Koukussa tv-sarjoihin: uusi (ja tuottoisa) elämäntapa

Tv-sarjojen katselu on meille tänä päivänä kaikkea muutakin kuin pelkkää viihdettä ja nautintoa. Juuri nyt tv-sarjojen katsomisesta on tullut melkein elämäntapa, jolle omistamme päivästämme yhä enemmän tunteja. Myös suuret teollisuudenalat tietävät tämän, ja ovat hiljalleen hiomassa tekniikoitaan luodakseen meistä todellisia addikteja, jotka ovat koukussa tv-sarjoihin.
Koukussa tv-sarjoihin: uusi (ja tuottoisa) elämäntapa

Viimeisin päivitys: 18 kesäkuu, 2021

Laitamme seuraamamme sarjan jakson pyörimään rentoutuaksemme ja nukahtaaksemme, kunnes yllättäen huomaamme, että aika on kuin karannut käsistä ja on jo varhainen aamu; ja kas kummaa, olemme ahmineen kerralla lähes koko tuotantokauden. Kenelle näin ei olisi käynyt? Myös suuret teollisuudenalat tietävät tämän ja näkevät tämän uudenlaisen riippuvuuden kuin kultasuonena, jossa suoratoistopalveluihin keskittyvä bisnes on viimeisten vuosien aikana leiponut taululle miljoonien eurojen arvoisia lukemia.

Totuus on, että tämän markkinan suuret johtajat, kuten Netflix, HBO, Amazon ja Disney, ovat kerryttäneet yhä enemmän tilaajien määrää jo pitkän aikaa. Tämäntyyppisten audiovisuaalisten tuotteiden kulutuksesta on tullut jo jonkin aikaa sitten osa elämäntapaamme ja tunkenut juurensa niin syvälle siihen, että se jää meiltä täysin huomaamatta.

Ne ovat päivittäisiä keskustelunaiheitamme. Niillä on oma vaikutuksensa sosiaalisessa mediassa. Ne ovat tapa, jolla ymmärrämme osan vapaa-ajastamme. Sarjat ovat sitä toimintaa, jota teemme yhdessä kumppanimme, perheemme ja ystäviemme kanssa kuin myös yksin.

Tämän ilmiön vaikutus meihin psykologisella tasolla on myös yhtä mielenkiintoinen. Sukelletaanpa aiheeseen tarkemmin.

“Vihaan televisiota samalla tavalla kuin vihaan pähkinöitä. Mutta en voi lakata syömästä pähkinöitä.”

-Orson Wells-

Muutama kuukausi sitten puolet maailmasta oli jäänyt koukkuun Netflixin huippusuosittuun Musta kuningatar -minisarjaan

Miksi olemme koukussa tv-sarjoihin?

Muutama kuukausi sitten puolet maailmasta oli jäänyt koukkuun Netflixin tuottamaan huippusuosittuun Musta kuningatar -minisarjaan. Ilmiöstä tuli niin suuri, että kiinnostus oppia pelaamaan shakkia nousi räjähdysmäisesti, jopa siihen pisteeseen saakka, että tämä peli myytiin loppuun useissa eri liikkeissä ympäri maailmaa. Toinen yksi halutuimmista tuotteista on epäilemättä ollut The Mandalorian -sarjan seurauksena tunnetuksi noussut Baby Yoda.

Juuri tällä hetkellä elämme myös toisen suoratoistopalveluiden levittämän huippusuositun sarjan jälkeen jättämää huumaa; Bridgerton. Kuten voimme tästä jo nähdä, palveluita päivitetään aina muutaman vuoden välein uusilla tarinoilla, uusilla juonilla, uusilla hahmoilla ja uusilla fandom-ryhmillä.

Kaikkien näiden audiovisuaalisten luomusten ylittäminen muodostaa liiketoimintamallin, joka ei ole täällä vain jäädäkseen. Sen kukinta on vasta alkanut. Siihen liittyy kuitenkin myös monia seurauksia. Katsotaanpa niitä alta tarkemmin.

Tapamme kuluttaa viihdettä on muuttunut

Disney lupasi vuonna 2019, että vuoteen 2024 mennessä sillä olisi 60–90 miljoonaa tilaajaa. Tilastot osoittavat, että se voisi mahdollisesti onnistua siinä. The Mandalorianin kaltaisissa tuotannoissa ja erityisesti animaatioelokuva Soulin ansiosta olemme löytäneet jotain lähes ilmeistä. Meidän ei tarvitse lähteä enää elokuviin viihtymään, sillä nyt voimme nauttia samasta viihteestä kotisohvillamme.

Esimerkiksi Netflix on saavuttanut sarjojensa ansiosta yli 40 Golden Globe -ehdokkuutta ja voittanut jopa Oscar-palkinnon tuotannostaan. Teollisuudenalat tietävät, että kaikki mitä tarvitsemme hauskanpitoon, löytyy tuolta pieneltä näytöltä, olipa kyse televisiosta, tietokoneesta, tabletista tai matkapuhelimesta, yksin tai seurassa. Elokuvateatterit ovat jääneet toiseksi.

Koukussa tv-sarjoihin ja niin kutsuttu binge-watching

Maratonkatselu tai binge-watching eli tv-sarjojen ahmiminen on yhä vakiintuneempi käytäntö väestön keskuudessa. On jo varsin yleistä, että ahmimme kokonaisen tuotantokauden kerralla, omistamme koko viikonlopun sarjan katseluun (tai uudelleen katseluun) tai tuhlaamme tunteja arvokkaasta yöunesta, koska emme yksinkertaisesti pysty lopettamaan kyseisen tv-sarjan katsomista.

Luxemburgin yliopiston vuonna 2017 teettämän tutkimuksen kaltaiset tulokset varoittivat meitä jo nyt siitä, että edessämme voi olla uudenlainen riippuvuus. Lisäksi, vaikka joskus emme aina puhuisikaan riippuvuutta aiheuttavasta häiriöstä sinänsä, meillä on käsissämme tapa, jolle omistamme suuren osan ajastamme useista eri syistä johtuen:

  • Tv-sarjojen katselu on mekanismi jokapäiväisen stressin ja ahdistuksen lievittämiseksi.
  • Jäämme koukkuun johonkin tiettyyn sarjaan, koska samaistumme usein emotionaalisesti hahmoihin ja heidän tarinoihinsa.
  • Se, että jäämme koukkuun johonkin tv-sarjaan, johtuu pääasiassa aivojen dopamiinin tuotannosta. Kun aivomme tulkitsevat jonkun toiminnan tyydyttäväksi, meidän on toistettava sitä yhä voimakkaammin kokeaksemme samanarvoista tyydytyksen tasoa kuin ensimmäisillä kerroilla.
  • Emme voi myöskään sivuuttaa ilmiötä, jossa muut “tartuttavat” meihin halun katsoa jotakin tiettyä tv-sarjaa. Usein päädymmekin katsomaan sarjaa joko siksi että sitä on suositeltu meille, tai siksi että kaikki puhuvat siitä.
Monet ovat koukussa tv-sarjoihin.

Suoratoistopalveluiden välinen kilpailu ja kuluttajiin kohdistunut paine

Audiovisuaaliseen viihteeseen erikoistuneet suoratoistopalveluiden markkinat taistelevat tällä hetkellä toisiaan vastaan todellisessa titaanien taistossa. Kaikkien tavoitteena on saada tilaajia ja parantaa asemaansa markkinoiden absoluuttisena johtajana. Tämä itsessään luo ongelman kuluttajille, sillä näiden nimikkeiden ja tuotantojen taistelun keskellä meidän on pakko valita, mikä suoratoistopalvelu (tai palvelut) vastaavat parhaiten budjettinsa perusteella.

Jokainen, joka maksaa kaikkien tällä hetkellä markkinoilla toimivien suoratoistopalveluiden tilauksesta, pulittaa tästä viihteestä varsin huomattavan summan. Esimerkiksi pelkästään Yhdysvalloista löytyy tälläkin hetkellä jo 300 eri suoratoistopalvelua. Ja näyttää pelkästään siltä, että tulevina kuukausina ja vuosina suoratoistopalveluiden lukumäärä tulee vain jatkamaan kasvuaan.

Oli miten oli, yksi asia on itsestään selvä. Jos muutama vuosikymmen sitten radio oli se päivittäinen kumppani useimmissa kodeissa, myöhemmin ja noin 50-luvulta eteenpäin, televisiosta kasvoi kodin viihteen todellinen päähenkilö. Uuden vuosituhannen saapuessa internet, älytelevisiot ja laitteet, kuten tietokoneet, tabletit ja matkapuhelimet, ovat muuttuneet päivittäistä elämäämme täydellisesti.

On selvää, että se, että olemme koukussa tv-sarjoihin, reagoi juuri nyt selkeään pakomekanismiin. Haemme näiden tv-sarjojen kautta emotionaalista tyydytystä keinona päästä edes hetkeksi pois esimerkiksi nykyisen pandemian kaltaisesta monimutkaisesta kontekstista. Nyt kuitenkin yksi asia, mikä meidän kaikkien tulisi ehdottomasti ymmärtää, on se, että nämä suoratoistopalvelut ovat yksi vapaa-ajan muoto, eivät elämäntapa.

Meidän ei siis tulisi tuhlata päiviämme kuluttamalla tarinoita, jotka eivät ole omiamme, vaan kaiken tämän sijaan pyrkiä luomaan uusia tarinoita, joissa me itse toimimme päähenkilöinä.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Tik Tok: vaikutusvaltaisimman sosiaalisen median psykologiset vaikutukset
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Tik Tok: vaikutusvaltaisimman sosiaalisen median psykologiset vaikutukset

Tik Tok -videoista on tullut monelle nuorelle korvaamattomia. Mutta milaisia psykologisia vaikutuksia tällä modernilla viihteellä voi olla?



  • Flayelle, M., Maurage, P., & Billieux, J. (2017). Toward a qualitative understanding of binge-watching behaviors: A focus group approach. Journal of behavioral addictions6(4), 457–471. https://doi.org/10.1556/2006.6.2017.060