Kun tulokset riippuvat tietoteoriasta

2.4.2019

Olet varmasti joskus kuullut termistä tietoteoria (epistemologia). Tämän sanan monimutkaisuus itsessään tekee tästä sanasta tärkeän kuuloisen, ja sitä se itse asiassa onkin. Monet ihmiset ovat tutkineet tätä termiä ja keskustelleet siitä. Mutta mitä se oikein on? Tietoteoria on filosofian haara, joka tutkii tietoa.

Tieto on kokoelma informaatiota ja tosiasioita, jotka hyväksymme totena. Ja jos hyväksymme tietyt asiat totuutena, silloin uskomme muiden asioiden olevan väärässä. Täten tietoteoria keskittyy niihin kriteereihin, jotka vahvistavat tiedon. 

Tämän vastakohta on tiedon tuhoaminen. Eräs historiallinen esimerkki tästä tiedon tuhoamisesta on se, kun ihmiset polttivat naisia roviolla uskoen heidän olevan noitia. Todellisuudessa nämä naiset poltettiin elävältä, sillä he uskoivat asioihin, ja heillä oli myös tietoa asioista, joista valtaa pitävät eivät olleet samaa mieltä. Tuhotakseen tuon tiedon, he tappoivat nämä ”noidat.”

tietoteoria historiallisissa taisteluissa

Tietoteorian tyypit

Tietoteoria tutkii tietoa. Ollaksemme hieman tarkempia, se tutkii sitä, kuinka yksilö hankkii tietoa. Toisin sanoen, mitä kriteerejä yksilöllä on tiedon hankkimiseen. Tietoteoria määrittää myös eri käsitteitä, kuten ”totuuden,” ”objektiivisuuden,” ”todellisuuden” ja ”oikeutuksen.” Täten tietoteoria on hyödyllinen myös mm. tieteen määrittelemiseksi.

Tietääksemme mikä voidaan laskea tiedoksi ja mikä ei, meidän on ensiksi kysyttävä itseltämme, onko mahdollista saavuttaa minkä tahansa universaalin totuuden ymmärrys. Jos ajattelemme tämän olevan mahdotonta, olemme skeptikkoja. Jos ajattelemme tiettyjen universaalien totuuksien olevan olemassa, esiin nousee kaksi uutta kysymystä.

Ensimmäinen kysymys on, kuinka tämä totuus löydetään. Jos uskomme voivamme löytää sen käyttämällä aistejamme, olemme empiristejä. Toisaalta, jos uskomme voivamme saada totuuden käyttämällä järkeä, olemme rationalisteja.

Seuraava kysymys viittaa totuuden objektiin. Jos uskomme totuuden objektin olevan sisällämme (esimerkiksi oma mielipiteemme jostain), olemme idealisteja. Mutta jos totuuden objekti on ulkoinen todellisuus, olemme realisteja.

“Uskon, että television luoma tietoteoria ei ole vain tekstipohjaista tietoteoriaa, vaan se on myös vaarallista ja absurdia.”

-Neil Postman-

Yhden tietoteorian valinnan vaikutukset

Psykologiassa, ja myöskin muissa tieteissä, on tärkeää, että meillä on epistemologinen asema. Ihmiset uskovat yleisesti, että tiedemiehet saavuttavat tiedon aistiensa avulla. Tämä tarkoittaisi, että he ovat kaikki empiristejä. Tämän lisäksi he ovat realisteja. He uskovat, että totuus on ulkoisessa todellisuudessa.

Kaikki tieteet eivät kuitenkaan jaa tätä samaa asemaa. On olemassa koulukuntia, kuten interpretationismi, konstruktivismi tai humanismi, jotka eivät anna vastauksia epistemologisille kysymyksille, jotka aikaisemmin mainitsimme. Positivismi ja post-positivismi puolestaan ovat lähempänä epistemologiaa, josta aikaisemmin puhuimme. Tämän seurauksena käydään keskustelua siitä, mikä tietoteoria on se, joka tarjoaa todellista tietoa.

Tämä johtuu siitä, että jokaiselta näiltä koulukunnalta tuleva tieto on erilaista. Vaikka niillä olisikin paljon yhteistä, tiedon hankkiminen tai käytetyt metodologiat ovat kaikki erilaisia. Tämän seurauksena yhden koulukunnan tieto voi olla toisen koulukunnan hylkäämä.

kivikasa

Vaikutukset psykologiaan

Saattaa vaikuttaa siltä, ettei tietoteoria ole muuta kuin akateemista keskustelua ilman vastauksia. Nykyään kuitenkin käydään keskustelua, joka merkityksellistä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä keskustelu keskittyy vaihtoehtoisiin terapioihin, kuten homeopaattiseen lääketieteeseen.

Ihmiset ovat kyseenalaistaneet homeopaattisen tuotteiden tehokkuuden. Toimivatko ne oikeasti? Post-positivismi vastaa tähän kysymykseen negatiivisesti. Eri kokeet todistavat, että niillä ei ole todellista vaikutusta elimistöön, muuta kuin lumelääkkeen vaikutus. Tästä huolimatta he, joiden epistemologinen asema keskittyy rationalismiin ja sisäisiin objekteihin väittävät, että jos näitä lääkkeitä käyttävät ihmiset sanovat homeopaattisten lääkkeiden toimivan, silloin ne todella toimivat.

Täten voimme huomata, että vaihtoehtoisia terapioita koskeva keskustelu on epistemologista. Riippuen niihin kysymyksiin annetuista vastauksista, joita käsittelimme artikkelin alussa, voimme tulla siihen lopputulokseen, että vaihtoehtoiset terapiat ovat tehokkaita – tai sitten eivät. Tämän seurauksena meidän on tiedettävä niiden ihmisten  epistemologiset asemat, jotka puolustavat omia uskomuksiaan. Eikä tässä vielä kaikki, meidän on oltava kriittisiä ja ymmärrettävä niiden eri metodien rajoitteet, kun kyse on oikean tiedon tarjoamisesta.

  • Blanco, A., De la Corte, L., & Sabucedo, J. M. (2018). Para una psicología social crítica no construccionista: Reflexiones a partir del realismo crítico de Ignacio Martín-Baró. Universitas Psychologica, 17(1), 1–25. doi:10.11144/Javeriana.upsy17-1.pscc
  • Lewin, K. (1991). Epistemología comparada. Madrid: Tecnos.