Ishikawan diagrammi ja ongelmanratkaisu

Pelkästään kuulemalla tämän analyysointitekniikan nimen voimme jo ymmärtää, että sen alkuperä ei ole tarkalleen ottaen anglosaksi tai edes länsimainen. Japanilaiset ovat suuria kaupallisia taktikkoja, ja jos merkittävä osa heidän tuotteistaan, tekniikoistaan ​​ja resursseistaan ​​on näkyvillä myös länsimaalaisten markkinoilla, tarkoittaa se jotain. Karou Ishikawa, japanilainen teollisuuskemiaan ja yritysmaailmaan erikoistunut hallintomies, esitteli tämän idean vuonna 1943.

Tänä päivänä Ishikawaa pidetään yhtenä aikojemme suurimmista asiantuntijoista, oli kyseessä sitten minkä tahansa organisaation laatuprosessi. Emme pelkästään ole jääneet hänelle velkaa hänen kuuluisan kalanruotokaavionsa tarjoamista apuvälineistä ongelmien syiden analysoimiseksi eri organisaatioissa, vaan tämän lisäksi Ishikawa oli yksi ensimmäisistä äänistä, jotka korostivat tarvetta ottaa tuotannossa käyttöön täydellisen laadunvalvonnan. Tässä laadunvalvonnassa jokaisen työkeskuksen muodostavan ihmisen, aina korkeimmista johtajista alempiin rivityöläisiin, oli osallistuttava tehtävään.

Ishikawalle laatu oli synonyymi vastuulle, etiikalle ja koulutukselle. Jos joku laiminlöi nämä periaatteet, tavoitteita ei saavutettu. Samoin jokainen työryhmä tarvitsee oman lähestymistapansa mukaan resursseja voidakseen seurata ryhmän etenemistä, ongelmia ja olemassa olevia esteitä. Ishikawan diagrammi on yksi näistä resursseista. Tutustutaanpa siihen seuraavaksi hieman lisää.

”Jokaisen yrityksen ensisijaisena huolenaiheena tulisi olla yrityksessä työskentelevien ihmisten onnellisuus. Jos ihmiset eivät tunne oloaan onnelliseksi, organisaation suorituskyky on puutteellista, eikä se ansaitse olemassaoloaan.”

-Kaoru Ishikawa-

Mistä Ishikawan diagrammi oikein koostuu?

Vaikka on totta, että Ishikawan diagrammia käytetään ensisijaisesti liiketoiminnan alalla, todellisuudessa voimme käyttää sitä myös monissa muissa yhteyksissä. Loppujen lopuksi se on mainio henkinen strategia, jonka avulla voimme analysoida monien ongelmien syitä.

On kuitenkin mielenkiintoista tutustua sen tarjoamaan kahteen eri puoleen tai soveltamisalaan; tästä syystä analysoimme yksityiskohtaisesti kahta eri tapaa, joiden avulla voimme hyödyntää tätä Kaoru Ishikawan suunnittelemaa kuuluisaa kalanruotokaaviota.

Syy-seuraus -kaavio yrityksen työryhmien kentällä

Jokainen yritys, riippumatta sen koosta, kohtaa päivittäisiä haasteita joko suuremmalla tai pienemmällä tehokkuudella. Yksi tapa saavuttaa parempi tehokkuus on tietää, miten kohdata ne tapahtumat, ongelmat ja ristiriidat, jotka voivat nousta esille yrityksen missä vaiheessa tahansa.

Ishikawan diagrammi voi auttaa meitä ratkaisemaan nämä kuopat kekseliäällä tavalla. Avaintekijöitä tähän ovat seuraavat aspektit:

• Kaikkien organisaation jäsenten (tai heidän edustajiensa) on oltava läsnä.
• Aivan ensimmäiseksi määritellään ongelma, esimerkiksi viimeisen vuosineljänneksen alhainen tuotanto. Kyseessä on kalanpää, eli tässä tapauksessa ongelman luoma vaikutus.
• Kun ongelma on määritelty, seuraavaksi jatketaan kalan ruotojen jäljittämistä, jotka määrittelevät ongelman syyt.
• Tätä varten noudatetaan seuraavaa mallia, joka jäljentää analyysin tai pohdinnan pisteet:
  • Menetelmät
  • Koneet (laitteet)
  • Ihmiset (työntekijät)
  • Materiaalit
  • Hallinto
  • Työympäristö
• Jokaisen osallistujan tulee antaa kortensa kekoon ehdottamalla, mitkä heidän mielestään ja heidän kokemuksensa mukaan ovat niitä syitä, jotka ovat johtaneet ongelman syntyyn. Tämän saavuttamiseksi on tarpeen suorittaa aivoriihi eli brainstorming, jonka avulla työryhmät luovat suuren syy-kaavion, jonka avulla voidaan nähdä, mikä on mennyt yrityksessä pieleen.
• Viimeinen vaihe on kaikkein ratkaisevin: ongelmanratkaisu. Työryhmien päämääränä on nyt ratkaista nämä kaikkien yhdessä havaitsemat ongelmat ja haasteet.

Ishikawan diagrammi henkilökohtaiseen kasvuun

Kuten olemme jo todenneet, Ishikawan diagrammia voidaan soveltaa myös sosiaalisen ja liike-elämän ulkopuolella, mistä syystä siitä voi tulla ihanteellinen strategia myös henkilökohtaisen kasvun alueella.

Meillä on edessämme työkalu, jonka avulla voimme tunnistaa niiden vaikutusten syyt, jotka rajoittavat hyvinvointiamme nykyhetkessä, ja tätä kautta voimme yleistää diagrammia lähes mihin tahansa elämänalueemme elintärkeään skenaarioon.

Kuinka voimme sitten soveltaa sitä päivittäisessä elämässämme? Kuinka se voisi auttaa meitä kasvattamaan onnellisuuttamme tai saavuttamaan elämässämme tiettyjä tärkeitä tavoitteita? Mietitäänpä seuraavia vaiheita.

• Selkeytämme huolemme, pelkomme, emotionaaliset esteemme tai ongelmamme. Esimerkiksi: Tunnen itseni stressaantuneeksi.
• Toinen vaihe, kuten jo tiedämme, koostuu kalan piikkien muotoilusta, joka jäljittää ne syyt, jotka ovat saattaneet aiheuttaa vaikutuksen, eli tässä tapauksessa stressin. Näin ollen voimme turvautua seuraaviin kategorioihin:
  • Millaisiin asioihin varaan itselleni aikaa?
  • Millainen kuva minulla on omasta itsestäni? Onko se positiivinen?
  • Millaisia ​​ajatuksia minulla yleensä on?
  • Millaiset ihmiset ympäröivät minua?
  • Teenkö jotain paremman olotilan saavuttamiseksi?

Ishikawan diagrammin viimeinen vaihe henkilökohtaisen kasvun tai oman hyvinvoinnin kentällä on jälleen kerran kaikkein tärkein. Kun olemme onnistuneet selvittämään ja ymmärtämään, mikä aiheuttaa meille pahaa oloa tai mitkä ovat niitä tosiasioita, jotka toimivat esteinä sille mitä haluamme (oli se sitten stressin vähentäminen, tietyn tavoitteen saavuttaminen vai muutoksen synnyttäminen), seuraavaksi on aika miettiä ratkaisuja.

Tämän tunnetun kalanruotokaavion laatiminen on kuitenkin turhaa, jos se ei salli meidän tuottavan parannuksia. Siksi meidän ei tulisi epäröidä käyttää tätä omaperäistä resurssia oman henkilökohtaisen hyötymme kannalta. Kyseessä on arvokas analyysiharjoitus, joka myös kutsuu meitä käyttämään luovuuttamme edistääksemme hyvinvointiamme, sillä tätä kautta kalamme voi edetä valoisamman, iloisemman ja täynnä mahdollisuuksia olevan valtameren läpi.