Liiketoiminnan psykologia: hyödyt ja soveltaminen

3.11.2019
Liiketoiminnan psykologia tutkii yksilön ja yhteisön käyttäytymistä työpaikoilla. Lue lisää tästä artikkelista!

Liiketoiminnan maailmassa on tärkeää oppia tuntemaan työympäristö läpikotaisin sekä kaikki siihen vaikuttavat tekijät. Tästä syystä on oleellista olla tietoinen sekä työtiimien kyvyistä että mahdollisista eteen tulevista ongelmista. Liiketoiminnan psykologia käsittelee näitä ja muita vastaavia asioita. Kyseessä on siis psykologian tieteenhaara, joka keskittyy ihmisen käytöksen tutkimiseen työpaikoilla.

Tämä psykologian osa-alue on erikoistunut tutkimaan kaikkia niitä tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta työtehtävien tekemiseen. Tätä voidaan tutkia sekä yksilö- että ryhmätasolla. Tavoitteena on saada määritettyä oikein kaikki mahdolliset toimintatavat työntekijöiden suorituskyvyn parantamiseksi. Katsotaan tätä tarkemmin.

Liiketoiminnan psykologia keskittyy ihmisten käytöksen tutkimiseen työpaikoilla

Liiketoiminnan psykologian alkuperä

Ensimmäinen määritelmä liiketoiminnan psykologiasta ilmestyi nimellä teollisuuspsykologia. Se käsitteli pääosin tieteellistä työtä Euroopassa 1500-luvun lopulla.

Tarkka kuvaus tämän tutkimusalueen alkamisesta löytyy kirjasta The Examination of the Ingenuities for the Sciences, jonka julkaisi Juan Huarte San Juan vuonna 1575. Asiantuntijat pitävät tätä ensimmäisenä teoksena, joka käsitteli liiketoiminnan psykologiaa tehokkaalla tavalla.

Useita vuosisatoja myöhemmin toinen maailmansota ja sitä seuraava maailmanlaajuinen talouskriisi synnyttivät uuden kiinnostuksen liiketoiminnan psykologiaa kohtaan. Suurin syy tähän oli se, että monilla yrityksillä oli luonnollisestikin tarve toipua ennalleen näistä maailmaa mullistaneista tapahtumista, joiden seuraukset saatiin tuntea sekä taloudellisesti että organisaation tasolla.

Otetaan esimerkiksi asevoimat. Maailmansodan aikana harjoitusleireille tarvittiin kipeästi uusia alokkaita, joilla oli taito kehittää edistyneempiä tehtäviä teknologisella tasolla. Kaikille näille ihmisille määrättiin tietty asema tämä mielessä pitäen.

Sodan jälkeen

Sodan päätyttyä kaikki nämä entiset sotilaat joutuivat palaamaan muun tyyppisiin tehtäviin. Sopeutumiseen liittyvät ongelmat synnyttivät kasvavaa psyykkistä ahdinkoa ja runsaasti työttömiä.

Työllisyyskriisin ratkaisemiseksi noina vuosina tehdyt tutkimukset auttoivat teollisuuspsykologiaa kehittymään liiketoiminnan psykologiaksi, jollaisena sen nykyään tunnemme. Tämä johtui siitä, että tutkimukset ulottuivat koskemaan kaikkia muitakin työympäristöjä kuin pelkästään teollisuutta.

Yksi erityinen muutos oli se, kuinka teollisuuspsykologiaa alettiin pelkän yksittäisten työntekijöiden käytöksen analysoimisen sijaan soveltaa myös yksilöiden käytöksen analysoimiseen ryhmissä. Tämän tyyppistä ryhmätutkimusta voidaan soveltaa tehokkaasti yritysympäristössä.

Kuinka liiketoiminnan psykologia ja henkilöstöhallinto eroavat toisistaan?

Liiketoiminnan psykologian alaa ei tulisi sekoittaa henkilöstöhallintoon missään organisaatiossa. Ensimmäinen on psykologian haara, ja sen harjoittamiseen tarvitaan asianmukaista koulutusta.

On totta, että liiketoiminnan psykologia saattaa sisältää henkilöstöhallintoon liittyviä töitä. Mutta se käsittelee myös esimerkiksi motivaatiota, stressiä ja kulttuuria.

Psykologian alan koulutus ei ole ehdottoman välttämätöntä henkilöstöhallinnon osastolla työskelentelemiseksi. Siellä pääosin valmistellaan ja analysoidaan budjetteja, henkilöstöön liittyviä kustannuksia, sopimuksia ja lainsäädännöllisiä ongelmia. Tästä syystä siellä vaaditut taidot liittyvät enemmän talouteen ja lakiin kuin itse psykologiaan.

Liiketoiminnan psykologia keskittyy yritysympäristöihin

Liiketoiminnan psykologia: tehtävät

Liiketoiminnan psykologialla voi olla monia tehtäviä yritysorganisaatiossa. Kuvaamme näitä tehtäviä tarkemmin jakamalla ne seuraaviin osa-alueisiin:

  • Henkilöstön orientaatio. Tämä lienee tärkein osa-alue tässä psykologian haarassa. Sen päätehtävänä on suunnitella työtiimien tehtävät ja määritellä selkeästi niiden tavoitteet.
  • Henkilöstön kehittäminen. Liiketoiminnan psykologian yksi tavoite on selvittää työntekijöiden tarpeet suhteessa heidän koulutukseensa. Tätä varten on otettavat käyttöön parhaat menetelmät, jotta yrityksen henkilökunta saisi hankittua kaikki tarvittavat tiedot työn tekemiseksi kunnolla. Se auttaa heitä myös etenemään urallaan ja kehittämään uusia taitoja.
  • Markkinointi. Tämä osa-alue koostuu kyselytutkimusten tekemisestä ja ryhmädynamiikan työstämisestä. Tämän lisäksi se tekee tutkimusta tuotteen tai yrityksen imagosta ja siitä, kuinka potentiaaliset kuluttajat suhtautuvat siihen.
  • Hallinto. Liiketoiminnan psykologia hoitaa myös hallinnollisia tehtäviä koskien yrityksen käytäntöjä. Näihin lukeutuvat henkilöstön hallinta ja jokaisen asemaan kuuluvien velvollisuuksien määrittely. Erityisesti tämän psykologian osa-alueen tarkoituksena on auttaa yritystä johtamaan eri työtiimejään tehokkaasti.
  • Robbina, S.P. (1996): Comportamiento Organizacional. Teoría y Práctica. Editorial Prentice – Hall, Hispanoamericana. S.A. 7ma Edición, México.
  • Rodriguez Fernández, A. (1995): Los Recursos Humanos en las Administraciones Públicas. Editorial Tecnos, Madrid.