Koronaviruksen aiheuttama ahdistus: 7 strategiaa avuksi
Psykologiassa on eräs hyvin tuttu ilmiö nimeltä sosiaalinen tartunta. Nämä ovat tilanteita, joissa tunteet leviävät ihmisten keskuudessa ja saavat lopulta aikaan äärimmäistä stressiä, huolta ja jopa paniikkia. Koronaviruksen aiheuttama ahdistus itää meissä ja meidän on hillittävä sen vaikutuksia voidaksemme käsitellä tilanteen oikealla tavalla.
Paniikin tunne ei vaikuta ainoastaan arjen elämäämme. Sen vaikutukset ulottuvat jopa talouteen ja – mikä pahinta – saavat ihmiset käyttäytymään hyödyttömällä ja jopa irrationaalisella tavalla. Yksi esimerkki tällaisesta käytöksestä juuri nyt on se, että osa ihmisistä on hamstrannut vessapaperia jopa kolmen kuukauden tarpeiksi. Onko tässä mitään järkeä? Ei ainakaan näytä siltä.
Mutta selvennetään tähän liittyen jotain. Ahdistus on jokaiselle normaali tunne ja sellaisenaan sillä on tärkeä tarkoitus. Sen ansiosta voimme reagoida vaaraan ja se auttaa meitä selviytymään.
Mutta epävarmuuden aikoina, kuten nyt, on entistä tärkeämpää pitää tämä tunne hallinnassa. Sen on oltava liittolainen eikä sytyke, joka vain voimistaa huolta ja saa meidät käyttäytymään epätasapainoisella ja jopa epäloogisella tavalla.
Tämänhetkisessä tilanteessa pelko voi muuttua toiseksi virukseksi, lähes yhtä vaaralliseksi kuin itse koronaviruskin. Jos itsensä antaa alistua sille, se voimistaa psyykkistä pahoinvointia ja tuo meistä esiin huonoimmat puolemme. Nyt ei ole oikea hetki tälle. Nyt on pidettävä mieli hallinnassa ja herätettävä psyykkiset voimavaramme.
Koronaviruksen aiheuttama ahdistus – mitä sille voi tehdä
Moni tuntee klassisen englanninkielisen sanoman “Keep Calm and Carry On” (Pysy rauhallisena ja jatka eteenpäin). Tämä lause ilmaantui ensimmäisen kerran Iso-Britanniassa vuonna 1939 pamfletin muodossa, jonka tarkoituksena oli nostattaa väestön henkeä. Ajan myötä siitä tuli ikoni. Mutta oliko siitä mitään hyötyä tuolloin?
Ihmiset toki arvostivat ajatusta sen takana, mutta todellisuudessa kehotus pysyä rauhallisena ei juurikaan auta.
Tässä tapauksessa tarvitsemme jotain muuta koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen lievittämiseksi: meidän on treenattava psyykkistä lähestymistapaamme. Todellisuudessa tässä on kyse mantelitumakkeen ja tunteiden ylivilkkauden vähentämisestä prefrontaalisen aivokuoren aktivoimiseksi. Tämä aivoalue auttaa toimimaan ja ajattelemaan keskittyneemmällä ja järkevämmällä tavalla.
1. Vältä liiallista tietotulvaa
Maailman terveysjärjestö WHO on tunnustanut, että tämänhetkinen kriisi aiheuttaa stressiä väestössä ja että yksi keino vähentää sen vaikutusta on välttää altistumasta 24 tuntia vuorokaudesta uutisille ja tiedolle, jota koronaviruksesta ilmestyy joka sekunti.
Kyllä, jokaisen on pysyttävä nyt ajan tasalla, mutta liika on liikaa. Tilastoja lukemalla, tartuntojen määrää seuraamalla ja spekuloimalla vain lisäät ahdistustasi koko tilanteesta.
2. Koronaviruksen aiheuttama ahdistus: järkeile negatiiviset ajatukset
Pelko on loogista ja odotettavaa. Pelon on kuitenkin pysyttävä rationaalisena. Jos pelkonasi on esimerkiksi “Pelkään saavani tartunnan”, mitä sinun tulisi tehdä? Ryhtyä ehkäiseviin toimenpiteisiin. “Pelkään, että isäni tai isoisäni sairastuu”. Mitä sinun tulisi tehdä? Ryhtyä varotoimiin heidän suojelemiseksi.
Pelon on oltava mekanismi, joka saa meidät ryhtymään toimeen ja tekemään hyödyllisiä varotoimia. Meidän on ennen kaikkea hallittava kaikkia niitä negatiivisia tunteita, jotka saavat aikaan lisää paniikkia.
Jos mieltäsi kaivertavat ajatukset kuten “me kaikki kuolemme tähän” tai “tilanne on toivoton”, sinun on rationalisoitava nuo pelot etsimällä luotettavaa tietoa. Katso vaikka Kiinan tilastoja: kuolleisuusprosentti on 2,3.
3. Rutiinit auttavat epävarmuuden edessä
Epävarmuus ruokkii koronaviruksen aiheuttamaa ahdistusta. Todellisuus on tämä: olemme tekemisissä jonkin sellaisen kanssa, jota emme ole aiemmin kohdanneet. Kyseessä on uusi virus, johon ei ole tällä hetkellä rokotetta.
Emme myöskään tiedä, kuinka kauan nämä rajoittavat toimenpiteet tulevat kestämään. Kaikki tämä saa aikaan epävarmuutta, jota jotkut eivät kykene käsittelemään.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Parasta on keskittyä nykyhetkeen. Tällaisessa tilanteessa ihanteellista on laatia rutiini, jossa pitäydyt ja joka auttaa keskittymään vain tähän hetkeen.
4. Tunteiden jakaminen helpottaa
Ahdistus on yleinen tunne, eikä sen kokeminen tarkoita heikkoutta. On aika hyväksyä kaikki tunteet ja jakaa ne muiden kanssa, jotta löydät tasapainoa elämääsi.
Tässä ei ole kyse pelon vahvistamisesta, vaan sen käsittelemisestä yhdessä sekä sellaisten tapojen luomisesta, joilla annamme itsellemme toivoa, jaksamista ja lohtua.
5. Ole realistinen: riski ei ole minimaalinen eikä maksimaalinen
Yksi tapa hallita koronaviruksen aiheuttamaa ahdistusta on olla koko ajan realistinen. Älä turvaudu psykologisiin puolustusmekanismeihin, joilla vähättelet riskiä. Älä myöskään vakuuta itsellesi, että koska olet nuori ja asut alueella jossa tartuntoja on vain vähän, olet pienemmässä vaarassa.
Myöskään toiseen ääripäähän ei tulisi mennä, jotta et ala kärsiä unettomuudesta ja jotta koronavirus ei täytä kaikkia ajatuksiasi.
Todellinen riski on olemassa ja se on hyväksyttävä. Tähän todellisuuteen on vain sopeuduttava olemalla vastuullinen itseäsi ja muita kohtaan. Jos panikoit, et pysty auttamaan muita. Jos aliarvioit tilannetta, altistat itsesi ja muut ihmiset vaaralle. Toimi siis maalaisjärkeä käyttäen.
6. En voi hallita tapahtunutta, mutta voin hallita reaktioitani ja käytöstäni
Koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen hallitsemiseksi sinun on hyväksyttävä toinenkin todellisuus: sinä et voi hallita mitään mitä koronavirus tekee. Sen sijaan voit kyllä kontrolloida reaktioitasi ja käytöstäsi. On aika miettiä, millaisena haluat itsesi muistaa, kun tämä kriisi on ohi.
Ihanteellisesti haluaisit varmasti muistaa itsesi sellaisena henkilönä, joka pysyi rauhallisena, oli vastuullinen, piti huolta itsestään ja auttoi muita ihmisiä.
7. Arjen tavoitteet ja yhteydenpito
Kukaan ei olisi osannut ennustaa tätä nykyistä tilannetta, mutta nyt olemme sen keskellä eikä siltä voi paeta. Voi kestää vielä pitkään, kunnes tilanne on jokseenkin normalisoitunut.
Siihen asti voimme vähentää koronavirusahdistuksen taakkaa kahdella tavalla: asettamalla tavoitteita ja pitämällä yhteyttä läheisiimme.
Tavoitteiden tulisi olla lyhyen ja pitkän aikavälin päämääriä. Joka päivä kun heräät, kannattaa asettaa jokin tavoite (kirjan lukeminen, jokin uusi juttu kumppanin tai lasten kanssa, kodin siivoaminen, kirjoittaminen, maalaaminen jne.). Pitkän tähtäimen tavoitteiden tulisi muistuttaa sinua siitä, että elämäntavoitteesi ovat edelleen olemassa; ne ohjaavat sinua ja antavat sinulle toivoa.
Toisaalta on erittäin tärkeää pysyä yhteydessä ystäviin ja perheeseen. Nyt jos koskaan arjen tukipilareitamme ovat WhatsApp ja videopuhelut. Hyödynnetään siis niitä ja pysytään toiveikkaina.
Asenteesi tämänhetkisessä tilanteessa ratkaisee.