Kuinka liikunta parantaa psyykkistä elämäämme?

· 18.6.2018

Oppaat, jotka yrittävät auttaa fyysisen ja psyykkisen elämämme parantamisessa, ehdottavat monia erilaisia keinoja. Nämä ovat strategioita ja ajatuksia, jotka on helppo selittää ja joiden puolesta on helppo puhua. Mutta niitä ei ole kuitenkaan niin helppo lisätä päivittäiseen elämäämme. Ne vaativat rutiinien muuttamista. Etenkin niitä rutiineita, joita me seuraamme voimattomuudesta johtuen. Niitä, jotka me olemme itse luoneet ja jotka ovat asettuneet meihin toistojen myötä.

aivot jumppaavat

On tottakai hyvä ajatus alkaa liikkumaan. Mutta mitä liikunta voi saa aikaan henkisellä tasolla? Miksi kannattaa tehdä tilaa liikunnalle aikataulussamme? Mikä pointti on siinä, että kun vihdoin saavumme kotiin töistä ja sen sijaan että siistiytyisimme, tekisimme ruokaa, opiskelisimme uutta kieltä tai tekisimme mitä vain muuta kotimme mukavuudesta käsin, valitsisimme liikunnan? Se ei ehkä innosta lainkaan. Ulkona sataa ja on todella tuulista. Kuntosalilla on liikaa ihmisiä. Ja siellä taas on liian kuuma.

Liikunta ylläpitää kehomme soluja

Eli mielemme vaikuttaa hieman abstraktilta. Se on se orkesterin kapellimestari, jonka monet ihmiset ajattelevat olevan erillään ruumiistamme. Aivan kuin se ei olisi osa samaa biologista järjestelmää kuin kehomme. Ihmiset puhuvat myös fyysisestä ja henkisestä väsymyksestä, aivan kuin ne olisivat kaksi täysin eri asiaa. Mutta tämä ei ole aivan totta.

Kun me harrastamme liikuntaa, jotain todella outoa tapahtuu: solumme saavat happea. Kun harrastamme liikuntaa, se on kuin tuulettaisimme kehoamme, aivan kuten voimme tuulettaa kotiammekin. Tämän tekeminen kesällä on todella helppoa, mutta talvella homma on aivan eri. Mutta jos saamme itsemme liikkeelle säästä huolimatta, tunnemme olomme reippaaksi ja terveeksi, eikö vain?

On päiviä joina näyttää siltä että kehomme rakastaa sitä tunnetta kun moottorimme (sydämemme) kiihdyttää lyöntejään, ja toisina päivinä se on ihan laiska. Mutta jos lähdemme liikkumaan laiskuudesta huolimatta, tunnemme olomme jälkeenpäin paljon paremmalta, eikö niin?

nainen vetää lenkkareita jalkaansa

Liikunta yhdistää mielemme ja ruumiimme

Hermostomme solut ovat kiitollisia kun liikutamme kehoamme ja hankkiudumme eroon kaloreista juoksemalla, hyppimällä, polkemalla ja kävelemällä. Liikunnalla on myöskin eräs toinen suuri hyöty ajatellen mielen ja kehon yhteyttä. Sillä on tekemistä kommunikaation kanssa. Kysy joltakulta, joka kuntoilee paljon mutta on tällä hetkellä loukkaantunut eikä voi kuntoilla hetkeen, mitä hän kaipaa eniten. Mitä todennäköisimmin hän vastaa sanomalla, että kommunikaatiota oman kehonsa kanssa.

Jos hän on viettänyt viikon tai kauemmin urheilematta, hänestä todennäköisesti tuntuu ettei hänen kehonsa puhu hänelle enää. Tai sitten se puhuu hänelle vain kivun kielellä. Heidän keholtaan saama tieto on laskenut huomattavasti laadussa. Eli se mitä me kehitämme kuntoillesamme, on kommunikaatio kehomme kanssa. Siihen ei vaadita mitään kivuliasta, että voimme oivaltaa meillä olevan enemmän tai vähemmän energiaa. Ei ole myöskään helppoa selittää tätä ihmisille, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa vuosiin. He eivät muista millaista oli kommunikoida oman kehon kanssa, joten he eivät kaipaa sitä.

Mutta tämän kommunikaation vahvistaminen on vaivan arvoista…

Kuntoilu kehittää sosiaalista elämäämme ja antaa meille aikaa olla itsemme kanssa

Eräs toinen kuntoilun psyykkisistä hyödyistä on se, että se pitää yllä sosiaalista kanssakäymistä. Oli kyseessä sitten yksin kuntoilu tai joukkueurheilu, on aina helppo löytää muita ihmisiä jotka tekevät samoja asioita. Ihmisiä, jotka ovat lihaa ja verta, eikä vain ruutujen takana olevia ihmisiä. Ihmisiä, jotka voivat motivoida meitä urheilussa tai muissa elämäntavoitteissa. Ihmisiä, jotka varmasti laajentavat sosiaalista verkostoasi.

Samalla kuntoilu tarkoittaa, että annamme aikaa itsellemme. Se on aikaa pohtia huoliamme, tai sitten vain välttää niitä. Kun harrastamme liikuntaa, emme ajattele sitä kuinka emme kerkiä johonkin ajoissa, kuinka ruoka palaa pohjaan tai kuinka saatamme vahingossa satuttaa jotakuta toista tai itse vahingoittaa omakuvaamme. Kuntoileminen on kuin vapautta sekä itsemme kohtaamista.

Liikunnan harrastaminen mitä todennäköisimmin ei anna meille mitään henkistä epämukavuutta. Kun kuntoilemme, tunnemme yhteyden sen välillä keitä me olemme (tai haluamme olla) ja mitä teemme. Tässä ei ole mitään uhkaavaa, vain haasteita. Korin tekemisen tai nopeammin juoksemisen haaste. Asiat muuttuvat yksinkertaisemmiksi, ja mielemme kiittää meitä tästä vapaudesta.

nainen joogaa rannalla

Liikunta, kuri, usko ja tunteet

Yksi epäsuora liikunnan harrastamisen hyöty on järjestys ja kurinalaisuus. Säännöllinen liikunnan harrastaminen antaa meille tunteen johdonmukaisuudesta, ja tämä saa olomme tuntumaan hyvältä. Se on kuin sanoisimme itsellemme, ”hei odota, minä itse asiassa voin saavuttaa tämän itselleni asettaman tavoitteen.” Tämän kaltaiset viestit vahvistavat itsetuntoamme ja myöskin auttavat meitä tavoitteiden saavuttamisessa.

Voimme nähdä tämän niissä ihmisissä jotka ovat antaneet periksi. Voimme kuulla tämän heidän sanoistaan. He eivät tee suunnitelmia, sillä he eivät usko täyttävänsä niitä. He päätyvät elämään eräänlaisessa anarkiassa, joka on täynnä negatiivista puhetta itsestä. Tämä johtuu siitä, että heidän päätöksensä ovat satunnaisia ja heidän rakentamansa tasapaino on heikko. Tällaisissa tapauksissa ei ole montaakaan yhtä hyvää aktiviteettia itseluottamuksen saavuttamiseksi kuin liikunnan harrastaminen.

Kuinka monta hyötyä liikunnan harrastamisella on? No, me emme ole aivan valmiita vielä. Ja nyt kerromme kaikkein tärkeimmän hyödyn: emotionaalinen säätely. Liikunta tarjoaa meille positiivisen tavan kuluttaa ylimääräisen energiamme loppuun. Tätä tapahtuu siksi, että nautimme päivän aikana enemmän kaloreita kuin mitä kulutamme. Joten jos kehomme ei tarvitse niin paljon aktiviteettia, meillä on enemmän tilaa työskennellä tunteidemme parissa.

Liikunnan harrastaminen laskee sykettä ja jännitystä. Tämä antaa paljon laajemman tilan toimia, älykkäästi, ja antaen huonon mielialan hälventyä ilman, että sen energia saisi meidät tekemään jotain peruuttamatonta. Ja myöskin mitä lapsiin tulee, liikunnan harrastaminen kehittää heidän itsehillintäänsä, ja kun liikunta on mukautettu heidän aikatauluunsa hyvin, se auttaa säätelemään heidän untaan.

Saivatko kaikki nämä argumentit sinua antamaan liikunnalle mahdollisuuden?