Voivatko virukset kontrolloida käytöstämme?

22 toukokuu, 2020
Kysymys saattaa tuntua tieteisfiktiolta, mutta se ei ole sitä. Virukset voivat muuttaa käytöstämme helpottaakseen viruspartikkelien leviämistä, jotta ne saavuttaisivat enemmän isäntiä. Tämän ne tekevät useilla eri tavoilla.

Voivatko virukset kontrolloida käytöstämme? Et ehkä itse ole pohtinut tätä kysymystä koskaan, mutta monet ihmiset ovat. On totta, että tämä kysymys tuntuu kuin olevan otettu jostain tieteis- tai kauhuromaanista. Mutta tiede, joka on tottunut kysymään paljon monimutkaisempia kysymyksiä, on löytänyt tähänkin vastauksen: virukset voivat todella muuttaa käytöstämme.

Ne eivät tee sitä tietenkään suoraan. Virukset eivät kaappaa mieltämme tai tee päätöksiä puolestamme. Ne tekevät sen paljon äänettömämmin ja ovelammin. Jos nämä mikroskooppisen pienet, tartuttavat partikkelit nimittäin jotain haluavat, se on selviytyä, monistua ja olla osa monimutkaisempia ekosysteemejä.

Yksi keino saavuttaa tämä elintärkeä päämäärä on muuttamalla isäntäeliön käytöstä viruspartikkelien levittämiseksi. Monet influenssan, ripulin tai ihan vain perusflunssan aikana kokemistamme oireista on tarkoitettu välitettäväksi muihin, terveisiin yksilöihin infektion leviämiseksi.

Esimerkiksi aivastus on enemmän kuin vain pelkkä luontainen mekanismi tunkeutujien poistamiseksi elimistöstä. Se on myös tapa, jolla virukset itse asiassa “hyppäävät” yhdestä organismista toiseen. Ja se toimii niille, kuten me kaikki hyvin tiedämme. Tähän aiheeseen liittyy kuitenkin vieläkin kiehtovampia (ja mieltä kalvavia) seikkoja.

Flunssan oireet levittävät virusta

Voivatko virukset kontrolloida käytöstämme?

Sana “virus” pelottaa jo itsessään, ja vielä enemmän nyt koronaviruksen aikoina. Kuten usein kuulee sanottavan, pahimmat vihollisemme ovat juuri ne joita emme voi nähdä, ne jotka näkyvät vain mikroskoopissa ja joilla on voima heikentää terveyttämme.

Mutta millaisia nämä eliöt todella ovat? Todellisuudessa ne eivät ole mitään muuta kuin pieniä paketteja geneettistä tietoa, joita ympäröi silmiinpistävä proteiinikapseli.

Niiden ainoa tarkoitus on päästä toisen organismin soluihin selviytyäkseen ja lisääntyäkseen. Ne eivät tartu ainoastaan ihmisiin, vaan valloittavat myös eläinorganismeja, kasveja, sieniä ja jopa bakteereja.

Kysyttäessä kuinka virukset kontrolloivat käytöstämme, niistä on ensin on ymmärrettävä se, että ne ovat älykkäämpiä kuin uskomme.

Niillä ei luonnollisestikaan ole aivoja, mutta virologit kuvailevat niitä tavallisesti hyvin älykkäiksi olennoiksi. Ne osaavat tunkeutua soluun, ottaa sen valtaansa ja muuttaa sen niin, että se alkaa monistaa viruspartikkeleita. Lisäksi, kuten jo yllä mainitsimme, ne muuttavat myös isännän käytöstä. Katsotaan seuraavaksi, kuinka.

Tiede on tutkinut, voivatko virukset kontrolloida käytöstämme

Taudin oireet: kuinka virukset leviävät

Vastataksemme kysymykseen, kuinka virukset kontrolloivat käytöstämme, viittaamme tutkimukseen, joka julkaistiin PLOS Pathogens -tiedelehdessä ja jota johtivat Claudia Hagbon ja Maria Istrate Linköpingin yliopistosta, Ruotsista.

Tässä tutkimuksessa he yrittivät kaivautua syvemmälle sellaisen tartuntataudin syövereihin, joka vuosittain vie 600 000 lapsen hengen. Tämä on hyvin suuri lukema, ja siihen on syypäänä rotavirus.

Selkeimmät oireet rotaviruksen aiheuttamassa taudissa ovat aina oksentelu ja ripuli. Aiemmin uskottiin, että oksentelu oli itse elimistön puolustusmekanismi sairautta vastaan. Oksentelun ajateltiin olevan seurausta siitä aivojen ja vatsan välisestä yhteydestä, jolla elimistö saa poistettua vaarallisen partikkelin, pilaantuneen ruoan tai muun myrkyllisen aineen.

Tässä tapauksessa serotoniini oli se aine joka aktivoi hermoston niin, että aivot saivat aikaan tämän käytöksen voidakseen poistaa haitalliset partikkelit elimistöstä.

Tämä ruotsalainen tutkimusryhmä havaitsi kuitenkin seuraavaa. Rotavirus kontrolloi oksentelun ja ripuloimisen mekanismeja ja sillä on tämän tekemiseksi tietty päämäärä: viruspartikkelien levittäminen ja muiden ihmisten infektoiminen.

Virukset ovat älykkäitä mikro-organismeja

Behavioraalinen virologia

Voivatko virukset kontrolloida käytöstämme? Vastaus tähän on, kuten voimme nähdä, kyllä. Ne todella tekevät niin, ja niiden strategiana on tehdä oireistamme omia tartuntamekanismejaan infektoidakseen muita ihmisiä, jopa muita isäntiä. Yrittäessään selviytyä ja monistua ne ottavat hallintaansa toiminnot kuten aivastelun, oksentelun ja ripuloinnin.

Behavioraalinen virologia on mennyt vielä pidemmälle. Muun muassa Tukholman Karoliinisen instituutin tutkimuksessa on paljastunut aiheesta lisää.

Jotkut virukset voivat muuttaa käytöstämme täysin. Ne voivat aiheuttaa ärtyisyyttä, unettomuutta, ylivilkkautta ja muuttaa ihmisen käytöstä radikaalistikin.

Esimerkki tästä on Creutzfeldt-Jakobin tauti (hullun lehmän tauti), jossa eläimet kärsivät etenevästä dementiasta, kävelyvaikeuksista, kiihtyneisyydestä ja mielialanvaihteluista. Toinen esimerkki on Bornan tauti, joka kuvattiin ensi kerran hevosilla vuonna 1766.

Se on vaikuttanut joihinkin ihmisiin saaden aikaan myös kliinisiä oireita, jotka muistuttavat hyvin paljon skitsofreniaa. Vesikauhu on myös yksi esimerkki siitä, kuinka virukset voivat kontrolloida eläinten käytöstä.

Onneksi tiede suojelee meitä monien virusten vaikutuksilta. Niihin viruksiin, joihin meillä ei vielä ole rokotetta tai vastustuskykyä, on olemassa toinen hyvin tehokas strategia: tiheään toistuva käsienpesu ja muutoinkin hyvä hygienia.

  • Hagbom, M., Istrate, C., Engblom, D., Karlsson, T., Rodriguez-Diaz, J., Buesa, J., Taylor, J., Loitto, V., Magnusson, K., Ahlman, H., Lundgren, O., & Svensson, L. (2011). Rotavirus Stimulates Release of Serotonin (5-HT) from Human Enterochromaffin Cells and Activates Brain Structures Involved in Nausea and Vomiting PLoS Pathogens, 7 (7) DOI: 10.1371/journal.ppat.1002115