masennuksesta yhtä miestä kohti. Voimme löytää omaishoitajia ja pahoinpitelyn uhreja niistä väestöryhmistä, joissa mielialahäiriöt ovat yleisiä ja esiintyvyys suurta.

Masennushäiriöt voivat ilmetä missä vaiheessa elämää tahansa. On olemassa useita lapsuuden masennushäiriöitä. Yleisyys keskittyy kuitenkin lähinnä 25-45 vuoden välille. Sen puhkeaminen tapahtuu yleensä noin 20-25 -vuotiailla nuorilla aikuisilla.

Masennushäiriön kesto voi vaihdella ihmisestä ja ympäristöstä riippuen. Jotkut mielialahäiriöt kestävät vuosien ajan, kun taas jotkut voivat ilmestyä spontaanisti.

Vakavat mielialahäiriökaudet

Ensimmäinen ilmenevä mielialahäiriö on osa vakavaa masennuskautta. Tämä on vakavan masennushäiriön lisäksi parhaiten tunnettu masennustyyppi. Mielialahäiriöt diagnosoidaan tutkimalla täyttyvätkö vakavan masennuskauden kriteerit ja kuinka kauan masennuskausi kestää.

 

Vakavan masennuskauden peruspiirteet kestävät vähintään kaksi peräkkäistä viikkoa, jolloin ihmisellä esiintyy masentunutta mielialaa, kiinnostuksen puutetta sekä vähäistä mielihyvää normaaleihin päivittäisiin aktiviteetteihin liittyen. Se voi myös ilmetä surun, ärtyneisyyden, vihan jne. tunteena.

Ihmisen tulee siis kärsiä seuraavan listan viidestä tai useammasta oireesta, jotta hänellä voidaan diagnosoida olevan vakava masennus:

  • Masennus
  • Kiinnostuksen puute aktiviteetteihin, joista hän ennen nautti
  • Painonpudotus tai -nousu
  • Unettomuus tai liikaunisuus
  • Levottomuus tai psykomotorinen viive
  • Energian puute
  • Arvottomuuden tunne
  • Ajattelukyvyn vähentyminen
  • Itsemurha-ajatukset

Nämä ovat DSM-5 -luokittelujärjestelmän diagnoosikriteerit. ICD-11 lisää myös itsetunnon puutteen sekä kaksi kolmesta masennuksen perusoireesta: masentunut mieliala, kiinnostuksen puute ja energian puute. Jos ihmisellä on kaksi näistä, diagnosoidaan hänellä olevan lievä masennuskausi. Jos hänellä on kaikki kolme oiretta, on diagnoosi vakavampi.

Mielialahäiriöt: toistuvat masennuskaudet

Vakava masennushäiriö on yksi laajimmalle levinneistä mielialahäiriöistä. Tällainen masennus sisältää käytännössä katsoen kaikki vakavan masennuskauden oireet, mutta ajat kuitenkin muuttuvat. Tämän häiriön tiettyjen oireiden tai ominaisuuksien kesto on erittäin merkittävä psykologiassa, sillä aika voi tehdä eron diagnoosien välillä.

Tällaisessa tapauksessa vakava masennushäiriö voitaisiin siis diagnosoida silloin, kun ihmisen sairaushistoriassa on esiintynyt vähintään kaksi vakavaa masennuskautta. Näiden kahden masennuskauden välillä tulee olla vähintään kaksi peräkkäistä kuukautta ilman sitä, jotta vakavan masennuskauden kriteerit täyttyvät. ICS-11 esimerkiksi ilmoittaa, että näiden kahden kuukauden aikana ei pitäisi olla lainkaan masennuksen oireita. Jos oireita on, on diagnoosi erilainen.

 

Vakavasta masennuksesta kärsivällä ihmisellä ei siis ole masennuksen oireita 365 päivänä vuodessa. Ne tulevat intervalleina, joissa on oireettomia hetkiä. Kyseessä ei siis ole jatkumo. Tällaiseen masennukseen voi myös liittyä kausittainen malli, jolloin tiedämme sen olevan kausittainen mielialahäiriö. Se tarkoittaa sitä, että tietyt vakavat masennukset yhdistetään kausivaihteluihin, joissa syksy- ja talvikuukausilla on suuri vaikutus mielialaan.

Dystymia: masennus, joka pysyy

Voimme määritellä dystymian tai pysyvän masennushäiriön krooniseksi käyttäytymismallin häiriöksi, jolle on ominaista alhainen mieliala. Tämä mieliala jatkuu päivittäin ja kestää minimissään kaksi vuotta.

Dystymian diagnosoimiseksi ihmisen täytyy elää suurimman osan päivistään epätasapainoisen tai masentuneen mielialan kanssa, eikä häneltä puutu näitä oireita yli kuukauden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että masennusoireet ja alhainen mieliala eivät ole kausittaisia, kuten vakavan masennushäiriön oireet.

DSM-5 yhdistää dystymian jollakin tapaa vakavaan masennukseen sanoen niiden esiintyvän yhdessä. Dystymiaa voi itse asiassa edeltää vakava masennus.

Krooninen vakava ärtyneisyys

Tämä sairaus sisältyy mielialahäiriöihin sen väärän diagnosoinnin vaaran vuoksi. Yhtenä tämän sairauden mukaan lukemisen syynä on välttyä mahdolliselta vaaralta diagnosoida suuri määrä lapsia ja hoitaa heitä virheellisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön mukaisesti. Tämä mielialahäiriö tulee diagnosoida 6-18 vuoden iässä – ei ennen, eikä jälkeen. Oireita alkaa esiintyä ennen kuin lapsi täyttää 10 vuotta.

 

Kroonisella vakavalla ärtyneisyydellä viitataan vakaviin ja toistuviin vihanpurkauksiin, joita esiintyy sanallisesti tai käyttäytymisen välityksellä. Näiden vihanpurkauksien voimakkuus ja kesto eivät ole tilanteeseen tai yllykkeeseen verrannollisia, eivätkä ne täsmää ihmisen kehitystason kanssa. Ne toimivat siten kuin ne olisivat pienempiä sekä alhaisemmalla tunteidenhallintatasolla.

Tämän ristiriitaisen häiriön herättämä pääongelma liittyy selkeän eron tekevän diagnoosin luomiseen. On liian monia häiriöitä, joiden kanssa se jakaa monia oireita ja siten ne menevät sekaisin.

Premenstruaalioireyhtymä

Kyseessä on useita tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä vaihteluita, joita voi esiintyä joillakin ihmisillä kuukautiskierron yhteydessä. Premenstruaalioireyhtymän oireita ovat:

  • Voimakas tunteiden epävakaus (lisääntynyt herkkyys, mielialan muutokset ja niin edelleen)
  • Ärtyneisyys ja viha
  • Voimakas masennus ja itseinho
  • Ahdistus

On myös toissijaisia oireita, kuten uneliaisuutta, vähentynyttä kiinnostusta, liikaunisuutta tai unettomuutta. Näiden oireiden täytyy esiintyä useimpien kuukautiskiertojen aikana ja ne katoavat viikko kuukautisten jälkeen. Ne alkavat yleensä muutama päivä ennen kuukautisten alkamista.

Yhteenveto

Mielialahäiriöt ovat epäyhtenäisiä, eivätkä ainoastaan ”surullisten” ihmisten ongelma. Vaikka ne ovatkin samankaltaisia, ovat ne eri sairauksia, jotka voivat johtaa täysin eri kipuun sekä ennen kaikkea vaihteleviin hoitoihin.

 

On äärimmäisen tärkeää pystyä erottamaan mielialahäiriöt väliintulon tarkentamiseksi ja etenemisen estämiseksi. Näin varmistetaan tietenkin, että vakavasta masennuksesta ei tule dystymia ja se alkaa hyvällä diagnoosilla, joka kohtaa jokaisen ihmisen henkilökohtaiset vaatimukset sekä heihin kohdistuvan erityisen epämukavuuden.