Kuinka eheytyä sydänsurusta

Hänen sieluunsa sattuu. Sattuu syvältä. Vaikka hän on tuntenut monia ihmisiä rakkauden taistelukentällä, hän ei ole koskaan kokenut vastaavaa eikä ehkä enää koskaan tule kokemaankaan.

Nyt hän on mennyt. Mies sanoo löytäneensä uuden rakkauden, joka on kääntänyt hänen elämänsä ylösalaisin. Hän tuntee ainoastaan ystävyyttä eksäänsä, aivan kuin sisaruksena, mutta siinä kaikki. Mies yrittää selittää tilannetta sillä aikaa, kun nainen tuntee kuolevansa hiljalleen sisältä. Mistä oikein on kyse? No sydänsurusta tietenkin!

Nainen kysyy itseltään uudelleen ja uudelleen milloin kipu oikein lakkaa. Hän itkee joka yö hiljaa itsekseen, kun kukaan ei ole katsomassa. Päivisin hän yrittää hukuttaa itsensä tuhansiin asioihin ja huijata itseään. Yön saapuessa nainen kuitenkin tuntee itsensä yksinäiseksi ja tyhjäksi. Ja hän soittaa tuota surullista laulua, joka tuntuu olevan kuin kirjoitettu hänelle.

“Ensimmäinen suudelma ei ole vaikein. Vaikein on viimeinen…”

-Paul Géraldy-

Ole kärsivällinen, sydänsurusta eheytyy kyllä

Ja kuten tuo ihana laulu toteaa, haluamme unohtaa hänet, mutta emme vain tiedä miten. Ei ole lainkaan yksinkertaista saada muistoja katoamaan, etenkin kun kyse on syvistä tunteista.

Riippumatta siitä, kuinka kovin yritämme ujuttautua uusiin rakkauksiin, hukuttautua tuhansiin asioihin päiviemme aikana, pysyä erossa tietyistä paikoista, joissa tapasimme viettää yhdessä aikaa ja joissa nostalgia saa kyyneleet silmiimme… Unohtaminen on monimutkainen tehtävä, kun rakkaus on jo kerran tunkeutunut sinuun syvälle.

Kun yö saapuu ja olemme yksin itsemme kanssa, kun työpäivä on päättynyt, päivittäiset askareet suoritettu, rakkauden tunne tulee takaisin ja se jos mikä on intensiivistä.

“Rauhassa ei ole rakkautta. Rakkauteen liittyy aina tuska, ekstaasit, voimakkaat ilot ja syvä suru.” 

-Paulo Coelho-

Mutta sydänsuru, aivan kuten rakkauskin, on kokemus jonka me kaikki käymme läpi jossakin vaiheessa elämäämme. Tämän tulisi tehdä meidät onnellisiksi, olemmehan tarpeeksi onnekkaita tunteaksemme rakkautta, kokeaksemme sen ja oppiaksemme mitä se todella on.

Joten vaikka se sattuukin, sydänsurulla on myös positiivinen puolensa. Se on intensiivisen, kauniin ja arvokkaan asian tuotos, joka kerran oli osa elämäämme. Ja se jos mikä on jotakin, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois.

Kuinka me toivumme sydänsurusta?

• Puhu sydänsurustasi ja ympäröi itsesi rakastamillasi ihmisillä. Ihmiset, jotka rakastavat meitä ja jotka ovat puolellamme vaikeina aikana, voivat auttaa meitä pääsemään yli surustamme puhumalla kanssamme. Nauramalla ja auttamalla meitä laittamaan asiat uuteen perspektiiviin. Älä lukitse itseäsi omiin ajatuksiisi.
• Pidä mielessä, että yhdessä viettämänne aika oli täynnä onnea. Elämä on korvaamatonta ja meidän tulee tottua siihen, että “Kaikki menee ja kaikki pysyy, mutta velvollisuutemme on mennä.”
• Nauti sinkkuudestasi. Yhteiskunta yrittää työntää päähämme ajatusta, että onni löytyy ainoastaan toisen vierellä, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Tärkeintä on olla itse onnellinen. Ja sinä voit olla onnellinen yksiksesi, tai sitten toisen seurassa… etsi oma onnesi.
• Ota aikasi. Itke, huuda… mutta mene sitten eteenpäin. Sinä olet kokonainen itsesi kanssa. Lakkaa etsimästä “parempaa puoliskoasi.” Sinä et tarvitse ketään muuta.
• Älä vietä aikaa tuon ihmisen kanssa. Haavojesi tulee parantua. Ei ole hyväksi viettää aikaa ihmisen kanssa, joka herättää sinussa nuo tunteet. Pidä hauskaa, tapaa uusia ihmisiä, flirttaile heidän kanssaan… “Meressä on muitakin kaloja.”
• Älä suunnittele kostoa. Mitä varten tuo ruma ja harmaa tunne oikeastaan edes on? Sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin itsesi satuttaminen. Vaikka asiat olivat ehkä huonosti suhteesi lopussa, anna anteeksi ja päästä irti ilman, että ajattelet kostoa sekuntiakaan.

Tunnista rakkaus ja sydänsuru osana elämää, sillä elämä on myös huonoja hetkiä. Ei väliä kuinka harmaalta taivas näyttää nyt, aurinko tulee taatusti paistamaan vielä. Opi ihmissuhteistasi ja jatka kasvuasi.