Kuvotus: unohdettu tunne

· 3.4.2019

Tunnemme yleensä kuvotusta silloin, kun olemme aikeissa syödä jotakin sellaista mistä emme pidä, mutta toisinaan voimme myös tuntea kuvotusta ajatukseen tai elämäntyyliin liittyen. Onko kuvotus mahdollisesti kulttuurinen asia?

Emme puhu paljon kuvotuksesta, vaikka se onkin yksi perustunteista. Kun haluamme syödä jotakin, mutta huomaamme epämiellyttävän hajun, päätämme automaattisesti heittää sen pois. Samoin tapahtuu silloin, kun haistamme jotakin epämiellyttävää keittiössä ja tiedämme automaattisesti, että jokin on pilaantunut ja meidän täytyy heittää se pois suojellaksemme terveyttämme. 

Muistatko edellisen kerran, kun tunsit kuvotusta? Miltä sinusta tuntui? Liittyikö se ruokaan? Kokeilitko sitä ruokaa uudestaan? Pystyisitkö syömään hyönteisen? Luuletko, että tiettyjä asioita kohtaan tuntema kuvotus on kulttuurinen asia?

Kuvotus on läsnä elämässämme jo nuoresta iästä lähtien. Siitä syystä on tärkeää tietää mitä tämän tunteen takana piilee. Toisinaan kuvotuksen takana väijyy jotakin enemmän, kuten tapamme kokea maailma. Tutkitaan tätä hieman tarkemmin.

Milloin tunnemme kuvotusta?

Tunnemme kuvotusta silloin, kun syömme jotakin pilaantunutta tai olemme lähellä sitä. Kuvotus on mukautuva reaktio, joka estää meitä vahingoittamasta terveyttämme tietyissä tilanteissa. Mutta tämä tunne voi myös syntyä meitä kuvottavasta ajatuksesta. Tämän tunteen takana siis piilee aikomus vältellä valheiden saastuttamaa oloa.

Kun esimerkiksi avaamme jääkaapin valmiina syömään maukkaan vesimeloniviipaleen ja löydämme sen puoliksi pilaantuneena, heitämme sen vain pois. Sen pilaantuneisuus ilmoitti meille, että se voi sairastuttaa meidät. Toinen esimerkki on kun haluamme kaataa maitoa kahviin, mutta haistamme jotakin hapantunutta, kun avaamme tölkin. Tämä johtaa siihen, että kaadamme maidon viemäriin.

Monien ruokien kauhea ulkonäkö ja haju kertovat meille, että meidän on paras heittää ne pois ennemmin kuin syödä ne, sillä ne voivat sairastuttaa meidät. Samalla tavalla voimme pitää kuvotusta mukautuvana tunteena, joka suojelee meitä haitallisilta tilanteilta.

Eri tutkimusten mukaan kuvotus liittyy aivosaareen. Tähän rakenteeseen aiheutuneet vammat ehkäisevät henkilöä sekä kokemasta tätä tunnetta että tunnistamasta sitä muissa.

kuvottavaa ruokaa

Onko kuvotus kulttuurista?

Kuvotuksen tunne voi vaihdella kulttuurien välillä. Huolimatta siitä, että se on tunne joka auttaa meitä välttymään harmilta, on totta, että tietyt asiat ovat kulttuurista riippuvaisia. Jotkin ruoat esimerkiksi voivat aiheuttaa kuvotusta niiden myrkyttömyydestä huolimatta. Mutta on tärkeää huomata, että tämän tunteen mukana tulee sille ominainen kasvojen ilme, joka voidaan havaita ihmisissä, jotka ovat sokeita syntymästä lähtien. Sen lisäksi sillä on tyypillinen fysiologinen, psykologinen ja käyttäytymiseen liittyvä reaktio.

Esimerkiksi Espanjan kansallisruoka on paella, joka sisältää katkarapuja. Vaikka tätä ruokaa pidetäänkin herkullisena Espanjassa, olisivat hyvin harvat espanjalaiset innoissaan ajatuksesta syödä lautasellinen heinäsirkkoja. Joissakin maissa hyönteiset ovat kuitenkin todellista herkkuruokaa, aivan kuten paella Espanjassa.

Jokin resepti voi maistua herkulliselta yhdelle ja kauhealta toisille, jopa saman maan sisällä. Etanat ovat selkeä esimerkki siitä. Tämä tunne riippuu siis myös ihmisen omasta persoonallisuudesta ja hänen saamastaan kasvatuksesta.

On totta, että on monia perusasioita, joiden on taipumus saada meidät tuntemaan kuvotusta, kuten ällöttävä haju, mutta on tärkeää ottaa huomioon kulttuurin vaikutus. Kulttuuristamme riippuen voimme tuntea enemmän tai vähemmän kuvotusta jotakin kohtaan.

Aatteellinen kuvotus

Tämän tunteen kokeminen auttaa epäilemättä suojelemaan meitä myrkyllisyydeltä. Mutta tämä tunne ylittää ruoan. Monet ihmiset ilmaisevat myös muun muassa toista kulttuuria, rotua, uskontoa ja maata kohtaan tuntemaansa kuvotusta.

Jotkut ihmiset kokevat muut aatteet myrkyllisenä itselleen. He ajattelevat, että nuo aatteet voivat vahingoittaa heidän uskomuksiaan tai elämää yleisesti ottaen. Tällainen kuvotus edistää esimerkiksi rasismia ja muukalaisvihaa. Mikäli pidämme muita rotuja ja ihmisiä myrkyllisinä, torjumme heidät ja välttelemme heitä.

miestä kuvottaa

Tämän tunteen opiskeluun omistautuneen psykologi Paul Rozinin tekemän tutkimuksen tuomien tulosten mukaan kuvotus on sellaisten tapahtumien torjuntaa, joka saa meidät muistamaan meidän eläimellisen luonteemme.

Rozin ja hänen työkaverinsa huomauttivat, että vaikka kuvotus onkin pilaantuneen ruoan välttelystä peräisin oleva puolustusmekanismi, on se pikkuhiljaa erotettu näistä elementeistä. Voimme siis tuntea kuvotusta siitä, kun joku rikkoo meidän moraalisia sääntöjämme.

Lisäksi näiden tutkijoiden mukaan se, että tunnemme kuvotusta rasisteja, pahoinpitelijöitä tai muuta negatiivista käyttäytymistä ilmaisevia ihmisiä kohtaan, voi tarkoittaa sitä, että suojelemme ihmisarvoa yhteiskuntajärjestyksen sisällä. Mitä mieltä sinä olet?

Rozin, Paul and April Fallon. “A Perspective on Disgust.” Psychological Review. 1987. https://cpb-us-w2.wpmucdn.com/web.sas.upenn.edu/dist/7/206/files/2016/09/94DisgustPerspectivesPRev87-20oqhhu.pdf