Kehon, mielen ja meditaation suhde

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Sonia Budner

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Meditaatiosta ja sen hyödyistä on kirjoitettu paljon. Meditaatio oli joskus idästä tullut uutuus, mutta nykyään siitä on tullut jo tavallinen tapa monille länsimaalaisille. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, että kehon, mielen ja meditaation välinen suhde on tiivis.

Päivittäisen meditaation hyödyt ovat monet. Mutta tänään puhumme siitä, kuinka ja miksi meditaatio toimii; toisin sanoen käymme läpi ne muutokset, joita aivoissa ja kehossa ilmenee meditaation sinnikkään harjoittamisen myötä.

Meditaatio tavallaan muovaa aivoja, minkä seurauksena se vaikuttaa tunteisiin ja kehoon. Jotta kehon, mielen ja meditaation keskinäistä vuorovaikutusta voisi ymmärtää, on käytävä läpi muutama tekninen yksityiskohta. Katsotaan tätä tarkemmin.

“Vasta syvässä meditaatiossani opin todella tuntemaan itseni.”

-Sri Chinmoy-

Tervetuloa aivojen kiehtovaan maailmaan

Tässä ovat meditaatioon osallistuvat aivoalueet ja niiden toiminta:

• Lateraalinen prefrontaalinen aivokuori on se aivorakenne, jonka avulla muodostamme rationaalisemman näkökulman asioista. Tämä aivoalue osallistuu tunnekokemusten säätelyyn ja hillitsee taipumusta ottaa asiat henkilökohtaisesti. Tämä aivoalue tunnetaan yleisesti arviointikeskuksena.
• Mediaalinen prefrontaalinen aivokuori on se osa aivoja, joka käy jatkuvaa keskustelua sinusta itsestäsi; kokemuksistasi, ajatuksistasi ja tavoitteistasi. Se käsittelee kaikkea sitä tietoa mikä liittyy sinuun ja suhteisiisi läheistesi kanssa. Se tunnetaan “minäkeskuksena” ja se koostuu kahdesta osiosta: toinen osallistuu märehtimisen ja huolehtimisen lisääntymiseen, kun taas toisella on hyvin tärkeä rooli empatian tuntemisessa.
• Aivosaareke on se osa aivoja, joka hallitsee kehotuntemuksia, tunteiden kokemista fyysisellä tasolla. Aivosaareke on osa järjestelmää, joka auttaa mukauttamaan reaktion voimakkuutta riippuen kehon tuntemuksista.
• Mantelitumake on ihmisen oma hälytysjärjestelmä, joka tunnetaan myös pelkokeskuksena. Se liittyy “pakene tai taistele” -reaktioon tilanteissa, jotka ihminen arvioi vaarallisiksi.

Kuinka meditaatiota harrastamattoman aivot toimivat

Meditaatiota harrastamattoman aivoissa minäkeskuksen ja pelontunteeseen liittyvien kehon keskuksien välillä on yleensä voimakas yhteys. Meditaatiota harrastamattoman aivot voivat olla usein “jumissa itsessään”, sillä ne ovat voimakkaasti riippuvaisia tästä keskuksesta.  Tässä tapauksessa minäkeskus on se, joka käsittelee enimmän osan ihmisen havainnoista.

Tämä riippuvuus minäkeskuksesta selittää sen, miksi jotkut ihmiset jäävät jumiin negatiivisiin ajatuksiin. Se johtuu siitä, että yhteys minäkeskuksen ja arviointikeskuksen välillä on heikko.

Kun arviointikeskuksen työkyky lisääntyy, minäkeskuksen toiminta vähenee merkittävästi – tämä jälkimmäinen oli siis se aivoalue, jolla on taipumusta ottaa asiat henkilökohtaisesti. Tämä parantaa myös sen aivojen osan toimintaa, joka osallistuu muiden ihmisten tunteiden ymmärtämiseen. Näin aivot sulattavat kaiken saamansa tiedon hyläten virheellistä tietoa ja vähentäen liiallista ajattelua ja huolehtimista.

Meditoivan ihmisen aivot

Säännöllisesti meditoivan ihmisen aivoissa tapahtuu monia muutoksia. Yhteys minäkeskuksen ja kehon pelkokeskuksien välillä alkaa hajota. Tämä vähentää yksilön pelkoreaktioiden voimakkuutta ja selittää osaltaan sen, miksi ahdistus vähenee meditaation säännöllisellä harjoittamisella.

Sen sijaan arviointikeskuksen ja kehon pelkokeskuksien välille synty voimakkaampi hermosoluyhteys. Tämä tarkoittaa sitä, että kun mahdollisen vaarallisen asian aiheuttama pelon tuntemus kehossa saavuttaa aivot, ne kykenevät arvioimaan tilanteen rationaalisemmin sen sijaan, että ne automaattisesti reagoisivat pelkoon. Lisäksi tämä auttaa henkilöä vähentämään hypoteesien luomista siitä, mitä jokin hänelle tapahtunut “saattaisi” olla tai merkitä (asioiden märehtiminen).

Empatia: meditaation lisähyöty

Säännöllisesti meditoivien ihmisten aivoissa lisääntyvät huomattavasti kytkökset minäkeskuksen ja empatiaan liittyvien kehon tuntemusten keskuksessa. Meditaation kautta voimme aktivoida sen osan aivoista, joka osallistuu empatian tuntemiseen: aivosaarekkeen. Näin kykenemme paremmin tekemään johtopäätöksiä muiden ihmisten mielentiloista, heidän toiveistaan, unelmistaan ja motivaatioistaan.

Kehon, mielen ja meditaation suhde

Negatiivisten tunteiden väheneminen näyttää vaikuttavan suoraan kehon immuunijärjestelmään. Säännöllinen meditointi laskee sydämensykettä ja laajentaa verisuonia.

Jotkut tutkimukset ovat löytäneet yhteyden transsendenttisen meditaation ja verenpaineen laskun välillä. Myös endokriininen järjestelmä hyötyy meditaatiosta. Meditoidessa vapautuu endorfiineja, niin kutsuttuja onnellisuushormoneja. Tämä auttaa hillitsemään stressihormonien määrää.

Kuten tästä kaikesta voi nähdä, kehon, mielen ja meditaation suhde on läheinen. Suosittelemme aloittamaan meditaation harjoittamisen ammattilaisten opastuksella ja olemaan johdonmukainen harjoittelussa. Aivojen neuroplastisuus paranee päivittäisen harjoittelun myötä.

“Hiljennä mieli niin sielu puhuu.”

-Tracy Kennedy-