Unohtaminen on sydämelle vaikeaa

Unohtaminen on sydämelle vaikeaa

Viimeisin päivitys: 02 joulukuu, 2016

 

Jos asetat sydämen ja järjen vaa’alle, tulee tästä aina seuraamaan epätasapaino. Ajan kulumisesta huolimatta tulee aina olemaan joitakin ihmisiä, jotka ovat tehneet sydämeemme reiän. Reiän, joka saa sydämen lyömään raskaammin, yksinkertaisella näkemyksellä menneestä, meidän korvaamme kuiskatun sanan muistolla.

Sinun mielesi haluaa sinun olevan järkevä. Se tulee haluamaan sinun unohtavan kyseisen ihmisen, joka satutti sinua ja lähti. Mutta sinun sydämesi ei unohda. Se jatkaa sinun muistuttamistasi, joka kerta kun se pumppaa verta sinun kehoosi, siitä miten tuo ihminen sai sinut tuntemaan, siitä millainen maailma oli tuolla hetkellä.

Kun me käymme läpi romanttisen suhteen hajoamisen, kertoo todellisuus meille, että tuo ihminen ei enää rakasta meitä. Hän ei enää etsi minua, soita minulle tai suutele minua. Mutta sydän ikuisessa taistelussaan toivottomana romantikkona muistuttaa meitä siitä päivästä, jolloin me suutelimme ensimmäisen kerran tai kun me rakastelimme pimeyden turvaamina. Tämä taistelu todellisuuden ja omien muistojemme välillä on juuri se, mikä estää meitä unohtamasta.