Joustava mieli: taito, jonka meidän kaikkien tulisi oppia
Albert Einstein on sanonut, että älykkyytemme todellinen potentiaali on sen kyky muuttua. Yksi parhaista hyveistämme on kykymme vastaanottaa uusia näkökulmia ja ideoita sekä karkoittaa samalla sellaisia käsitteitä, jotka eivät enää palvele meitä. Tästä syystä ei ole yllättävää, että psykologian ja myös taiteiden alalla on jopa pakolla syntynyt uusi käsite “joustava mieli”.
Muutama vuosi sitten New Yorkin modernin taiteen museossa MoMA:ssa pidettiin näyttely, joka edustaa samaa ideaa. Yhteiskuntamme ja me ihmiset elämme hetkeä, jona kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Samalla tieteestä ja tekniikasta on ollut yhä tärkeämpiä tapoja todellisuuden käsittelemiseksi, tavaksi työskennellä sekä keinoksi yhdistyä ja jopa ymmärtää maailmaa.
Muun muassa MoMA:n tutkimusjohtaja ja arkkitehti Paula Antonelli puhuu mielenkiintoisessa teoksessaan Design And the Elastic Mind tarpeestamme kehittää aiempaa joustavampaa ajattelutapaa. Vain tällä tavalla kykenemme selviytymään ja antamaan itsestämme parhaamme tässä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, jossa olemme lähes pakotettuja improvisoimaan ja reagoimaan nopeasti ratkaistaksemme useamman kohtaamamme haasteen kerralla.
Joustavan ajattelutavan saavuttaminen ei ole aivan helppoa, sillä aivoilla on taipumusta olla hyvin vastustuskykyisiä kaikille muutoksille ja ne elävät mielellään takertuen omiin mukavuusalueisiinsa. Innovatiivisemman ja joustavamman ajattelutavan opettaminen konservatiiviselle mielellemme voi kuitenkin auttaa meitä luomaan erittäin positiivisia muutoksia.
“Ne, jotka eivät voi muuttaa mieltään, eivät voi muuttaa mitään.”
-George Bernard Shaw-
Joustavan mielen ominaispiirteet
Jos meidän pitäisi päättää, mikä psyykkisistä ominaisuuksistamme olisi se, jota meidän kaikkien tulisi kouluttaa, kehittää ja soveltaa päivittäisessä elämässämme, olisi se epäilemättä kognitiivinen joustavuus.
Sen vastakkaiselle puolelle voisimme taas asettaa niin kutsutun kiinteän ajattelutavan, joka ärsyyntyy ja turhautuu lähes jatkuvasti huomaamalla, että asiat eivät aina mene niin kuin toinen haluaa ja toivoo. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka eivät kykene vastaanottamaan kritiikkiä, jotka eivät kykene käsittelemään kunnolla virheitä ja epäonnistumisia, ja joilla on tapana vältellä haasteita, koska he pelkäävät epäonnistuvansa.
Tämän tietäen, meidän tulisi muotoilla lahjakkuuden käsite uudelleen. Tämän vuoksi, vaikka onkin totta, että on olemassa niitä ihmisiä joilla on luonnollinen taipumus tiettyihin taitoihin (kuten musiikkiin, taiteeseen ja tekniikkaan), tämä etu ei anna heille mahdollisuutta saavuttaa menestystä tai hyvinvointia, jos he eivät omaa tätä kiehtovaa taitoa, jota kutsumme joustavaksi mieleksi. Joustava mieli on kykyä avata itsemme uusille ajatusmaailmoille ja soveltaa näitä prosesseja elämässä hyvin konkreettisella tavalla. Tämä on taito, joka todella merkitsee etua. Katsotaanpa seuraavaksi, mistä joustavassa mielessä on oikein kyse.
Joustava mieli on tottumista epäselvyyteen
Asiat eivät ole koskaan mustia tai valkoisia. Todellisuutemme pohjautuu joukkoon omituisiin tai jopa epämiellyttäviin harmaan sävyihin, joihin meidän on totuttava. Tällä tavoin joustava mieli tottuu siihen epävarmuuteen, joka määrittelee monia meitä ympäröiviä asioita: tänään meille niin itsestään selvä työ voi olla huomenna menneisyyttä tai se ihminen, joka tänään tarjoaa meille tukeaan, ei huomenna välttämättä enää olekaan rinnallamme.
Joustava mieli näkee tavanomaista kauemmas
Tavanomaisuus on se turvallinen tila, johon on niin helppo tottua. Se antaa meille pysyvyyden, tyyneyden ja juurtumisen tunnetta. Jos kuitenkin on jotain, mitä meidän olisi opittava ymmärtämään on se, että elämä ei ole staattista, sillä se virtaa, vaihtelee, muuttuu ja liikkuu usein jopa hyvinkin nopeasti ja suunnasta toiseen. Yksi tapa selviytyä näistä muutoksista on kyky innovoida; kyky nähdä tavanomaista kauemmas.
Tällä tavoin innovatiivisen ajattelun kehittämiseksi meidän on kyettävä luottamaan luovuuteemme ja intuitioon. Jotain tämän tapaista voidaan saavuttaa vain tarkkailemalla, mutta samalla kykenemällä näkemään tavanomaista kauemmas, havaitsemalla tarpeita ja uusia näkökulmia sekä soveltamalla proaktiivista käyttäytymistä.
Joustava mieli on kykyä sietää epäonnistumisia: virheiden tekeminen on niistä oppimista
Se, miten siedämme virheitämme ja miten käsittelemme niitä kertoo meistä paljon. Siinä missä niin sanottu kiinteä ajattelutapa lukkiutuu ja pyrkii välttämään tilanteita, joissa se ei usko olevansa pätevä, joustava mieli soveltaa toista lähestymistapaa. Joustava mieli ymmärtää esimerkiksi sen, että epäonnistuminen ei ole syy luopua tietyistä tavoitteista, vaan päinvastoin, se on mahdollisuus oppia. Usein askel taaksepäin voikin olla juuri se tapa, jolla saamme enemmän vauhtia tavoitteidemme saavuttamiseksi.
Joustavan mielen omaavat aivot eivät koskaan lakkaa kyseenalaistamasta ja saavat ravintonsa uteliaisuudesta
Jos antaisimme esimerkin ihmisestä, joka on osannut soveltaa joustavaa mieltä koko elämänsä ajan, korostaisimme tässä mielessä ehdottomasti Leonardo da Vinciä. Tämä renessanssin aikainen suurmies, tieteilijä ja taiteilijasielu tutki maailmaa ja sen salaisuuksia juuri havainnoinnin, kokeilun ja rohkeuden kautta enemmän kuin kukaan muu tuohon aikaan eläneistä ihmisistä.
Leonardo da Vinci eli kaukana edellä omaa aikaansa useilla eri aloilla. Kaikki hänen taiteensa, näkemyksensä, ajatuksensa ja ideansa olivat sen lahjan ansiosta, joka meillä kaikilla on, ja joka yleensä loistaa suurimmillaan lapsuutemme aikana: puhumme tietysti uteliaisuudesta. Joustava mieli ei pelkää muutosta, vaan päinvastoin pyrkii sitä kohti, koska se, mikä joustavaa mieltä motivoi, on nimenomaan jatkuva tarve oppia ja tietää.
Vielä lopuksi, kuten amerikkalainen psykiatri Robert Cloninger on huomauttanut: mikäli annamme mielemme avartua uusille uutisille ja muutoksille päivittäisessä elämässämme sekä opimme hyväksymään ne ilman pelkoa ja luovalla tavalla, meidän persoonallisuutemme vahvistuu. Joustava mieli, joka uskaltaa yltää mukavuusalueensa ulkopuolelle, ei enää koskaan tule palaamaan takaisin tavanomaiseen.