Käsillä tekeminen on hyväksi aivoille

11.2.2020
Koskettaminen, tunnusteleminen, muovaaminen, neulonta, puutarhatyöt, maalaus... Käsillä tekeminen on hyväksi aivoille. Ne eivät ole ainoastaan hauskoja tehtäviä, vaan tuottavat myös endorfiinia vähentäen stressiä ja ahdistusta.

Käsillä tekeminen on tapa parantaa mielenterveyttä. Saven muovaaminen, neulonta, muokkaaminen, kuvanveisto, ompelu, puutarhatyöt, maalaus sekä muut aktiviteetit ovat todella mahtavia tapoja stimuloida aivoja. Ne ovat myös hyviä tapoja lievittää stressiä, parantaa neuroplastiikkaa sekä työstää omia kykyjä, keskittymistä ja rauhallisuutta.

Käsien ja aivojen yhteys on tärkeä liittolainen ihmisille. Se luo positiivisen palautesilmukan, joka voi todella auttaa meitä kasvamaan. Olemme huomanneet tämän jo vuosikymmenten ajan sekä antropologiassa että psykologiassa. Siitä syystä on tärkeää, että lapset oppivat käsillä tekemisen taidot ja työstävät motorisia taitojaan, sillä se on hyväksi heidän aivoilleen!

Mutta kaikki varmasti tietävät, että kun meistä tulee aikuisia eikä meillä ole yhtä paljon vapaa-aikaa, unohdamme mahtavat käsillä tehtävät aktiviteetit. Elleivät ne ole osa sinun työtäsi, et todennäköisesti tee niitä. Itse asiassa puhelimet ja tietokoneet ovat saaneet ihmiset kirjoittamaan aina vain vähemmän käsin.

On totta, että monet ihmiset tietävät liikunnan hyödyistä, mutta useimmat eivät ajattele käsiään sitä tehdessä. Ne ovat äärimmäisen monipuoliset ja liikkuvaiset ja niissä on paljon luovaa potentiaalia. Minkä vain tehtävän aktiivinen käsillä tekeminen voi myös parantaa mielialaa. Tutkitaan tätä hieman tarkemmin.

Käsillä tekeminen: puun kaiverrus.

Luovuus ja mielenterveys

Ei ehkä ole liioiteltua sanoa, että olemme saavuttaneet sellaisen pisteen yhteiskunnassa, jossa käsillä tekeminen on menettämässä arvoaan. Toimistotyöt, suunnitteluryhmät, markkinointi, mainonta, insinöörityöt, taloushallinto, teknologiafirmat… Nämä kaikki ovat urapolkuja, jotka laittavat etusijalle muunlaiset taidot, lähinnä älyllisellä puolella.

Mutta on myös tärkeitä töitä, jotka vaativat kädentaitoja ongelmien ratkaisemiseksi ja hyvän elämänlaadun takaamiseksi, kuten rakentaminen, maanviljely, autonkorjaus, putkityöt tai sähkötyöt. Yritämme siis sanoa, että sekä älylliset tehtävät että käsillä tekeminen ovat tärkeitä päivittäisen elämän kannalta.

On myös syytä mainita, että neuropsykologiassa on muodostumassa erittäin mielenkiintoinen näkökulma tähän liittyen. Meidän täytyy päästä eroon viimeaikaisesta taipumuksesta ylistää älyllistä työtä käsillä tehtävien aktiviteettien sijaan. Käsillä tekemisen poistaminen täysin päivittäisestä elämästämme toimisi vastoin luontoamme.

Siitä voi myös olla paljon hyötyä meille. Richmondin yliopiston neurotieteilijä tohtori Kelly Lambert sanoo, että käsillä tekeminen voi jopa vähentää masennuksen riskiä.

Käsillä tekeminen ja mielenterveys

Työkalujen tekeminen teki ihmisistä sellaisia, kuin mitä olemme nykyään. Silmän, käden ja aivojen keskittymä on täydellinen älyllinen ja henkinen ”tähdistö”, joka voi tarjota monia etuja. Miksi siis laiminlyömme tätä tärkeää osaa elämässämme?

  • Tietokoneen ääressä istumista koko päivän ajan ei lasketa käsillä tekemiseksi. Viemäritukoksen avaaminen ei myöskään kuulu siihen. Tarkoitamme jotakin paljon syvällisempää, tehtäviä, joissa sinun täytyy käyttää hermoyhteyksiä sekä edistää neuroplastiikkaa.
  • Kuinka teet sen? Luovuudella ja muutoksella. Sinun tulisi osallistua johonkin prosessiin, jolla on tyydyttävä lopputulos. Kuvanveistolla, saven muovauksella, neulomisella, piirtämisellä tai vain kukkien istuttamisella voi olla suuri positiivinen vaikutus psyykkiseen elämään.

Tohtori Kelly Lambert toteaa myös saman perusasian kirjassaan ”Lifting depression: a neuroscientist’s hands-on approach to activating your brain’s healing power”. Tavoitteena on löytää käsitöitä, jotka kytkevät aivojen palkitsemiskeskuksen kognitiivisen ponnistelun, keskittymisen ja tehtävästä saamamme mielihyvän välityksellä.

Neulominen tai kutominen.

Vaivannäkö, luovuus ja mielihyvä: neurokemia, joka taistelee masennusta vastaan

Selvennyksen vuoksi haluamme sanoa, että pelkkä saven muovaamisen, veistämisen tai neulomisen oppiminen ei saa masennusta katoamaan. Käsillä tekeminen toimii vain katalyyttina, tapana, joka muuttaa aivokemiaa. Se on lähtökohta, jonka avulla pääsee hyvään alkuun.

Muiden asioiden, kuten terapian, kanssa yhdistettynä sillä voi olla joitakin todella mahtavia vaikutuksia. Mutta tutkitaan hieman tarkemmin mitä hyötyä käsillä tekemisestä voi todella olla aivoille:

  • Se muuttaa aivojen fysiologiaa ja kemiallista reaktiota. Käsillä tekeminen vapauttaa serotoniinia ja endorfiinia sekä vähentää kortisolin eli ”stressihormonin” määrää.
  • Käsillä tekeminen voi myös parantaa neuroplastiikkaa luomalla uusia polkuja neuronien välille. Se auttaa pitämään aivot nuorina ja terveinä pidempään.
  • Kuten Baylorin yliopiston tohtori Robin Hurley kertoi, sellaiset käsillä tehtävät asiat, jotka ovat merkittäviä potilaille (instrumentin soittaminen, maalaaminen ja niin edelleen) voivat jopa auttaa käsittelemään kroonisen stressin vaikutuksia. Se on tärkeää, sillä se tarkoittaa sitä, että potilaat ovat vastaanottavaisempia ja rentoutuneempia masennuksen kohdatessaan.

Ennen kuin päätämme tämän artikkelin, haluamme tehdä selväksi yhden asian. Kaikki käsityöt eivät ole hyödyllisiä. Esimerkiksi tehtaassa työskentely toistuvien aktiviteettien parissa ei tarjoa mitään etuja. On tärkeää löytää jokin sellainen aktiviteetti, joka sytyttää kipinän luovuudelle, intohimolle ja kiinnostukselle.

Etsi sellainen käsillä tehtävä aktiviteetti, joka miellyttää sinua, puskee sinua eteenpäin ja myös rentouttaa sinua. Yritä löytää ”virtaus” eli ”flow-tila”, josta Mihaly Csikszentmihalyi on puhunut paljon. Kyseessä on mielentila, jossa maailma pysähtyy ja olet täysin harmoniassa itsesi kanssa sekä täysin mukana luovassa prosessissa. Vain harvat asiat ovat yhtä mieltä tyydyttäviä.

  • Heuninckx, S., Wenderoth, L., & Swinnen, S. (2008). Systems Neuroplasticity in the Aging Brain: Recruiting Additional Neural Resources for Successful Motor Performance in Elderly Persons. Journal of Neuroscience, 28 (1) 91-99; DOI: https://doi.org/10.1523/JNEUROSCI.3300-07.2008
  • Kays, Jill L., et al. (2012). The Dynamic Brain: Neuroplasticity and Mental Health. The Journal of Nuropsychiatry and Clinical Neurosciences. https://doi.org/10.1176/appi.neuropsych.12050109
  • Lambert, Kelly (2010) Lifting Depression: A Neuroscientist’s Hands-On Approach to Activating Your Brain’s Healing Power. Basic Books.