Kuinka puolustautua passiivis-aggressiivisuudelta

15.12.2017

Passiivis-aggressiivista käytöstä luonnehtivat riippuvaisuus ja manipulointi. Sen kavalassa taidossa yhdistyvät negatiiviset asenteet ja kokonaisvaltainen pessimismi, joka on niin voimakasta, että se vetää muut ihmiset syvään psyykkiseen ja henkiseen uupumukseen. Nämä ominaisuudet muodostavat myös uhmakkaan persoonallisuuden, joka valitettavasti on hyvin yleinen. Tällainen käytös vaikeuttaa kaikkia ihmissuhteita, olivat ne sitten romanttisia, platonisia tai perhesuhteita. Kuinka voimme puolustautua passiivis-aggressiivisuudelta?

Suurin osa meistä osaa tunnistaa lähes välittömästi aggressiivisen käytöksen. Keskimäärin me kaikki olemme riittävän tarkkaavaisia huomataksemme tämän tyyppisen käytöksen. Oli kyseessä sitten väkivaltainen asenne tai kommunikointitapa, tai ylemmyyskompleksi ja enemmän tai vähemmän suora aggressiivisuus, tunnistamme aggressiiviset ihmiset.

”Pelko ilmenee yleensä kahdella tavalla: aggression tai alistumisen kautta.”

Paolo Coelho

Emme kuitenkaan aina havaitse passiivis-aggressiivista käytöstä. Aina ei ole niin helppoa tulkita tiettyjä asenteita tai reaktioita, jotka vaihtelevat karismaattisesta taantumukselliseen. Se mikä erottuu, on vihamielisyys naamioituna ironiaan, sarkasmiin ja ”hyviin tapoihin”. Kyseessä on persoonallisuustyyppi, joka on hämmentävä ja johtaa virhearviointeihin. Lopulta tulemme vähitellen tietoisiksi siitä konkreettisesta harmista, jota tällainen ihminen meille aiheuttaa.

Toisaalta huomionarvoista on se, että vielä muutama vuosi sitten passiivis-aggressiivisuutta pidettiin persoonallisuushäiriönä. Tämä leima katosi kuitenkin DSM:n (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmä) neljännen version myötä. Nyt se luokitellaan vain yhden tyyppiseksi käytökseksi, ”ei-patologiseksi” persoonallisuustyypiksi.

90-luvulla tämä oletettu mielenterveyden häiriö ylidiagnosoitiin. Kiista oli sellainen, että asiantuntijat tulivat yksimielisyyteen siitä, ettei ollut järkeä patologisoida vastarintaa, pessimismiä tai piilotettua aggressiivisuutta. Se olisi oikein vain sellaisen henkilön kohdalla, jolla on pysyvästi tällainen dominoiva, pessimistinen ja mitätöivä asenne.

lintunainen ja lintu

Passiivis-aggressiivisen käytöksen tunnusmerkit

Me kaikki saatamme olla passiivis-aggressiivisia silloin tällöin. Jotkut tekijät voivat tiedostamattakin aiheuttaa tukahdutettua vihamielisyyttä sekä ärtyisiä ja huonotuulisia reaktioita. Onkin siis aina tärkeää ymmärtää, mikä tietyntyyppisten passiivis-aggressiivisten käytösten taustalla on.

Katsotaan tarkemmin joitakin yleisimpiä tunnusmerkkejä.

Passiivis-aggressiivinen kieli

Passiivis-aggressiivisen käytöksen taustalla on aina kätkettyä vihaa. Sitä ei piiloteta kovinkaan hyvin, ja se näyttäytyy erityisesti kielen kautta. Vihjailut ovat tavallisia, sellaiset, jotka satuttavat ja yllättävät kuuntelijan. Hämmentävien ja jopa ristiriitaisten viestien käyttö on myös erittäin tavallista, kuten myös seuraavat lauseet:

  • ”En ymmärrä, mitä yrität kertoa minulle” (vaikka he tietävät tarkalleen, mitä yritämme sanoa).
  • ”Ihan mitä haluat” (myöntäminen, joka päättää keskustelun mahdollisimman nopeasti rehellisen ja suoran tunneperäisen kommunikaation välttämiseksi).
  • ”Miksi käyttäydyt näin? Otat kaiken niin vakavasti” (passiivis-aggressiivinen henkilö käyttää tällaisia lauseita nöyryyttääkseen kuulijaa ja saadakseen tämän puskettua äärirajoille).

Käytöksen vihamielisyys ja viivyttely

Passiivis-aggressiiviset ihmiset saattavat vaikuttaa kilteiltä ja avoimilta alussa, mutta tuo mielikuva murenee heti kun heidät oppii tuntemaan paremmin. Silloin heidän todellinen, passiivis-aggressiivinen puolensa paljastuu.

  • He ovat yleensä hyvin ujoja ja kriittisiä kaiken ympärillään olevan suhteen.
  • He voivat olla halveksivia, mikä tekee heistä ylpeitä, koska he näkevät itsensä auktoriteetinvastaisina ja kapinallisina…
  • He ovat koukussa muiden syyttelyyn kaikesta.
  • Paheksunta ja ärtyisyys ovat kaksi passiivis-aggressiivisen henkilön sydämessä syvällä olevaa juurta.
  • He eivät pidä auktoriteeteista tai muiden ihmisten ehdotuksista.

Toisaalta, tämän vihamielisyyden lisäksi, he myös siirtävät lähes kaiken huomiselle. He eivät pidä lupauksiaan, he aloittavat asioita ja jättävät ne kesken. He unohtavat herkästi eivätkä pidä huolta siitä, mitä heillä on, olivat ne sitten esineitä tai ihmissuhteita.

susimies ja lintu

Tunneriippuvuus

On mielenkiintoista, miten heidän käytöksensä vihamielisyys sekä uhmakas ja vihamielinen asenne itse asiassa johtavat voimakkaaseen tunneriippuvuuteen toisista.

Heidän ”katson sinua alaspäin, mutta tarvitsen sinua” on epäilemättä heidän tunnusomaisin mottonsa. Se on piirre, joka kätkee heikon ihmisen, jonka epävarmuudet saavat hänet tuntemaan olonsa pieneksi. Tällainen henkilö tarvitsee kaiken toisilta, mutta elää samalla kovan ja katkeran ulkokuorensa sisällä.

Kuinka hallita passiivis-aggressiivista henkilöä

Passiivis-aggressiivisen käytöksen taustalla on lukuisia ja joskus monimutkaisia todellisuuksia. Masennus, ahdistushäiriö, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD), heikko itsetunto, huono lapsuus tai jopa tietyt biologiset ja ympäristötekijät.

”Ne, jotka sotkeutuvat aggressiivisuuden kilpailuun menettävät järkensä, ja ennen kaikkea voimansa.”

Julián Marías

Jos tiedostat, että jokapäiväisessä käytöksessäsi ja asenteissasi ilmenee passiivis-aggressiivisuutta, parasta on löytää hyvä terapeutti, joka voi auttaa sinua ymmärtämään ja kanavoimaan vihaasi ja turhautumistasi. Lisäksi kannattaa aina pitää seuraavat perusstrategiat mielessä:

  • Yritä ymmärtää, miksi käyttäydyt ja reagoit tällä tavalla.
  • Mieti ja harkitse ennen kuin puhut ja toimit.
  • Tunnista, mikä vaikuttaa sinuun eniten, mikä huolestuttaa sinua, ja yritä kohdata se.
  • Kukista negatiivisuutesi.
  • Harjoita mindfulnessia.
  • Kehitä tunneälyäsi.
naisen jalat ovat lonkerot

Jos sinun sen sijaan on tultava toimeen passiivis-aggressiivisten ihmisten kanssa, yksi parhaista tavoista vähentää heidän vaikutusvaltaansa on välttämällä heitä. Yleisesti ottaen passiivis-aggressiivisella ihmisellä on erittäin alhainen itsetunto ja häneltä puuttuu itsevarmuutta. Kyseessä on ihminen, joka ei tiedä kuinka käyttäytyä silloin, kun hän kokee ettei hänen käytöksensä vaikuta mitenkään.

Mitä enemmän he kokevat, että heidän sanansa ja asenteensa vaikuttavat meihin, sitä enemmän valtaa heillä on. Toisaalta jos he näkevät ettemme välitä, he lopettavat ja heidän psyykkinen vaikutusvaltansa meihin vähenee. Tästäkin huolimatta, kuten jo osoitimme, on aina hyvä tietää, mikä tällaisen käytöksen takana on. Jos passiivis-aggressiivinen henkilö on sukulainen, voimme rohkaista häntä hakemaan ammattiapua.

Lopuksi, jätämme sinulle tämän mielenkiintoisen faktan termin syntyperästä ja milloin sitä käytettiin ensi kerran. Toisessa maailmansodassa joukko sotapsykiatreja huomasi, että monilla sotilailla esiintyi tietynlaista uhmakasta käytöstä. Heillä ilmeni passiivista ja negatiivista vastarintaa käskyjen noudattamista kohtaan. Todellinen syy näiden sotilaiden käytökseen oli posttraumaattinen stressi…