Kanserofobian määritelmä, oireet ja hoidot

Oletko koskaan tuntenut ahdistusta pitkään jatkuvan flunssan, ruoansulatusvaivojen tai yskän takia? Terveytemme kyseenalaistaminen on normaalia ja välttämätöntäkin sairauksien ehkäisemiseksi. Mutta kun pelosta tulee jatkuvaa, pakkomielteistä ja lamauttavaa, koska oireiden pelätään heijastavan sairautta, kuten syöpää, voi kyseessä olla fobia.

Kanserofobiaa eli syövän pelkoa ei pidetä virallisena kliinisenä diagnoosina mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka- ja tilastokäsikirjassa (DSM-5), vaan pikemminkin termiä käytetään kuvailevasti viittaamaan ajatteluun ja käyttäytymiseen, joka voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta, pahentaa lieviä oireita ja vaikuttaa elämänlaatuun. Tässä artikkelissa kerromme merkeistä, jotka voivat viitata kanserofobiaan, ja miten sitä voidaan hallita erilaisilla strategioilla.

Kanserofobian alkuperä ja ilmenemismuodot

Kanserofobian alkuperä vaihtelee yksilöittäin. Vaikka sen ilmaantumiseen vaikuttavat emotionaaliset, ympäristöön liittyvät ja henkilökohtaiset tekijät, sen laukaisee joskus läheisen ihmisen syöpädiagnoosi.

Se voi liittyä muihinkin läheisen traumaattisiin terveysongelmiin, ei pelkästään kasvaimiin. Lisäksi se voi saada alkunsa yleistyneen ahdistuneisuuden, hypokondrian ja syöpään liittyvien uutisten, kampanjoiden tai sisällön (erityisesti sosiaalisessa mediassa) lukemisen, kuuntelun tai katselun vuoksi.

Toisaalta kanserofobia ilmenee negatiivisten ajatusten kautta ja siihen liittyy tiettyjä emotionaalisia reaktioita ja käyttäytymistä, jotka häiritsevät jokapäiväistä elämää. Tarpeettomista lääketieteellisistä testeistä mielialan vaihteluihin tai eristäytymiseen, oireiden voimakkuus vaihtelee henkilöstä toiseen. Alla jaamme yleisimmät:

Unihäiriöt.
Mielialan vaihtelut ja ärtyneisyys.
Ahdistus joka kerta, kun sinulla on lääkärintarkastus tai kuulet sanan “syöpä”.
Jotkut välttelevät syöpään liittyviä uutisia tai aiheita tai päinvastoin, jotkut taas seuraavat pakkomielteisesti tautia koskevaa tietoa.
Tunkeilevat ajatukset, kuten ”Olen vakuuttunut, että minulla on syöpä”, ”Tämä luomi näyttää häiritsevältä” tai ”Entä jos lääkäri ei havainnut sitä ajoissa?”
Toistuvat käytökset, kuten päivittäinen kehon tutkiminen kyhmyjen varalta, toistuva lääkärissä käynti neuvojen tai varmuuden saamiseksi, tai pakonomainen yritys löytää erilaisia oireita Internetistä.

Miten voin selvittää, onko kyseessä liiallinen huoli vai fobia?

Toisin kuin rationaalinen huolehtiminen, joka perustuu todelliseen tietoon ja antaa sinun elää rauhallista elämää lääkärikäyntien välillä, kanserofobia ilmenee jopa ilman selkeitä oireita, aiheuttaa tunkeilevia ajatuksia ja häiritsee rutiineja, lepoa ja mielialaa.

Supportive Care in Cancer korostaa, että tämä pelko häiritsee päivittäisiä toimintoja, luo epävarmuutta ja vaikeuttaa henkilön tulevaisuuden suunnittelua tai stressin asianmukaista hallintaa, koska hän elää jatkuvan uhkan tunteen kanssa. Tämän tilan haitalliset vaikutukset ovat seuraavat:

Sosiaalinen eristäytyminen, koska pelätään negatiivisia uutisia tai sairastumista.
Ihmissuhteiden vahingoittuminen jatkuvan tarpeen vuoksi keskustella asiasta tai välttää sitä.
Työn tuottavuuden lasku häiriötekijöiden, läsnäolon puutteen tai keskittymisvaikeuksien vuoksi.
Pitkittynyt ahdistustila voi aiheuttaa erityisiä fyysisiä oireita, kuten ruoansulatuskanavan häiriöitä, lihasjäykkyyttä tai sydämentykytystä.

Miten lakkaan ajattelemasta, että minulla on syöpä?

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että tämän häiriön kohtaaminen ja voittaminen vie aikaa ja monissa tilanteissa vaatii psykologin tukea. Tässä kuvailemamme taktiikat kuitenkin auttavat sinua hallitsemaan sitä.

1. Suodata tiedot

Vaikka lääketieteellisen tiedon hakeminen saattaa aluksi tuntua rauhoittavalta, ajan myötä se voi laukaista ahdistuksen ja pakkomielteen kierteen. Ihmiskeho on monimutkainen, ja monet yleiset oireet eivät välttämättä liity syöpään.

Siksi on tärkeää hankkia tietoa vain lääketieteellisten portaalien kautta, jotka ovat tunnettujen tieteellisten yhdistysten tai laitosten, kuten Maailman terveysjärjestön, Amerikan syöpäyhdistyksen tai paikallisten syöpäyhdistysten, hyväksymiä. Vältä epäluotettavia lähteitä, kuten sosiaalista mediaa, foorumeita tai verkkosivustoja, joilla ei ole ammatillista tukea.

Jos tietty sisältö lisää ahdistustasi tai aiheuttaa jatkuvaa pelkoa, harkitse uutisten lukemiseen käyttämäsi ajan vähentämistä. Ylimääräinen tieto eli informaatiotulva voi olla haitallista, koska tietoa on enemmän kuin mitä voidaan käsitellä, ja tämä aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta.

Huomaa, että terveydenhuollon ammattilaisen mielipiteen tulisi aina olla etusijalla internetistä löytämääsi nähden. Näin vältät virheelliset ja hälyttävät diagnoosit.

2. Tunnista irrationaaliset ajatukset

On erittäin hyödyllistä tunnistaa, onko ajatus tunkeileva, liioiteltu, suhteeton vai hypokondrinen. Voit tehdä tämän kysymällä itseltäsi kysymyksiä, kuten “Onko minulla todellista näyttöä tämän huolen tueksi?”, “Mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?” tai “Uskonko katastrofaaliseen skenaarioon keskustelematta ensin lääkärin kanssa?”.

On myös tärkeää tietää, miten ajattelu nimetään. Yksi tapa tehdä tämä on vahvistaa: “Tämä on pelottava ajatus, ei tosiasia”, jotta voit vähentää tunnevaikutusta. Äläkä tee automaattisia assosiaatioita, jokainen kyhmy tai massa ei tarkoita syöpää tai kasvainta.

3. Harjoittele rentoutumista ja emotionaalista hyvinvointia

Tunnejännitteen vähentäminen on avain jatkuvan pelon hallintaan. Hyödyllinen vaihtoehto on harjoitella syvähengitystä: hengitä sisään 4 sekuntia, pidättele hengitystä 4 sekuntia ja hengitä ulos hitaasti 8 sekuntia. Toista tätä sykliä noin 5 minuutin ajan rauhoittaaksesi itsesi. Samoin voit kokeilla ohjattua meditaatiota ilmaisten sovellusten kautta, jotka opettavat sinulle, miten aloittaa lyhyillä istunnoilla joka päivä.

Lisäksi jooga, ulkona kävely tai tunteiden ylös kirjoittaminen voivat auttaa sinua kanavoimaan huoliasi ja yhdistymään nykyhetkeen. Lepotilanteiden luominen, pehmeän musiikin kuuntelu, lämpimän suihkun ottaminen tai kiitollisuuden harjoittaminen ennen nukkumaanmenoa ovat vaihtoehtoja, jotka parantavat unta ja vähentävät kanserofobian aiheuttamaa yöllistä ahdistusta.

4. Tee muutoksia elämäntapaasi

Tasapainoisen ruokavalion ylläpitäminen on välttämätöntä, mutta ilman, että siitä tulee pakkomielteistä. On myös suositeltavaa rajoittaa kofeiinin, alkoholin ja muiden emotionaalista jännitystä lisäävien yhdisteiden, kuten puhdistettujen sokerien tai hallusinogeenien, liiallista kulutusta.

Samoin kävely, tanssi, pyöräily jne… Kohtuullinen liikunta auttaa vapauttamaan jännitystä, parantamaan itsetuntoa ja vähentämään oireiden ylianalysointia.

5. Hakeudu ammattiapuun

Kaikissa mielenterveysongelmissa, erityisesti syöpäkammotapauksissa, on tärkeää kääntyä psykologin tai psykiatrin puoleen seuraavissa tilanteissa:

Jos pelko häiritsee jokapäiväistä elämääsi.
Jos olet käynyt läpi useita lääketieteellisiä testejä ilman positiivisia tuloksia, mutta pelko jatkuu.
Jos sinulla on ollut vakaviin sairauksiin liittyviä ahdistusta, hypokondriaa tai paniikkikohtauksia.

Yksi kanserofobian hoitomuodoista on kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka keskittyy psykologista epämukavuutta aiheuttavien ajatusten ja käyttäytymisen tunnistamiseen ja muokkaamiseen.

Tämän häiriön ei pitäisi vallata elämääsi

On ymmärrettävää tuntea pelkoa vakavan sairauden edessä, mutta kun pelko on irrationaalista, jatkuvaa ja rajoittavaa, on tärkeää tunnistaa se ja ryhtyä toimiin. Kanserofobia ei ole synonyymi heikkoudelle, vaan pikemminkin ahdistuksen ilmentymä, johon voidaan puuttua ammattiapua saamalla.

Jos tämä tunne vaivaa sinua usein, muista, ettet joudu käymään sitä läpi yksin. On olemassa resursseja, strategioita ja asiantuntijoita, jotka ovat valmiita auttamaan sinua palauttamaan hyvinvointisi. Avun hakeminen on ensimmäinen askel kohti rauhallisempaa elämää ilman turhaa ahdistusta.