Logo image
Logo image

Kätketty viha: tunne, joka muuttaa persoonallisuuttamme

3 minuuttia
Kätketty viha syntyy usein pettymyksistä, prosessoimattomista traumoista ja vääryyksistä.
Kätketty viha: tunne, joka muuttaa persoonallisuuttamme
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Kätketty viha – raivo, jota tunnemme, mutta jonka pidämme sisällämme – voi muuttaa persoonallisuuttamme. Koetut pettymykset ja epäonnistumiset, kärsimämme vahinko, menetetyt illuusiot sekä kaikki tiellemme tulevat tapahtumat jättävät jälkensä. Emme kuitenkaan tajua, että tällaiset kokemukset muuttuvat usein vihaksi. Jos emme tee töitä henkisten kärsimysten käsittelemisen eteen oikealla tavalla, raahaamme epämukavuuden painoa hartioillamme.

Monet ihmiset eivät tunne hyvin vihaa ja tapoja, joilla se syntyy. Yhdistämme sen usein vihanpurkauksiin, joissa ilkeä puolemme tulee pintaan ja päädymme sanomaan tai tekemään asioita joita emme tarkoita ja joita tulemme katumaan myöhemmin. Merkittävää tässä on se, että usein päädymme hautaamaan vihan sisällemme. Vihan ilmaisemisen sijaan päätämme piilottaa sen.

Tähän tunteeseen liittyy myös määrällinen näkökulma: mitä enemmän se kasaantuu, sitä enemmän henkistä epämukavuutta se aiheuttaa. Kätketty viha ei aina tarkoita ärtynyttä kasvojen ilmettä, mutta se voi ilmetä tönimisenä, huutamisena ja epäsopivina vastauksina. Tämä tunne aiheuttaa ahdistusta, väsymystä, huonotuulisuutta ja usein myös vakavaa masennusta.

Some figure

Kätketty viha: peitelty tunne, jota unohdamme hallita

Se ehkä kuulostaakin järkyttävältä, mutta ihmiset todellakin voivat elää kätketyn vihan kanssa koko elämänsä ajan. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi hylkääminen tai kaltoinkohtelu.

Viha on vain eri tunteiden ilmestymistä samaan aikaan. Se johtaa suruun, vääryyden tunteeseen, ahdistukseen ja usein myös pelkoon. Pelkoon siitä, että jokin asia palaa takaisin tai irrationaaliseen pelkoon siitä, että tunnet olosi jälleen haavoittuvaiseksi. Kaikki nämä tunteet ovat osa raivoa, muodotonta ja kestävää pahanolontunnetta, joka on osallisena kaikessa sumentaen sitä samalla.

Viha, raivo, tyytymättömyys, ärtyneisyys, aggressiivisuus, kireys, hallinnan puute… Kaikki nämä tunteet tulevat mieleemme silloin, kun ajattelemme vihaa. Näihin termeihin viittaaminen ei ole väärin, mutta totuus on, että ihmiset eivät aina reagoi tällä tavalla, kun he kokevat tätä tunnetta.

Michiganin yliopiston tohtori Thomas Denson selvitti tutkimuksessaan, että voimme tuntea vihaa eri tavoin. Toiset ihmiset päättävät ilmaista sitä, mutta toiset päättävät pysyä hiljaa ja kantaa sitä mukanaan peiteltynä. Tällä tavalla tunteminen pitkällä aikavälillä voi jättää suuren lommon yksilön persoonallisuuteen.

“Vihaan takertuminen on kuin tarttuisit kuumaan hiilen tarkoituksenasi heittää se kohti toista ihmistä; olet itse se, joka palaa.”

-Buddha-

Mitkä ovat kätkettyä vihaa kantavien ihmisten ominaispiirteet?

Henkisten epäonnistumisten kokeminen. Läheisen ihmisen aiheuttama petos. Tärkeän tavoitteen saavuttamatta jääminen. Kaikki nämä todellisuudet ovat esimerkkejä siitä, miksi jotkut ihmiset pitävät kätkettyä vihaa sisällään.

Olemme luetelleet tähän merkkejä, joita tällaisilla ihmisillä yleensä ilmenee:

Some figure

Kuinka voimme hallita vihaa?

Toisinaan kun luemme kirjoja tai artikkeleita siitä, kuinka vihaa hallitaan, huomaamme, että niissä ei noudateta täydellistä lähestymistapaa. Todellisuudessa monet niistä eivät käsittele kätkettyä vihaa eikä sitä, kuinka haitallista se voi olla. Rentoutumisharjoitusten tekeminen tai ilmaisukeinojen etsiminen eivät riitä tämän tunteen työstämiseen. Emme yritä sanoa, etteivät nämä tekniikat voisi olla hyödyllisiä. Ne eivät vain ratkaise kätketyn vihan aiheuttamaa ongelmaa.

Sen sijaan meidän tulisi huomioida seuraavat asiat.

Haavoittuvaisuus

Kätketyn vihan hallitsemiseksi on tärkeää hoitaa ongelman juuri, joka on monissa tapauksissa haavoittuvaisuuden tunne. Viha syntyy silloin, kun tunnemme olomme järkyttyneeksi, petetyksi, vääryyksien ympäröimäksi, turhautuneeksi tai vihaiseksi jotakin tai jotakuta kohtaan.

Itsetunto

Toisessa vaiheessa meidän tulee työstää itsetuntoamme ja itsearvoamme. Toisinaan ei vain ole mahdollista ratkaista ongelmia, jotka synnyttivät meissä kätketyn vihan. Jotta emme siis antaisi sen vaikuttaa itseemme, on tärkeää, että panostamme itseemme ja tajuamme omat arvomme sekä potentiaalimme.

Hyödylliset ajatukset

Kätketyllä vihalla on suuri märehtivä voima. Mielemme keskittyy aina siihen, mikä tuo meille kipua ja pettymyksiä, sekä menneisiin negatiivisiin kokemuksiin. Tällainen lähestymistapa sumentaa usein arvostelukykymme ja johtaa suureen henkiseen väsymykseen. Meidän täytyy pitää sisäinen vuoropuhelumme terveenä voidaksemme siirtyä eteenpäin siitä, mikä meitä satutti.

Some figure

Keskity kätketyn vihan parantamiseen, ei sen ruokkimiseen

Viha on tulta, joka ruokkii ajatuksiamme päivittäin. Vahvistamme sitä kireydellä, viivyttelyllä sekä jäykällä menneisiin tapahtumiin ankkuroituneella henkisellä lähestymistavalla. Mikäli haluamme todella korjata ja parantaa kätketyn vihamme, täytyy meidän nostaa ankkuri ja antaa itsellemme mahdollisuus siirtyä eteenpäin.

Eteenpäin siirtyminen on mahdollista vain, jos asetamme itsellemme kohtuulliset tavoitteet ja teemme kovasti töitä niiden eteen, lakkaamme pelkäämästä mukavuusalueemme jättämistä ja heittäytymistä uusiin tilanteisiin sekä ystävystymme sellaisten ihmisten kanssa, jotka tuovat iloa elämäämme. Toisinaan on välttämätöntä aloittaa kaikki uudelleen voidaksemme jättää taaksemme sen painon, joka ei antanut meidän hengittää.

“Ilmaisemattomat tunteet eivät koskaan kuole. Ne haudataan elävältä ja ne palaavat myöhemmin rumemmin keinoin.”

-Sigmund Freud-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lerner, J. S., & Keltner, D. (2001). Fear, anger, and risk. Journal of Personality and Social Psychology81(1), 146–159. https://doi.org/10.1037/0022-3514.81.1.146

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.