Mielenterveyden merkitys raskausajan hoidossa

Äidin on tasapainoisen ruokavalion ja riittävän levon lisäksi suojeltava mielenterveyttään raskauden aikana, jotta hän voi varmistaa lapsensa hyvinvoinnin.
Mielenterveyden merkitys raskausajan hoidossa

Viimeisin päivitys: 03 toukokuuta, 2023

Vauvan tuominen maailmaan on tunteita täynnä oleva prosessi, joka tuo uuden näkökulman naisen elämään. Ja vaikka ne ovat yleensä kuukausia täynnä iloa ja odotusta, joissakin tapauksissa ne voivat myös tuottaa ahdistusta ja huolta. Tässä artikkelissa kerromme, miksi odottavien äitien ja isien ei tulisi unohtaa mielenterveyden merkitystä raskausajan hoidossa.

Raskaus tuo mukanaan fyysisiä ja hormonaalisia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja mielialan vaihteluita. Ja vaikka on jossain määrin normaalia tuntea olonsa levottomaksi tulevien uusien vastuiden vuoksi, jos tunne on jatkuva, on tärkeää hake a ammattiapu a , jotta vältetään vakavammat häiriöt, jotka voivat vaarantaa vauvan hyvinvoinnin.

Kuinka tärkeä aihe mielenterveys on raskausajan hoidossa?

Raskauden aikana on tavallista, että nainen kokee monenlaisia tunteita ja mielialan vaihteluita, jotka voivat vaarantaa hänen emotionaalisen vakautensa. Hormonaalisten muutosten lisäksi on olemassa useita riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tulevan äidin mielenterveyteen.

Esimerkiksi henkilökohtainen historia, mielenterveyshäiriöiden esiintyminen suvussa, stressaavat elämäntapahtumat, sosiaalisen tuen puute sekä avio- ja talousongelmat voivat edistää masennusta ja yleistä ahdistuneisuutta. Yleisiä raskauden aikana tapahtuvia suuria emotionaalisia muutoksia ovat muun muassa seuraavat:

  • Ahdistus: Nainen saattaa tuntea ahdistusta vauvan tulevaisuudesta, synnytyksestä tai mahdollisista komplikaatioista, joita lapsen tulo aiheuttaa.
  • Mielialan vaihtelut: Heilahtelut hormonitasoissa aiheuttavat usein mielialan vaihteluita, kuten itkuisuutta tai ärtyneisyyttä.
  • Huoli vauvan terveydestä: Sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen monet naiset stressaantuvat ja ovat huolissaan vauvansa terveydestä ja hyvinvoinnista.
  • Muutokset minäkuvassa: Ei ole mikään salaisuus, että äidiksi tulon jälkeen kehon muuttuminen voi vaikuttaa itsetuntoon ja itseluottamukseen.
  • Synnytyspelko: Tämä on yksi yleisimmistä tunteista raskaana olevilla naisilla, varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen raskaus.
  • Eristäytyneisyyden tunne: Elämänvaiheesta riippuen nainen voi tuntea itsensä yksinäiseksi tai eristäytyneeksi raskauden aikana, jos hänellä ei ole hyvää sosiaalista tukijärjestelmää.
  • Huoli tulevaisuudesta: Ajatus siitä, miten hänen elämänsä muuttuu lapsen saamisen jälkeen, voi täyttää odottavanäidin ahdistuksella.
Mielenterveyden merkitys raskausajan hoidossa.
Äidin tulisi kertoa lääkärille raskausajan tarkastuksissa, miltä hänestä tuntuu.

Ammattilaisen apu on tärkeää sekä raskauden aikana että sen jälkeen

Argentiinalaisen La Matanzan kansallisen yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että on erittäin tärkeää tarjota raskaana oleville naisille psykologista hoitoa. Näin voidaan kehittää äidin ja vauvan välistä sidettä hedelmöityksestä aina synnytykseen saakka, mikä voi olla hyödyllistä synnytyksen jälkeisen masennuksen tai ennenaikaisten synnytysten yhteydessä.

Lisäksi korostetaan, että tarvitaan optimaalista hoitoa, jota tarjoaa koulutettu ja pätevä henkilökunta. Raskausajanpsykologista kätilöön vanhempien pitäisi olla varmoja siitä, että näillä asiantuntijoilla on erinomainen ammatillinen tausta ja ansioluettelo, jotta he voivat auttaa vanhempia käsittelemään äitiyteen ja isyyteen liittyviä odotuksia tai opastaa heitä surutapauksissa.

Raskausajan mielenterveysongelmien varhainen diagnosointi ja hoito on välttämätöntä äidin ja lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Hoito voi sisältää terapiaa ja joissakin tapauksissa lääkitystä. Siksi lääkäreiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä potilaiden kanssa parhaan toimintatavan määrittämiseksi.

Kumppanin seura on suuri tuki äidin henkisen hyvinvoinnin varmistamisessa.

Miten käsitellä mielenterveyttä raskausajan hoidossa?

Arviolta 10-15 prosenttia naisista kärsii masennuksesta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Useiden tutkimusten mukaan sekä jatkuva suru että masennuslääkke et voi vat riskeerata vauvan kehitykse n. Lisäksi ne ovat yhteydessä ennenaikaisiin synnytyksiin, sikiön kasvukomplikaatioihin, kognitiivisiin vaikeuksiin, pieneen syntymäpainoon ja negatiivisiin synnytyksen jälkeisiin tunteisiin.

Tämän vuoksi on tärkeää, että raskaana olevat naiset osaavat hyödyntää resursseja, joiden avulla he voivat saadaoptimaalista raskaudenaikaista hoitoa ja säilyttää myönteisen asenteen raskauden aikana. Ammattilaisten on työskenneltävä odottavien äitien kanss a löytääkseen keinoja vähentää stressiä ja parantaa heidän emotionaalista hyvinvointiaan.

Tähän voi kuulua liikuntaan kannustaminen, rentoutumistekniikoiden opettaminen ja sosiaalisen tukiverkoston luominen. Samalla tavalla on tärkeää, että lääketieteen ammattilaiset antavat selkeää ja helposti saatavilla olevaa tietoa raskauden aiheuttamista emotionaalisista muutoksista ja niiden käsittelyyn käytettävissä olevista resursseista.

Mielenterveydestä huolehtiminen raskauden aikana

Kun raskaana oleva nainen ja hänen kumppaninsa tunnustavat mielenterveyden merkityksen raskau sajan hoidossa, voidaan ehkäistä mahdollisia vakavia seurauksia sekä äidille että sikiölle. Jos siis odotat lasta, älä pelkää hakea apua , jakaa kokemuksiasi ja pyytää tukea asiantuntijoilta ja muilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta naisilta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Baró, S. M. (2022). Importancia de la Psicología en la atención y cuidados perinatales. Una revisión sistemática. Revista de Investigación del Departamento de Humanidades y Ciencias Sociales, (21), 19-33. https://www.redalyc.org/journal/5819/581970898002/html/
  • Becker M, Weinberger T, Chandy A, Schmukler S. (2016). Depression During Pregnancy and Postpartum. Curr Psychiatry Rep. 2016 Mar;18(3):32. doi: 10.1007/s11920-016-0664- 7. PMID: 26879925. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26879925/
  • Bedaso A, Adams J, Peng W, Sibbritt D. (2021). The relationship between social support and mental health problems during pregnancy: a systematic review and meta-analysis. Reprod Health. 2021 Jul 28;18(1):162. doi: 10.1186/s12978-021-01209-5. PMID: 34321040; PMCID: PMC8320195. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34321040/
  • Verbeke E, Bogaerts A, Nuyts T, Crombag N, Luyten J. (2022). Cost-effectiveness of mental health interventions during and after pregnancy: A systematic review. Birth. 2022 Sep;49(3):364-402. doi: 10.1111/birt.12623. Epub 2022 Mar 24. PMID: 35322898.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.