Lapsen viivästynyt puheenkehitys voi viitata Einsteinin syndroomaan
Monet vanhemmat ovat huolissaan siitä, että heidän lapsensa täyttää kaksi vuotta ja pystyy ilmaisemaan vain muutaman sanan selvästi. Lapsen viivästynyt puheenkehitys voi viitata niin kutsuttuun Einsteinin syndroomaan. Mikä mielenkiintoisinta, “myöhäiset puhujat” muodostavat lähes 15 prosenttia väestöstä.
Suhteellisuusteorian isä itse kuului tähän kategoriaan. Albert Einstein oli todellakin lapsi, joka ei puhunut konkreettisia ja merkityksellisiä lauseita ennen kuin vasta viisivuotiaana. Ymmärrettävästi hänen perheensä oli huolestunut. He olettivat pitkään, että pikku Albert oli ehkä henkisesti jälkeenjäänyt.
Tieteen maailma ei kuitenkaan olisi sama ilman tätä miestä, jolla kesti niin kauan alkaa kommunikoida tehokkaasti ympäristönsä kanssa. On monia ihmisiä, jotka ensimmäisten elinvuosiensa aikana osoittavat hidasta kehitystä kommunikaatioprosessissa.
Tietyissä tapauksissa lapsen viivästynyt puheenkehitys viittaakin korkeisiin älyllisiin taitoihin. Katsotaanpa tarkemmin.
Albert Einsteinin syndrooma
On vain muutamia asioita, jotka häiritsevät vanhempia niin paljon kuin että heidän lapsensa eivät täytä kaikkia ikäänsä nähden odotettuja kehitystavoitteita. He haluavat heidän saavuttavan nuo prosentit, pisteet ja kasvumerkit tietääkseen, että kaikki menee hyvin. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, mutta se ei tarkoita, että lapsessa olisi jotain vikaa.
Wisconsin-Madisonin yliopiston viestintähäiriöiden osasto teki tutkimuksen, jonka mukaan lapset, jotka alkavat puhua myöhään, omaksuvat ikään sopivan kielitaidon. Toisin sanoen viive tasapainottuu itsestään.
On silti tärkeää, että jos tiettyjen taitojen kehittyminen viivästyy, käydään lastenlääkärin vastaanotolla. Tämä johtuu siitä, että ongelmatilanteissa varhainen huomio on avainasemassa sen vaikutusten vähentämisessä.
Mielenkiintoinen tosiasia on, että “hidas” tai “myöhäinen” kehitys on erityisen yleistä puheprosessissa. Tästä syystä Albert Einsteinin syndrooma sai alkunsa.
Älykkäät lapset, joiden puheenkehitys viivästyy
Einsteinin syndroomaa ei mainita missään diagnoosioppaassa. Itse asiassa se on yksinkertaisesti nimike kuvaamaan hyvin yleistä ilmiötä. On todellakin monia lapsia, joilla puhumisen aloittaminen kestää kauan, mutta joilla on myöhemmin korkeat älylliset taidot.
Termin Einsteinin syndrooma loi amerikkalainen taloustieteilijä Evan Thomas Sowell. Hän teki sen suosituksi kirjansa Late Talking Children ansiosta vuonna 1997. Myöhemmin hän julkaisi toisen teoksen tohtori Stephen Camaratan kanssa nimeltä The Einstein Syndrome: Bright Children Who Speak Late.
Tohtori Camarata, kuulo- ja puhetieteiden professori Vanderbiltin yliopistosta, korosti jotain tärkeää tässä kirjassa. Hän totesi, että monilla lapsilla on virheellisesti diagnosoitu autismikirjohäiriö, koska he eivät puhu kahden vuoden iässä.
Tästä syystä jokainen lapsi tulee arvioida yksilöllisesti. Tämä johtuu siitä, että joskus voi esiintyä muita piileviä kielihäiriöitä. Nämä on tunnistettava mahdollisimman pian. Toisinaan se voi olla vain myöhempää kehitystä.
On toinenkin merkittävä tekijä. Monet lapset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, alkavat kommunikoimaan vähän myöhemmin kuin muut.
Jotkut lapset, jotka on diagnosoitu “myöhäisiksi puhujiksi”, selviävät tästä viiveestä osoittamalla vähitellen loistavia taitoja korkean älykkyysosamäärän vuoksi.
Millaisia ovat lapset, joiden puheenkehitys on viivästynyt?
Kirjasta The Einstein Syndrome: Bright Children Who Speak Late löydämme ominaisuuksia, jotka määrittelevät nämä lapset. Huomaa kuitenkin, että jos tunnet lapsesi puheen viivästyvän, ota yhteyttä lapsen lääkäriin. Sinun ei pitäisi tehdä itse lapsellesi diagnoosia.
Katsotaanpa ominaisuuksia, jotka Evan Thomas Sowell ja tohtori Stephen Camarata määrittelivät vuonna 2002:
- Kyvyttömyys ilmaista oikeaa lausetta jopa kahden vuoden iän jälkeen. Lapsella on hyvin suppea sanavarasto ja hän lausuu suurimman osan näistä sanoista väärin.
- Suuri musiikillinen kiinnostus ja taidot.
- Hyvät motoriset taidot, mukaan lukien hienomotoriset taidot.
- Loistava muisti.
- Päättäväisyys.
- Erityisiä kiinnostuksenkohteita. He haluavat syventää näitä ja siten laajentaa tietämystään.
- Tietty hitaus tehdä joitakin asioita itse. Esimerkiksi vessassa käyminen.
- Kyky keskittyä intensiivisesti pitkiä aikoja.
Lopuksi on tärkeää huomata, että meillä ei ole kattavaa dokumentaatiota Einsteinin syndroomasta kyseisen kirjan ja joidenkin artikkeleiden lisäksi. Siksi lapsen viivästynyt puheenkehitys ja Einsteinin syndrooma ovat asioita, jotka vaativat enemmän asiantuntijoiden tutkimusta ja analyysiä.
Sillä välin meidän pitäisi muistaa jotain tärkeää. Jokaisella lapsella on oma kasvun ja kypsymisen rytminsä. Tämän rytmin kunnioittaminen ja jokaisen lapsen erityisten ja ainutlaatuisten tarpeiden ymmärtäminen on välttämätöntä. Ennen kuin painostamme, arvioimme tai yritämme korjata niitä, meidän on aina ensin yritettävä ymmärtää niitä.10
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hammer, C. S., Morgan, P., Farkas, G., Hillemeier, M., Bitetti, D., & Maczuga, S. (2017). Late Talkers: A Population-Based Study of Risk Factors and School Readiness Consequences. Journal of speech, language, and hearing research : JSLHR, 60(3), 607–626. https://doi.org/10.1044/2016_JSLHR-L-15-0417
- Roos, Elizabeth & Ellis Weismer, Susan. (2008). Language Outcomes of Late Talking Toddlers at Preschool and Beyond. Perspectives on language learning and education. 15. 119-126. 10.1044/lle15.3.119.
- Zubrick, S. R., Taylor, C. L., Rice, M. L., & Slegers, D. W. (2007). Late language emergence at 24 months: an epidemiological study of prevalence, predictors, and covariates. Journal of speech, language, and hearing research : JSLHR, 50(6), 1562–1592. https://doi.org/10.1044/1092-4388(2007/106)