Masennus: aivojemme kemiallinen ja emotionaalinen kasauma

Masennus on jatkuvaa tuuliajoa, jossa päivät kuluvat hitaasti. Vaikka kaipaisit itkua, se ei ole enää tullakseen. Aivosi täyttyvät toivottomuudella ja hymysi on kaikonnut jo aika päiviä sitten…

Monelle meistä tunne on varsin tuttu. Se viittaa valtavan monimutkaiseen ja ainutlaatuiseen mielialahäiriöön. Kansanterveydellisesti masennus on suuri ongelma. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lukemat tulevat kasvamaan entisestään seuraavan parin vuoden aikana.

Hymyilet, mutta et ole onnellinen. Itket, mutta kyyneleet eivät ole enää tullakseen. Hengität, muttet tunne olevasi elossa. Et ehkä ymmärrä sitä, mutta masennus on alkanut ottaa sinusta vallan. Et ole valinnut sitä, vaikket ehkä itse sitä uskoisikaan.

Jotakin on tapahtumassa. Sillä välin kun hallitukset ympäri maailman keskittyvät taloudellisiin lukuihin (mielenterveyshoidot voivat maksaa jopa 4 % maan BKT:sta), lääkärit ja psykiatrit korostavat ennaltaehkäisyn merkitystä. Tiedämme kuinka masennusta hoidetaan, mutta emme osaa estää aivojemme ajautumista kemialliseen ja tunteelliseen sekamelskaan.

Tutustutaanpa tarkemmin tähän terveytemme kannalta mielenkiintoiseen aiheeseen.

Masennus, hiljainen häpeä

Masennus ei tapahdu yössä tai kahdessakaan. Se ei myöskään ole valintakysymys. Masennus tuhoaa normaalin elämänrytmin sekä eristää meidät elämämme positiivisista tunteista ja onnesta. Usein se alkaa hitaasti ja tuhoaa raskaasti. Lopulta se hukuttaa meidät totaaliseen avuttomuuteen, huonotuulisuuteen, pessimismiin ja kyvyttömyyteen.

Psykiatri ja professori Michael King (Mental Health Sciences Department, University College London) on yksi kuuluisan PredictD -testin luojista. Testin avulla pyritään ennustamaan yksittäisen henkilön riskialttius masennukselle. Hän toteaa, että yhä nykypäivänäkin sairaus on liian leimattu.

Kuten erilaiset tutkimukset osoittavat, on arvioitu että miltei 50 % masennuspotilaista ei saa hoitoa. Tai vaihtoehtoisesti he eivät saa hoitoa, joka täyttäisi potilaan yksilölliset tarpeet. Tämä johtaa tuhansien ihmisten omiin, henkilökohtaisiin skenaarioihin omasta tilastaan. Tuhannet ihmiset ympäri maailman päätyvät itsemurhaan etsiessään ratkaisua tuskalle ja surulle. Monet päätyvät myös elämään jatkuvassa kivussa ja masennuksen uusiutumiskierteessä.

Kun aivot menettävät hallinnan elämään

Henkisten uskomusten mukaan meillä kaikilla on kyky “värähdellä”. Voisi siis sanoa, että ihmiset päästävät itsestään tietynlaista sisäistä musiikkia. Tämä musiikki yhdistää meidät ikäisiimme ihmisiin, tiettyihin paikkoihin, yhteyksiin ja toimintaan, jotka kaikki resonoivat persoonallisuuttamme. Sisäinen melodiamme on heijastus aktiivisista, intohimoisista ja uteliaista aivoistamme.

Kun masennumme, kykymme värähdellä sammuu. Tämä johtuu siitä, että masennus aiheuttaa aivojemme tiettyjen sähköimpulssien vähenemistä ja hidastumista. Vajoamme uupumuksen tilaan, jossa ainoastaan osa hermosoluistamme on toiminnassa. Syvä ja herkkä kemiallinen ajelehdinta ottaa paikkansa, josta on hyvin vaikea nousta taas jaloilleen.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

Masennuksen vaikutukset aivojemme “arkkitehtuurille”

On tärkeää huomata, ettei masennus ole yksinomaan peräisin välittäjäaineidemme epätasapainosta. Geneettinen alttius, tunne-elämän tekijät ja jopa lääketieteelliset ongelmat voivat hyvin altistaa meidät masennukselle. Masennus on kuitenkin aina merkittävä häiriö aivoissamme. Perehdytään siihen siis hieman paremmin.

• Hippokampus: on osa limbistä järjestelmää ja vastuussa etenkin pitkäkestoisesta muistista. Useiden tutkimusten mukaan pitkäaikainen masennus tai krooninen stressi aiheuttaa hippokampuksen pienenemistä. Tällöin kärsimme muistin menetyksestä ja keskittymisvaikeuksista.

• Masennus on puolestaan hienovarainen ja monimutkainen kemiallinen kaaos. Masennuksessa asetyylikoliini, serotoniini, noradrenaliini tai dopamiini menevät emotionaalisesti eri tahtia aivoissamme. Aineiden epätasapaino aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja motivaation puutetta. Joskus tilanne voi mennä erityisen pahaksi ja tällöin koemme, että koko maailma olisi sulkenut kaikki ovensa meiltä.

• Ei suinkaan pidä unohtaa myöskään talamusta. Se on hermostoalue, joka vastaanottaa tietoa ja lähettää sitä vastaavan alueen aivokuorelle. Tämän alueen ansiosta toimintojamme, kuten puhumista ja liikettä, voidaan ohjata. Masennuspotilaat kokevat tietynlaista hitautta kommunikoinnin, ketteryyden ja iloisuuden osalta. Se on usein hyvin silmäänpistävää.

Masennus on monimutkainen vihollinen, joka satuttaa eniten aivojamme ja sydäntä. Ajatuksistamme tulee kaoottisia, sekavia ja katkeria. Pahimmillaan ajaudumme pisteeseen, jolloin vajoamme vuosia kestävään psyykkiseen ja emotionaaliseen kasaumaan.

Älä anna sen tapahtua. Älä luovuta itsesi suhteen. Salli itsesi saada apua. Ja ennen kaikkea taistele elämäsi puolesta. Vedä jalkaasi toivon, illuusion ja optimismin saappaat.