Intuition neurobiologia: miten vaisto syntyy?
Intuition neurobiologia on olemassa ja siitä on opittu jotain erittäin mielenkiintoista. Suurin osa ihmisistä perustaa monet päätöksensä vaistoonsa. Intuitio on periaatteessa vain sisäinen ääni, joka on yhteydessä identiteettiimme ja kaikkeen mitä olemme nähneet, tunteneet ja kokeneet. Intuitiivinen puolemme voi olla itse asiassa hämmästyttävä apuväline, jos sitä osaa käyttää oikein.
Intuitio vie meidät näkymättömiin maailmoihin, se yhdistää meidät siihen osaan itseämme, joka asustaa alitajuntamme kaikkein syvimmissä syövereissä. Intuitio voi tuntua joskus niin kummalliselta, että emme välttämättä pidä sitä kovinkaan tieteellisenä kokemuksena. Ajattelemme, että sen täytyy olla jotain mystistä, koska siinä ei ole mitään ilmiselvää logiikkaa. Mutta tämä ei pidä paikkaansa.
Intuitio on todellisuudessa kuudes aistimme, ja aiheesta on myös paljon tieteellisiä julkaisuja. Intuitiosta on kirjoitettu esimerkiksi kiehtovissa teoksissa Educating Intuition (kirjoittanut Robin M. Hogarth) ja Välähdys: alitajuisen ajattelun voima (kirjoittanut Malcolm Gladwell). Näissä ja monissa muissa aihetta käsittelevissä teoksissa intuitiota pidetään merkityksellisenä voimavarana, jonka sanotaan voivan täydentää analyyttista ajattelua.
Mainittakoon myös tutkija Jonas Salk, josta tuli tunnettu poliorokotteen keksimisestä. Tämä lääkäri kirjoitti vuonna 1983 ajattelemisen aihetta antaneen artikkelin “The Merging of Intuition and Reason”. Siinä hän puhui, kuinka meidän tulisi käyttää kuudetta aistiamme arjessamme, koska se voi auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä.
“Intuitiivinen mieli on pyhä lahja ja rationaalinen mieli on uskollinen palvelija. Olemme luoneet yhteiskunnan, joka arvostaa palvelijaa mutta on unohtanut lahjan.”
-Albert Einstein-
Mitä intuition neurobiologia sanoo tästä?
Intuition neurobiologia sanoo, että nämä mielen prosessit eivät ole pelkkää mielikuvitusta, vaan niillä on neurologinen perusta. Tohtori Keiji Tanaka RIKEN Brain -instituutista teki kiehtovan tutkimuksen, jossa yritettiin löytää vastauksia siihen, kuinka kuudes aisti syntyy aivoissamme.
Tämän selvittämiseksi hän käytti koehenkilöinä shogi-pelin taitureita. Tämä peli muistuttaa hyvin paljon shakkia, ja kaikkein taitavimmat pelaajat tekevät siinä nerokkaita siirtoja hyödyntämällä intuitiotaan. Tohtori Tanaka otti tältä ihmisryhmältä pään magneettikuvia nähdäkseen, mitkä osat heidän aivoistaan olivat eniten käytössä pelin aikana.
Precuneus
Magneettikuvien perusteella eniten käytössä oleva aivoalue oli precuneus. Tämä on pieni osa ylempää päälaenlohkoa, ja se sattuu olemaan juuri oikean ja vasemman aivopuoliskon välissä.
Precuneuksella on tärkeä rooli episodisessa muistissa ja visuaalis-spatiaalisessa prosessoinnissa. Mutta mielenkiintoisinta on se, että sillä on rooli tietoisessa mielessä.
Ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori
Toinen intuition hyödyntämisen aikana aktivoitunut aivoalue oli ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori. Tämä on hyvin tärkeä alue, koska sinne varastoituu kaikki tieto menneistä voitoista, tuskallisista virheistä tai asioista, jotka olisi kannattanut jättää tekemättä epätoivottujen seurausten välttämiseksi.
Tunnettu neurotieteilijä Antonio Damasio huomasi, kuinka tärkeä tämä aivojemme osa on päätöksenteossa. Mielenkiintoisin puoli tässä aivorakenteessa on se, että se reagoi tunteiden pohjalta.
Tässä esimerkki. Kuvittele, että tapaat juhlissa jonkun, joka kutsuu sinut kotiinsa. Ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori tekee pikaisen analyysin perustuen aiempiin kokemuksiisi.
Tämän henkilön persoonallisuudessa, ulkomuodossa tai puheessa saattaa olla jotain, mikä saa sinut suhtautumaan häneen epäileväisesti. Tämä johtuu siitä, että hän muistuttaa sinua jostakusta sellaisesta henkilöstä, josta sinulla negatiivisia kokemuksia. Tämä aivoalue lähettää hälytysmerkin saadakseen huomiosi. Näin intuitio pyrkii tietoiseen mieleesi.
Kun olet kuullut tuon sisäisen varoitusäänen, sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Voit joko kuunnella sitä tai lähettää sen analyyttisen ajattelun suodatettavaksi, jos haluat tehdä tarkemman arvion tilanteesta.
Häntätumake
Intuition neurobiologiasta tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat myös korostaneet häntätumakkeen merkitystä. Se on tyvitumakkeisiin kuuluva aivorakenne, jolla on oma tehtävänsä oppimisessa, tottumuksissa ja automaattisessa käytöksessä.
Periaatteessa häntätumake nopeuttaa kuudennen aistin toimintaa, jotta voimme tehdä nopeampia, lähes automaattisia päätöksiä perustuen aiempiin kokemuksiimme ja oppimiimme asioihin.
“Älä anna muiden mielipiteiden äänen hukuttaa alleen omaa sisäistä ääntäsi. Ja mikä tärkeintä, seuraa rohkeasti sydäntäsi ja intuitiotasi.”
-Steve Jobs-
Kuten tästä voi nähdä, kaikkia näitä prosesseja ei oikein voi luokitella sattumaksi tai mielikuvituksen tuotteeksi. Intuitiolla ei ainoastaan ole neurologista perustaa, vaan siihen kuuluvat myös menneet kokemukset, oma persoonallisuus ja alitajunta eli se paikka, jossa ydinolemuksesi piilee.
Intuitio ei ole vain näennäistiedettä. Se on todellisuudessa mekanismi, joka on määrittänyt meitä ihmisinä sukupuolesta, rodusta ja kulttuurista riippumatta. Sitä kannattaa todella pohtia. Kannattaa aina kuunnella sisäistä ääntään ja hyödyntää analyyttistä ajattelua tarvittaessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- The Neural Basis of Intuitive Best Next-Move Generation in Board Game Experts. Xiaohong Wan et al. in Science, Vol. 331, pages 341–346; January 21, 2011.Developing Intuition: Neural Correlates of Cognitive-Skill Learning in Caudate Nucleus. Xiaohong Wan et al. in Journal of Neuroscience, Vol. 32, pages 17,492–17,501; November 28, 2012.
- Sadler-Smith, E., & Shefy, E. (2011). The intuitive executive: Understanding and applying “gut feel” in decision-making. Academy of Management Executive, 18(4), 76–91. https://doi.org/10.5465/ame.2004.15268692
- Thompson, V. A., Prowse Turner, J. A., & Pennycook, G. (2011). Intuition, reason, and metacognition. Cognitive Psychology, 63(3), 107–140. https://doi.org/10.1016/j.cogpsych.2011.06.001
- Kuo, W. J., Sjöström, T., Chen, Y. P., Wang, Y. H., & Huang, C. Y. (2009). Intuition and deliberation: Two systems for strategizing in the brain. Science, 324(5926), 519–522. https://doi.org/10.1126/science.1165598