Menetin sinut menettämisen pelosta

30 syyskuu, 2017

On ironista, että usein kovasti uurastettuamme tietyn tavoitteen saavuttamiseksi tai taistelun voittamiseksi, annamme vain periksi. Ja vaikka Runaway Bride – Morsian karkuteillä onkin vain elokuva, tällainen todellisuus on lähempänä meitä kuin kuvittelemmekaan. Seuraavien kappaleiden keskustelu biologisista ja fysiologisista syistä tutkii tätä ilmiötä. Lopuksi tavoitteenamme on löytää vastaus sille, kuinka voimme taistella sitä vastaan viljelemällä positiivisia tunteita nykyisille pelon kasvusijoille.

Mitä on pelko?

Pelko on yksi kuudesta universaalisesta tunteesta. Muut viisi ovat onnellisuus, suru, viha, inho ja hämmästys. Nämä tunteet luokitellaan universaalisiksi, koska ne ovat selkeästi tunnistettavissa kaikissa niissä kulttuureissa, joita tähän saakka on tutkittu. Ne myös auttavat meitä hallitsemaan pelkoa ympärillämme.

Kädet pimeydessä

Mikä on pelon tarkoitus? Kaikilla tunteilla on tärkeä rooli meidän kannustamisessamme tai tietyn tavoitteen saavuttamisen estämisessä.  Onnellisuus, esimerkiksi, auttaa meitä luomaan yhteyksiä toisiin, ja samalla edistää meidän terveyttämme sekä mukautumistamme sosiaaliseen ympäristöön. Vihan tarkoitus on sitä vastoin suojella meitä suuremmilta vahingoilta tai rohkaista meitä kohtaamaan sortajamme. Sen tähden tarvitsemme sitä jokapäiväisessä elämässämme.

Epäonnistumisen pelko: “Mitä jos en selviydykään tästä?”

Pelko on seurausta siitä, että arvioimme tilanteen negatiiviseksi tai uhkaavaksi. Tämä saattaa tarkoittaa, että vaara ei ehkä olekaan todellinen. Monesti pelko syntyy tunteesta, että kykymme eivät ole riittävät kohtaamamme tilanteen hallitsemiseen.

Tätä ilmiötä tarkasteltaessa voisimme viitata yhteen mielenterveyden kulmakivistä, omien kykyjen tunnistamisen. Freud määrittelee mielenterveyden “omien mahdollisuuksien tiedostamiseksi, pyrkimykseksi toteuttaa ja lisätä omia mahdollisuuksia ja itsensä hyväksymistä.”

Toisaalta silloin, kun joku tilanne laukaisee pelkoreaktion, koemme myös fysiologisia tuntemuksia. Nämä auttavat meitä keskittämään voimamme kahteen motoriseen perusreaktioon: taistele tai pakene.

  • Kohonnut sydämenlyöntitiheys ja verenpaine huolehtivat polttoaineen tarpeesta aivoillemme.
  • Hengitys tihenee mahdollistaakseen hapen kuljetuksen lihaksiimme pakoreaktiota varten.
  • Hiilihydraattien ja rasvojen erottelu veressä huolehtii energiansaannista, mikäli meidän on tarpeellista taistella.
  • Kehon perusprosessit, kuten immuuni- ja ruoansulatusjärjestelmän funktiot, pysähtyvät, jotta verenkierto sydämeen ja aivoihin lisääntyisi.
  • Lihakset jännittyvät valmistautuen toimintaan.

Miksi menettämisen pelko saa meidät menettämään?

Näin tapahtuu meidän kohdatessamme ongelman, todellisuudessa hyödyllisen tai neutraalin tilanteen, jonka me näemme uhkana. Tämä muotti toimii fobioiden kohdalla ja saa meidät menettämään eniten rakastamamme asiat.

Siksi silloin, kun arvioimme tilanteen olevan stressaava tai uhkaava, viesti kulkeutuu mantelitumakkeisiimme ja saa aikaan akuutin stressireaktion. Tumake puolestaan on yhteydessä moniin muistiprosesseihin, muiden muassa muistojen tallentamiseen. Sen takia muistikuvat peloistamme kulkevat mukanamme.

Pelokas nainen

Tilanteen arviointi, olipa se sitten uhkaava tai ei, riippuu persoonallisuudestamme ja tilanteessa tarvittavien ominaisuuksiemme stimuloinnin asteesta. Siksi, muiden syiden ohella, on olemassa ihmisiä jotka rakastavat koiria ja sitten niitä, jotka menevät paniikkiin nähdessään koiran.

“On sulaa hulluutta vihata kaikkia ruusuja vain, koska yksi piikki on pistänyt sinua. Tai päästää irti kaikista unelmistasi vain, koska yksi niistä ei toteutunut.”

-Pikku Prinssi-

Tämä sama reaktio on totta kaikissa niissä tilanteissa, joissa me ponnistelemme tai tunnemme, että meillä on paljon menetettävää, niin että käytämme kaikkia työkalujamme joko taistellaksemme tai jäädäksemme henkiin. Kun aktivoimme joko taistelu- tai pakoreaktion, päädymme pakenemaan asioita jotka tekisivät meistä onnellisia, vain vältelläksemme mielemme luomaa mahdollista epäonnistumista.

Tätä ei siis tapahdu ainoastaan elokuvissa. Sen on mahdollista tapahtua vanhemmille, karkaaville morsiamille tai meille, kun halvaannumme julkisen esiintymisen pelosta. Tämä voi tapahtua siitä huolimatta, että tunnemme aihealueen etu- ja takaperin.

Kuinka voimme hallita epäonnistumisen pelkoa?

Lähestulkoon jokainen on varmasti nähnyt romanttisen elokuvan, jossa pääosan esittäjä päästää “elämänsä rakkauden” lähtemään. Sitten, yhtäkkiä, hän tajuaa mitä hän on menettänyt ja juoksee heidän peräänsä ilmaistakseen rakkautensa, mutta…. Lentokone onkin jo noussut ilmaan. Ja meidät jätetään tyrmistyneinä toteamaan: “Voi sinua hölmöä! Sinulla oli kaikki. Miksi päästit sen käsistäsi?” Miksi et katsoisi omaa elämääsi kuin tuota elokuvaa?

Toimi. Elä elämääsi. Olet pääosassa oman elämäsi näytelmässä.
Meidän on alkuun tunnistettava, että pelko on oikeutettu tunne. Tunnistettuamme tunteen, meidän on tärkeää oppia hallitsemaan sitä, ei kieltämään tai pakenemaan. Yksinkertaisesti ilmaistuna on hyvä tunnistaa se ja laittaa se oikealle paikalleen. Se, että tunnet itsesi huonovointiseksi ennen haastattelua, ei tarkoita sinun olevan pelkuri tai sopimaton tuohon tehtävään. Kun olemme tunnistaneet pelon olevan täysin normaali reaktio, voimme selkeyttää mielemme ja mahdollistaa parhaan kuviteltavissa olevan tuloksen.

1. Kohtaa pelkoa tuottavat irrationaaliset ajatukset

Ajoittain kohdatessamme tilanteita, joissa pelko on saanut meidät aina valtoihinsa, ajatuksemme “menevät solmuun” tai “puuroutuvat”. Pelko on kuin “jano erämaassa”, joka tuottaa riittävän fysiologisen reaktion ja saa meidät “näkemään keitaan siellä, missä sitä ei ole.”

Tällä tavoin alamme muodostaa ajatuksia, kuten “Pomo katsoo minua oudosti. Aikooko hän antaa minulle potkut?”, “Olen varma, että he nauravat minulle” jne. On hyvinkin mahdollista, että pomomme ei ole nukkunut hyvin tai että hänellä on vatsakipua, ja että ihmiset nauravatkin vitsille.

Lakkaa ajattelemasta, että olisit maailman keskipiste. En haluasi tätä sanoa, mutta totuus on, ettet ole sitä.
Nainen keinuu yksin auringon laskiessa

2. Särje epäonnistumisen muotti

Hyppää elämän pyörteisiin, sillä elämä ei jää sinua odottamaan. On hyvä ajatus tehdä muutos siihen tapahtumien jatkumoon, joka sai sinut epäonnistumaan aiemmin. Mikäli saavuit myöhässä tärkeään tapaamiseen, varaa tällä kertaa itsellesi riittävästi aikaa odottamattomien tilanteiden varalle. Niin voit varmistaa, että olet siitä huolimatta ajoissa. Tämä auttaa särkemään syntyneen muotin. Lisäksi lakkaat kuvittelemasta epäonnistumista siinä tilanteessa, koska muistikuvasi eivät enää tue tällaisten skenaarioiden vertailua nykyiseen tilanteeseen.

“Tieto ei ole tarpeeksi; meidän on sovellettava sitä. Tahto ei ole tarpeeksi; meidän on toimittava.”

-Goethe-

Ota käyttöösi kaikki työkalut, jotka edistävät turvallisuuden tunteesi kehittymistä. Usko itseesi. Mikäli et siihen kykene, keskity vastustukseen ja taistele sitä vastaan sen sijaan, että huolehtisit.  Ja tämän lisäksi, hengitä. Tällä tavoin ammut alas stressin ja pelon vaikutuksen.

“Ei ole totta, että ihmiset lopettavat unelmiensa tavoittelun, koska heistä tulee vanhoja. Heistä tulee vanhoja, koska he lopettavat unelmiensa tavoittelemisen.”

-Gabriel García Marquez-

3. Elä hetkessä ja todista, kuinka kaikki muuttuu paremmaksi

Ainoa varmuus tässä kaoottisessa maailmassa on, että olet aikasi ainoa hallitsija. Joten ennen kuin alat surra sitä mitä et ole tehnyt, tai huolehtia siitä mitä toiset sanovat – tai ennenkuin on liian myöhäistä… Ajattele tätä: sinä olet ainoa joka voi päättää, milloin on liian myöhäistä.

“Tunsin jälleen suunnattoman kaipauksen elää, kun ymmärsin että elämäni tarkoitus oli se, mitä halusin sen olevan.”

-Paulo Coelho

Sanottakoon, että eivät ne ihmiset jotka sinua arvostelevat, eivätkä ne joiden luulet niin tekevän, voi antaa sinulle takaisin niitä vuosia, jotka olet hukannut juostessasi karkuun unelmiasi. Sen tähden, elä elämääsi. Koe kaikki se, mitä vain voit. Ja mikäli maailmanloppu tulisikin, tavatkoon se sinut tanssimasta.

“Tulevaisuudella on monia nimiä: Heikoille se merkitsee saavuttamatonta. Pelokkaille se tarkoittaa tuntematonta. Rohkeille se tarkoittaa mahdollisuutta.”

-Victor Hugo-