Koronaviruksen neurologiset vaikutukset: viimeisimmät löydökset

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

SARS-CoV-2 on haastava biologinen arvoitus, jota tutkijoiden on ratkottava vähän kerrallaan. Tämä virus herättääkin edelleen enemmän kysymyksiä kuin se antaa vastauksia. Päivä kerrallaan ymmärrämme siitä kuitenkin hieman enemmän, joko tutkimalla sitä mikroskoopin alla tai analysoimalla sen aikaansaamia oireita. Viimeisimmät löydökset paljastavat, että koronaviruksella voi olla myös neurologisia vaikutuksia. Mitkä sitten ovat nuo koronaviruksen neurologiset vaikutukset? Jatka lukemista!

Muutama kuukausi sitten Pekingin Tsinghua-yliopistosta todettiin, että elimistön solut sekoittavat viruksen RNA:n omaan geneettiseen materiaaliinsa, mikä saa elimistön itse tuottamaan virusproteiineja. Kaikki tietävät jo koronaviruksen vaikutuksesta hengityselimistöön, mikä on yhteistä myös MERS- ja SARS-viruksille.

Tämänhetkisen pandemian laukaisseella viruksella on kuitenkin suurempi infektiokuorma; itse asiassa sen virusvaikutus on jopa 1 000 kertaa isompi kuin aiemmin mainituilla viruksilla. Asiantuntijat ovat todenneet, että koko viruskuorma sijaitsee kurkussa ensimmäisten päivien ajan, mikä edistää taudin leviämistä. Noin seitsemännen tai kahdeksannen päivän kohdalla keuhkoilla alkaa olla vaikeuksia.

Muutama viikko sitten tiedeyhteisö paljasti kuitenkin uuden vaikutuksen, joka saattaisi selittää syyn näihin hengitysongelmiin: koronavirus saattaa piillä keskushermostossamme.

Koronaviruksen neurologiset vaikutukset

Me kaikki olemme jo kuulleet, että koronavirus voi saada maku- ja hajuaistin katoamaan. Tätä vaikutusta on kuvaillut esimerkiksi tohtori Claire Hopkins Lontoon King’s College -yliopistosta.

Tämä tila ei johdu hengityselimistöstä, vaan pikemminkin keskushermostosta. Lisäksi monet lääkärit havaitsevat sairastuneilla potilailla päivittäin lukuisia neurologisia oireita.

Joissakin tapauksissa lääkärit ovat havainneet jopa aivovaurioita. Erässä tutkimuksessa, jota johtivat tohtorit Yan-Chao Li, Wan-Zhu Bai ja Tsutomu Hashikawa Pekingin yliopistosta, potilaiden tietokonetomografiakuvat osoittavat sen, että koronavirus voi toden totta aiheuttaa myös neurologisia vaikutuksia.

36,4 %:lla potilaista on neurologisia oireita

Sienan yliopistossa Italiassa lääkärit ovat tutkineet tätä jo viikkoja. Antonio Federico selittää, että 36,4 %:lla potilaista ilmenee neurologisia muutoksia. Italian Neurologinen yhdistys yrittääkin nyt analysoida tarkemmin näitä kliinisiä todellisuuksia.

Heille on selvinnyt, että koronaviruksen keskushermostoon liittyvät oireet ovat:

• Hypogeusia (makuaistin heikentyminen)
• Hyposmia (hajuaistin heikentyminen)
• Neuralgia (pää-, niska- ja kasvokipu)
• Migreenit
• Sekavuus
• Voimakkaat lihaskivut
• Huimaus, pahoinvointi ja oksentelu

Lääkärit ovat myös kuvailleet joitakin erityistapauksia, joissa potilaat ovat kärsineet enkefalopatioista. Tällaisen tapauksen ovat esitelleet esimerkiksi lääkärit Gassan Shajin ja Daniel Noujam. Lisäksi on toinen, 58-vuotiaan potilaan tapaus, jolle kehittyi harvinainen neurologinen sairaus, joka muutti hänen psyykkistä tilaansa.

Yhden tapauksen kuvaili lääkäri Asia Filatov Charles E. Schmidtin lääketieteellisestä korkeakoulusta, Floridasta, maaliskuun 21. päivänä 2020. Tässä tapauksessa COVID-19-potilaalle kehittyi toinen enkefalopatia.

Koronaviruksen neurologiset vaikutukset saattaisivat olla syy hengityselimistön ongelmiin

Siinä missä MERS ja SARS vaikuttivat selkeästi suoraan hengityselimistöön, tutkijat ovat tehneet hieman toisenlaisia löydöksiä tällä hetkellä vaikuttavasta koronaviruksesta.

Tässä tapauksessa keskushermosto saattaisi välittää akuutteja hengitysongelmia. Tämän ovat todenneet esimerkiksi tohtorit Yan-Chao Li, Wan-Zhu Bai ja Tsutomu Hashikawa.

Asiantuntijoiden mukaan toimintamekanismi olisi seuraava:

• SARS-CoV-2 infektoi ne aivorungon keskukset, jotka kontrolloivat hengitystä. Lisäksi on havaittu, että tämä aivojen alue näyttää olevan kaikissa tapauksissa hyvin infektoitunut.
• Virus vaikuttaa myös aivojen kardiorespiratorisiin neuroneihin niin paljon, että se häiritsee spontaania hengitystä.

Koronaviruksen toimintamekanismin ymmärtäminen on meille etu

Tiedämme jo, että koronavirus voi aiheuttaa neurologisia vaikutuksia. Tiedämme, että akuutti keuhkokuume on koitunut joidenkin potilaiden kohtaloksi. Tiedämme nyt sen alkuperän, toimintamekanismin ja vaikutukset. Kaikki tämä tieto on meille hyvin hyödyllistä.

Tämän näkymättömän vihollisen toimintatapojen tunteminen on meille etu. On totta, että meiltä edelleen puuttuu tarpeelliset työkalut viruskuorman vähentämiseksi elimistöstä. Mutta sitä mukaa, kun tutkijat ratkovat sen geneettisen koodin arvoituksia, me tulemme kyllä vielä kehittämään tehokkaita tapoja taistella sitä vastaan.

Kaikki mitä me voimme nyt tehdä on jatkaa karanteeneja madaltaaksemme tartuntakäyrää, toivoen, että tutkijat onnistuvat löytämään parannuskeinon nopeasti.