Kiintymystyylin tunnistaminen
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Turvallinen, välttelevä, hajanainen vai ristiriitainen: mikä on sinun kiintymystyylisi? Monet meistä ovat kiinnostuneita tietämään, miten suhtaudumme muihin ihmisiin. Tämä uteliaisuus syntyy usein siitä, kun näemme ihmissuhteidemme epäonnistuvan ja haluamme ymmärtää miksi näin käy.
Vaikka kiintymistyylit muodostuvat lapsuudessa ja ovat yleensä pitkäkestoisia, ne voivat joskus muuttua ajan myötä muiden ihmisten kanssa koettujen uusien tunnekokemusten seurauksena.
Tästä syystä käsitys omasta psykoemotionaalisesta mallista ihmissuhteiden alalla auttaa sinua ymmärtämään, mitä näkökohtia voit parantaa luodaksesi tyydyttävämpiä ja kestävämpiä siteitä. Kiintymystyylin tunnistaminen onnistuu suorittamalla joitakin yksinkertaisia harjoituksia.
“Kiintymys on suurin vahvuutesi ja suurin heikkoutesi. Vaikka se antaa sinulle voimaa rakastaa jotakuta enemmän kuin itseäsi, on vaikea elää, kun menetät jotain, johon olet kiintynyt.”
-Shahid Kapoor-
Kiintymystyylin tunnistaminen on tärkeää
Kiintymysteorian muotoili englantilainen psykoanalyytikko John Bowlby 1970-luvulla. Myöhemmin yksi hänen oppilaistaan, Mary Ainsworth, laajensi teoriaa kuvailemalla kolmea kiintymistyyliä: turvallinen, hajanainen ja välttelevä. Lopulta vuonna 1986 tutkijat Main ja Solomon esittelivät viimeisen kategorian: ristiriitainen.
Viime vuosina kiintymysteoria on saavuttanut suuren merkityksen psykoterapeuttisella alalla. Yksilön määrittelevän kiintymystyylin tunnistaminen ja ymmärtäminen mahdollistaa laajan näkemyksen hänen tunnetarpeistaan, elämänhistoriastaan, tavoistaan suhtautua ympäristöönsä ja jopa tiettyjen ongelmallisten käyttäytymisten alkuperästä.
Minnesotan yliopiston (USA) tekemä tutkimus väittää, että turvaton kiintymystyyli voi aiheuttaa monien ihmissuhteiden epäonnistumisen aikuisiässä. Siksi sen tietäminen, missä olet tällä spektrillä, voi olla erittäin paljastavaa.
Kuinka selvittää kiintymystyylisi
Jos mietit, mikä on sinun kiintymystyylisi, sinun tarvitsee vain tehdä pieni testi. Alla on neljä osiota, jotka arvioivat kutakin typologiaa kymmenen väitteen perusteella.
Lue lauseet huolellisesti ja kirjoita paperille, kuinka moniin samaistut. Lopuksi vertaa kussakin luokituksessa saatuja pisteitä löytääksesi, mikä kiintymystyyli määrittelee sinut eniten.
1. Ristiriitainen kiintymys
Ristiriitainen kiintymystyyli juontaa juurensa arvaamattomiin kiintymyshahmoihin, kun on kyse turvallisuuden, kiintymyksen ja huomion antamisesta lapselle. Tämä johtaa hoidon tarjonnan epäjohdonmukaisuuteen. Lisäksi se aiheuttaa lapsen aivoissa yliaktivoitumista ahdistukseen liittyvillä alueilla.
Tämä arvaamattomuus heijastaa turvattomuutta, joka johtaa emotionaaliseen riippuvuuteen muista. Tämän seurauksena yksilö elää jatkuvassa pelossa, että hänet hylätään. Ei ole helppoa kasvaa tällaisen emotionaalisen epävarmuuden ja omaishoitajan ambivalenssin kanssa.
Aikuisena jatkuva huomio muiden tekemiseen tuottaa suurta kognitiivista kulumista. Kuinka moniin tähän sfääriin kuuluvista ulottuvuuksista samaistut?
- Olen omistushaluinen ja kateellinen.
- Tarvitsen jatkuvaa vahvistusta.
- En koskaan tunne olevani tarpeeksi rakastettu.
- Olen kokenut toistuvia emotionaalisia ylä- ja alamäkiä.
- Suurin pelkoni on hylkääminen.
- Epäilen usein arvoani ihmisenä.
- Tarvitsen aina muiden huomion.
- Olen liian huolissani suhteeni jokaisesta pienestä yksityiskohdasta.
- Minulla on ollut monia myrkyllisiä suhteita, jotka perustuivat emotionaaliseen riippuvuuteen.
- Olen aina hereillä ja tietoinen kaikista merkeistä, jotka voivat varoittaa minua siitä, että kumppanini pettää minua, ei rakasta minua tai ei ole kiinnostunut minusta.
♥ Lausuntojen määrä, joihin samaistun: _______
2. Välttelevä kiintymys
Välttelevä on toinen epäterve kiintymistyyli. Illinoisin yliopiston (USA) tekemä tutkimus väittää, että tämä typologia yleensä ennustaa ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen mahdollista ilmaantumista nuoruudessa.
Tämän kiintymistyylin juuret ovat kiintymyshahmoissa, jotka eivät osanneet tai eivät halunneet huolehtia, säännellä tai ymmärtää lapsensa tunnetarpeita. Vastauksena lapsi olettaa, että paras tapa välttää enemmän hylkäämistä on irtautua tunteistaan ja lopettaa niiden ilmaiseminen. Tämän kokemuksen seuraukset ovat valtavat aikuisiässä. Katso, samaistutko johonkin seuraavista:
- Minun on vaikea sitoutua.
- En halua ilmaista tunteitani.
- Tiedän, että olen yleensä kylmä ihmisten kanssa.
- Emotionaalinen läheisyys on minulle epämiellyttävää.
- Näen kumppaneissani monia epäonnistumisia ja puutteita.
- Yleensä tukahdutan tunteeni ja tarpeeni.
- Minun on vaikea ymmärtää muiden tunteita.
- Kun he pyytävät minua ilmaisemaan tunteitani, olen vihainen.
- Pidän riippumattomuuteni etusijalla parisuhteissa hinnalla millä hyvänsä.
- En halua jakaa ajatuksiani, unelmiani ja toiveitani kumppanini kanssa.
♥ Lausuntojen määrä, joihin samaistun: _______
3. Hajanainen kiintymys
Kasvaminen vihamielisessä perheympäristössä ottaa aina veronsa. Se voi esimerkiksi aiheuttaa traumaa, pelkoa, dissosiaatiota ja hajanaisen kiintymyksen kehittymistä. Tässä tapauksessa laukaisija on lapsuudessa, jota hallitsee hyväksikäyttö tai kiintymyshahmojen äärimmäisen epäterve dynamiikka.
Nämä menneisyyden mustat aukot muuttuvat typologiaksi, joka ilmenee aikuisena seuraavasti:
- En tiedä miten säädellä tunteitani.
- Minulla on ollut kumppaneita, jotka ovat kohdelleet minua huonosti.
- Minulla on monia parantumattomia traumoja.
- Tiedän, että käytökseni on joskus ristiriitaista.
- Mielestäni ihmisiin ei yleensä kannata luottaa.
- Tunnen itseni puutteelliseksi ja minulla on todella huono itsetunto.
- Haluan muiden rakastavan minua, mutta pelkään, että he satuttavat minua.
- Tiedän, että kaikissa suhteissa kumppanini jättää minut aina.
- Haluaisin pystyä rakastamaan paremmin, mutta pelkoni ja ahdistukseni pilaavat kaiken.
- Minun täytyy hallita suhdetta varmistaakseni, etten loukkaannu.
♥ Lausuntojen määrä, joihin samaistun: _______
Jos samaistut turvattomiin kiintymysmalleihin, voit käsitellä niitä ja tehdä muutoksia.
4. Turvallinen kiintymys
Turvallinen kiintymys antaa ihmiselle mahdollisuuden rakentaa terveempiä siteitä, joissa on hyvä emotionaalinen läheisyys, kypsyys, luottamus ja tehokas viestintä. Hellävaraiset kiintymyshahmot, jotka ovat päteviä tunneälyssä ja pystyvät huolehtimaan lapsen tarpeista, tarjoavat optimaaliset vahvuudet sosiaalis-affektiiviseen kehitykseen.
Tässä luettelossa on huomioitavia tekijöitä selvittääksesi, onko tämä kiintymystyylisi.
- En pelkää tulla hylätyksi.
- Luotan ihmisiin.
- Tunnen olevani rakastettu ja arvostettu.
- Minulla on hyvä itsetunto.
- Tiedän kuinka ilmaista kumppanilleni mitä tarvitsen.
- Kommunikoin itsevarmasti ja empaattisesti.
- Ymmärrän läheisteni tunteita ja välitän niistä.
- Ympäröin itseni emotionaalisesti rikastavilla ihmisillä.
- Luotan kykyyni rakentaa terveitä siteitä.
- Minulle ei ole vaikeaa tulla läheiseksi tai rakentaa hyvää yhteishenkeä muiden kanssa.
♥ Lausuntojen määrä, joihin samaistun: _______
Kiintymystyylin tunnistaminen on välttämätöntä, jos haluat tehdä muutoksia ja rakentaa tyydyttäviä ihmissuhteita.
Loppuarviointi
Saat selville, mikä on kiintymystyylisi, vertaamalla tuloksia, jotka sait yllä olevista väitteistä. Vaikka olet epäilemättä saanut pisteitä kaikissa niistä, yksi erottuu varmaan joukosta. Tässä kuvatut kiintymystyypit ovat puhtaita, mutta todellisuudessa kukaan meistä ei ole niin puhtaasti yhtä tyyppiä. Luultavasti huomaat kuitenkin saavasi korkeammat pisteet jossakin profiilissa.
Joskus saattaa käydä niinkin, että vaikka saatat sopia yhteen persoonallisuusprofiiliin, tapasi käyttäytyä voi riippua kontekstista ja saattaa jäljitellä toista tyyliä. Sinulla voi esimerkiksi olla turvallinen kiintymystyyli, mutta joskus joudut epävarmuuden uhriksi ja käyttäydyt ristiriitaisella tyylillä. Tämä on täysin normaalia. Hyvä uutinen on, että sen tekeminen ja kiintymystyylin tunnistaminen antaa tietoa siitä, mitä todelliset pelkosi ovat, ja estää niitä jäämästä tiedostamattomaan.
Lopuksi, jos huomaat sinulla olevan epämukava kiintymystyyli, älä epäröi pyytää apua. On olemassa päteviä terapioita, jotka voivat helpottaa muutosta kohti hyvinvointia ja onnellisuutta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Casullo, MM, & Fernández Liporace, M. (2005). Evaluación de los estilos de apego en adultos. Anuario de Investigaciones, XII,183-192. Consultado el 29 de abril de 2023. ISSN: 0329-5885. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=369139941018
- Gunlicks-Stoessel, M., Westervelt, A., Reigstad, K., Mufson, L., & Lee, S. (2019). The role of attachment style in interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Psychotherapy research: journal of the Society for Psychotherapy Research, 29(1), 78–85. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28436756/
- Honari, B., & Saremi, A. A. (2015). The Study of Relationship between Attachment Styles and Obsessive Love Style. Procedia – Social and Behavioral Sciences, 165, 152–159. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877042814067561
- Lee, A., & Hankin, B. L. (2009). Insecure attachment, dysfunctional attitudes, and low self-esteem predicting prospective symptoms of depression and anxiety during adolescence. Journal of clinical child and adolescent psychology: the official journal for the Society of Clinical Child and Adolescent Psychology, American Psychological Association, Division 53, 38(2), 219–231. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2741157/
- Stanton, S. C. E., Campbell, L., & Pink, J. C. (2017). Benefits of positive relationship experiences for avoidantly attached individuals. Journal of Personality and Social Psychology, 113(4), 568–588. https://psycnet.apa.org/doiLanding?doi=10.1037/pspi0000098
- Simpson, J. A., & Steven Rholes, W. (2017). Adult Attachment, Stress, and Romantic Relationships. Current opinion in psychology, 13, 19–24. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4845754/
- Young, E.S., Simpson, J.A., Griskevicius, V., Huelsnitz, C.O., & Fleck, C. (2019). Childhood attachment and adult personality: A life history perspective. Self and Identity, 18(1), 22-38. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15298868.2017.1353540?journalCode=psai20
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.