Kotiäitinä olemisen stressi
Voisimme kirjoittaa satoja sivuja vain stressin käsittelemisestä. Rajataan aihetta kuitenkin jonkin verran, ja puhutaan tänään kotiäidin tuntemasta stressistä ja paineesta.
Monet ihmiset kuvittelevat, että kotiäitinä olemiseen ei sisälly paineita, sillä silloinhan nainen on “muka töissä” kotona. Tämä ei ole kuitenkaan asian laita, sillä näillä ihmisillä on paljon tehtävää ja vastuuta.
Jos ajattelemme intensiivisen työn, korkean vastuun ja vapaa-ajan puutteen aiheuttamaa stressiä, niin siinä tapauksessa kotiäitinä oleminen on todellakin stressaava ammatti. Tämä tarkoittaa sitä, että kotiäiti saattaa olla altistunut todella monelle stressaavalle tekijälle.
Kotiäiti: supernainen yliluonnollisilla voimilla
Kotiäidin ensisijainen työ on pitää huolta perheestään ja kodistaan. Hänen velvollisuutensa tuovat mukanaan fyysistä ja psyykkistä stressiä.
Fyysinen stressi ei välttämättä ole niin intensiivistä. Mutta se saattaa kuitenkin olla jatkuvaa, ja kotiäidillä on vain muutamia taukoja (jos yhtään), mikä saattaa johtaa nopeampaan heikentymiseen. Kotiäidit joutuvat ponnistelemaan fyysisesti läpi päivän. Heillä ei ole aikatauluja. Heidän on oltava aktiivisia koko päivän täyttääkseen perheensä tarpeet, aina heräämisestä siihen asti kun he menevät nukkumaan. Muista riippuvaisesta perheenjäsenestä huolen pitäminen on äidin vastuuta.
Samaan aikaan kotiäidin on ylläpidettävä kotinsa järjestystä ja siisteyttä. Tämä aktiviteetti ei lopu koskaan, sillä tämä on tehtävä päivittäin. Pahempaa on se, kun he tuntevat olevansa hyödyttömiä johtuen työn rutiininomaisesta luonteesta. Asioiden järjestäminen, ja niiden uudelleen järjestäminen heti seuraavana päivänä, ja niin edelleen.
Kotiäidin on jatkuvasti ponnisteltava fyysisesti
Kotiäidin fyysiset ponnistukset ovat enemmän rutiininomaisia kuin intensiivisiä. Mutta jotkut ihmiset olettavat (ja hyvästä syystä), että heidän on myös ponnisteltava fyysisesti. Heidän on siirrettävä huonekaluja, kannettava painavia säkkejä, pideltävä lasta sylissä…
Saattaa pitää paikkansa, että kotiäiti voi joskus pitää taukoa. Hän voi nukkua öisin. Mutta voiko hän oikeasti pitää taukoa, tai vain nukkua? Kotiäidin on oltava valmiustilassa päivin öin mistä tahansa odottamattomasta syystä, etenkin jos hänellä on pieni lapsi joka itkee öisin, vaatii eri asioita, tai on sairas.
Kaikki tämä fyysinen ponnistelu johtaa väsymykseen. Tämä väsymys johtaa lihasten väsymykseen ja uupumukseen. Kotiäitinä olemisen stressi muodostuu näistä tekijöistä.
Kotiäitinä olemisen stressi näkyy henkisessä aktiivisuudessa
Ihmiset ajattelevat, ettei kotiäidin aktiviteetteihin kuulu henkistä ponnistelua. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Hänen on valmistettava ruoka, laskettava menot, autettava lastensa ongelmien ratkaisemisessa ja pohtimisessa, jne. Kotiäidin on kohdattava monia erilaisia haasteita.
Monet eri ammatit, kuten insinöörin ammatti, lakimiehen, projektipäällikön tai lentoliikenteen valvojan ammatti sisältävät henkistä uupumusta. Mutta jos kaivaudumme asiassa syvemmälle, nämä ammatit eivät eroa kotiäidin ammatista. Kaikkien työnkuvaan kuuluvat sellaiset tehtävät kuten suunnitteleminen, resurssien hallinta ja kommunikatiivinen älykkyys.
Lisäksi henkiset ponnistelut saattavat johtaa henkiseen väsymykseen. Tämä heikentää keskittymiskykyä, mikä vaikuttaa emotionaalisiin kykyihin. Siksi henkisiin ponnisteluihin altistuminen voi lisätä kotiäidin stressiä.
Kotiäidillä on myös hänen oma elämänsä
Kotiäiti on ennen kaikkea henkilö. Hänellä on hänen omat konfliktinsa, tunteensa ja psykologiset monimutkaisuutensa. Mitä tapahtuisi, jos hän kärsisi muunlaisesta stressistä, sen lisäksi että jo kotiäitinä oleminen saa aikaan stressiä?
Nykyään on yleistä, että monet kotiäidit tekevät töitä myös kodin ulkopuolella. Puhumme nyt ihmisistä, joilla on kaksi täysipäiväistä työtä. Monet heistä eivät saa paljoa tai lainkaan apua. Tämän huonoin puoli on siinä, että useimmat näistä naisista ovat vieläpä väärinymmärrettyjä.
Useimmat naiset eivät koskaan saa ansaitsemaansa tunnustusta tekemästään kovasta työstä. Tämä merkityksettömänä oleminen toimii usein stressin katalysaattorina, saaden aikaan yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteen kotiäidin oman kodin sisällä.
Toim. huom. Artikkelissa puhumme yksinomaan kotiäideistä, emmekä ole maininneet koti-isiä. Isienkin jääminen kotiin lasten kanssa alkaa olemaan yhä yleisempää, etenkin meillä Pohjoimaissa, ja he kärsivät samoista ongelmista kuin kotiäidit, emmekä halua vähätellä asiaa. Naiset ovat kuitenkin aina olleet ja tulevat aina olemaan (varmuudella ainakin joissakin osissa maailmaa) se osapuoli jolle tämä työ automaattisesti lankeaa, ja näin ollen se osapuoli joka ei saa työstään tunnustusta.